Äiti pahoitti mielensä kun ei siskoni kanssa muistettu hänen 50-vuotispäiväänsä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meidänkään lapset varmaan olisi muistanut minun 50-vuotispäivääni, jos en olisi siitä mitään maininnut. Minä kerroin hyvissä ajoin minä päivänä juhlia vietetään perhepiirissä kesämökillä, laittakaahan päivä kalenteriinne. Ihana marttyyriäiti teillä, ensin ei puhu merkkipäivästään mitään ja sitten kiukuttelee, kun lapset ei muista.

Karua jos join pitää huoehtia kaikki valmiiksi. Kyllä meillä lapset osaa jo ne muistettavat snyttärit eikä oo kuin 10 ja 12.

Ei tulisi mieleenkään että aikuiselle ihmiselle tuollaineniin pitää erikseen muistutella.

En huolehtinut kaikkea valmiiksi, vaan ilmoitin päivän milloin juhlitaan. Näin toimien lapset osasivat varata juhlapäivän vain minua varten.

Ja ikää taaperoilla oli?

eikö 50 , 60 ja 70 juhlat järjestetä itse ja kutsuta lapset ja muut tutut mukaan? näin ainakin suvussani. tosin jos äidillä ei oollut ystäviä niin tytärten pitäisi olla valppaana, mutta lähinnä äiti mokasi kun ei vihjannut tyttärilleen

Vierailija kirjoitti:

Olispa ollut kova homma hektisessä elämässä laittaa puhelimen kalenteriin tieto oman äidin syntymäpäivästä.

Nyt tarvitaan jotain korjausliikkeitä. Viekää äiti edes ravintolaan syömään viikonloppuna.

Pointti onkin se että vain kerran täyttää 18, 50, 60 jne.

Vierailija kirjoitti:

eikö 50 , 60 ja 70 juhlat järjestetä itse ja kutsuta lapset ja muut tutut mukaan? näin ainakin suvussani. tosin jos äidillä ei oollut ystäviä niin tytärten pitäisi olla valppaana, mutta lähinnä äiti mokasi kun ei vihjannut tyttärilleen

Ei kaikki juhli niitä synttäreitään mutta kyllä silti oman perheen pitää onnitella.

Vierailija kirjoitti:

Onko hän narsisti? Kuka haluaa, että joku muistaa kun tulee 50 vuotiaaksi? Ymmärrän hössötyksen alle 26v, mut sitten... en.

Itseilmaisusi on mielenkiintoista. Pahoittelen, että koulunkäyntisi jäi kesken.

Vierailija kirjoitti:

eikö 50 , 60 ja 70 juhlat järjestetä itse ja kutsuta lapset ja muut tutut mukaan? näin ainakin suvussani. tosin jos äidillä ei oollut ystäviä niin tytärten pitäisi olla valppaana, mutta lähinnä äiti mokasi kun ei vihjannut tyttärilleen

Ihminen, joka ei muista läheistensä merkkipäiviä, on erittäin nolo.

Mulla on kans lapsia. En silti ole ikinä unohtanut oman äitini synttäreitä. Saatika sitten 50v päivää!! Skarppaa vähän hei. Korvaa asia ja järjestä äidillesi ylläri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meidänkään lapset varmaan olisi muistanut minun 50-vuotispäivääni, jos en olisi siitä mitään maininnut. Minä kerroin hyvissä ajoin minä päivänä juhlia vietetään perhepiirissä kesämökillä, laittakaahan päivä kalenteriinne. Ihana marttyyriäiti teillä, ensin ei puhu merkkipäivästään mitään ja sitten kiukuttelee, kun lapset ei muista.

Karua jos join pitää huoehtia kaikki valmiiksi. Kyllä meillä lapset osaa jo ne muistettavat snyttärit eikä oo kuin 10 ja 12.

Ei tulisi mieleenkään että aikuiselle ihmiselle tuollaineniin pitää erikseen muistutella.

En huolehtinut kaikkea valmiiksi, vaan ilmoitin päivän milloin juhlitaan. Näin toimien lapset osasivat varata juhlapäivän vain minua varten.

Ja ikää taaperoilla oli?

Voi kuule, Kun minä täytin 50, niin lapseni olivat 24 ja 22. He ovat minun lapsiani niin kauan kuin minä elän. Minun äitini on 90 ja minä olen hänen lapsensa edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meidänkään lapset varmaan olisi muistanut minun 50-vuotispäivääni, jos en olisi siitä mitään maininnut. Minä kerroin hyvissä ajoin minä päivänä juhlia vietetään perhepiirissä kesämökillä, laittakaahan päivä kalenteriinne. Ihana marttyyriäiti teillä, ensin ei puhu merkkipäivästään mitään ja sitten kiukuttelee, kun lapset ei muista.

Karua jos join pitää huoehtia kaikki valmiiksi. Kyllä meillä lapset osaa jo ne muistettavat snyttärit eikä oo kuin 10 ja 12.

Ei tulisi mieleenkään että aikuiselle ihmiselle tuollaineniin pitää erikseen muistutella.

En huolehtinut kaikkea valmiiksi, vaan ilmoitin päivän milloin juhlitaan. Näin toimien lapset osasivat varata juhlapäivän vain minua varten.

Ja ikää taaperoilla oli?

Voi kuule, Kun minä täytin 50, niin lapseni olivat 24 ja 22. He ovat minun lapsiani niin kauan kuin minä elän. Minun äitini on 90 ja minä olen hänen lapsensa edelleen.

Kädettömyys ja läheisriippuvuus kulkee siis teillä suvussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eikö 50 , 60 ja 70 juhlat järjestetä itse ja kutsuta lapset ja muut tutut mukaan? näin ainakin suvussani. tosin jos äidillä ei oollut ystäviä niin tytärten pitäisi olla valppaana, mutta lähinnä äiti mokasi kun ei vihjannut tyttärilleen

Ihminen, joka ei muista läheistensä merkkipäiviä, on erittäin nolo.

Naiset ottaa jopa avioeroja tämän vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eikö 50 , 60 ja 70 juhlat järjestetä itse ja kutsuta lapset ja muut tutut mukaan? näin ainakin suvussani. tosin jos äidillä ei oollut ystäviä niin tytärten pitäisi olla valppaana, mutta lähinnä äiti mokasi kun ei vihjannut tyttärilleen

Ei kaikki juhli niitä synttäreitään mutta kyllä silti oman perheen pitää onnitella.

Äiti ei pysty itse kutsumaan tyttäriään kahville päivän kunniaksi? Ei ole iso vaiva. Kiukuttelee pienten lasten äideille... 😨

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meidänkään lapset varmaan olisi muistanut minun 50-vuotispäivääni, jos en olisi siitä mitään maininnut. Minä kerroin hyvissä ajoin minä päivänä juhlia vietetään perhepiirissä kesämökillä, laittakaahan päivä kalenteriinne. Ihana marttyyriäiti teillä, ensin ei puhu merkkipäivästään mitään ja sitten kiukuttelee, kun lapset ei muista.

Karua jos join pitää huoehtia kaikki valmiiksi. Kyllä meillä lapset osaa jo ne muistettavat snyttärit eikä oo kuin 10 ja 12.

Ei tulisi mieleenkään että aikuiselle ihmiselle tuollaineniin pitää erikseen muistutella.

En huolehtinut kaikkea valmiiksi, vaan ilmoitin päivän milloin juhlitaan. Näin toimien lapset osasivat varata juhlapäivän vain minua varten.

Ja ikää taaperoilla oli?

Voi kuule, Kun minä täytin 50, niin lapseni olivat 24 ja 22. He ovat minun lapsiani niin kauan kuin minä elän. Minun äitini on 90 ja minä olen hänen lapsensa edelleen.

Kädettömyys ja läheisriippuvuus kulkee siis teillä suvussa?

Ei vaan toisistaan välittäminen, huolenpito ja äidinrakkaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meidänkään lapset varmaan olisi muistanut minun 50-vuotispäivääni, jos en olisi siitä mitään maininnut. Minä kerroin hyvissä ajoin minä päivänä juhlia vietetään perhepiirissä kesämökillä, laittakaahan päivä kalenteriinne. Ihana marttyyriäiti teillä, ensin ei puhu merkkipäivästään mitään ja sitten kiukuttelee, kun lapset ei muista.

Karua jos join pitää huoehtia kaikki valmiiksi. Kyllä meillä lapset osaa jo ne muistettavat snyttärit eikä oo kuin 10 ja 12.

Ei tulisi mieleenkään että aikuiselle ihmiselle tuollaineniin pitää erikseen muistutella.

En huolehtinut kaikkea valmiiksi, vaan ilmoitin päivän milloin juhlitaan. Näin toimien lapset osasivat varata juhlapäivän vain minua varten.

Ja ikää taaperoilla oli?

Voi kuule, Kun minä täytin 50, niin lapseni olivat 24 ja 22. He ovat minun lapsiani niin kauan kuin minä elän. Minun äitini on 90 ja minä olen hänen lapsensa edelleen.

Kädettömyys ja läheisriippuvuus kulkee siis teillä suvussa?

Ei vaan toisistaan välittäminen, huolenpito ja äidinrakkaus.

Paitsi että opetat lapsesi kohtelemaan sinua kuin kynnysmattoa ja pidät itse heitä aivottomina.

Tuo ei ole mitään äidinrakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eikö 50 , 60 ja 70 juhlat järjestetä itse ja kutsuta lapset ja muut tutut mukaan? näin ainakin suvussani. tosin jos äidillä ei oollut ystäviä niin tytärten pitäisi olla valppaana, mutta lähinnä äiti mokasi kun ei vihjannut tyttärilleen

Ei kaikki juhli niitä synttäreitään mutta kyllä silti oman perheen pitää onnitella.

Äiti ei pysty itse kutsumaan tyttäriään kahville päivän kunniaksi? Ei ole iso vaiva. Kiukuttelee pienten lasten äideille... 😨

Oikeasti. Sen oman perheen synttärit ja äitienpäivä ja isänpäivä on sellaisia juhlia, joissa otää osata onnitella ilman että "äiti muistuttaa".

Vierailija kirjoitti:

Onko hän narsisti? Kuka haluaa, että joku muistaa kun tulee 50 vuotiaaksi? Ymmärrän hössötyksen alle 26v, mut sitten... en.

Vitsi kai? Eikö lähes kaikki halua että tasavuosina muistetaan.

Olen itse sellainen että en halua juhlia omiakaan synttäreitä, niin siinä voi helposti unohtua muidenkin jos päivää ei pidä niin erityisenä. Vihaan myös kaikkea lahjakulttuuria. Syntymäpäivinä on vielä ok, mutta esim. joulu on ehdoton nounou. Muistan ikuisesti kun lapsena kaverini kertoi ostaneen äitienpäivänä äidilleen kukan, ja itse kun en ollut mitään antanut haukkui tietysti epäkiitolliseksi. Kyllä se kukka symboloi että rakastat äitiäsi, ilman sitä et voi asiaa osoittaa? Miksi lahjat ovat elämässä ylipäätään niin suuressa merkityksessä? 

Muistatteko te, kun täällä oli ketju, jossa lapsiperhe ei ollut mennyt isän puolen vaarin 60-vuotispäiville, vaan suuntana oli perheen äidin toiveesta mieluummin kylpylä... Millainenkohan ääni oli silloin kellossa?

Vierailija kirjoitti:

Ton isompia synttäreitä ei olekaan. Vähän kuin hän olisi unohtanut tulla lapsenne ristiäisiin "kun oli niin hektistä". Nyt jotain hemmottelulahjakorttia ja syömään viemistä kehiin. Saattekin hävetä, oikeesti.

Uskomatonta mutta totta, tällaisia perheitä oikeasti on. Tyylinä että ei nyt oikein nappaa tulla kun on mielenkiintoisemmat kekkerit tiedossa. Ja jos lapsuudenperheen jäsenet kohtelevat toisiaan noin, niin voit kuvitella kuinka vähemmän läheisiä kohdellaan. 

Onneksi ei enää tarvitse olla missään tekemisissä...

Vierailija kirjoitti:

Miten voi unohtaa äitinsä synttärit? Ja vielä pyöreitä vuosia? 

En ole koskaan unohtanut äitini synttäreitä. 50 v nainen

Täytin 50. Jos lapseni eivät olisi edes onnitelleet olisin ollut hyvin hämmästynyt. Sain onnittelut ja halaukset. Yhden lapsistani näin tuona päivänä bussipysäkillä, hän halasi ja onnitteli heti.

Yleisemmät juhlat vietettiin parin päivän kuluttua.