Joskus tympii lapsen harrastus
Se määrittää kaiken meidän perheen yhteisen tekemisen. Tai sitä yhteistä tekemistä ei juurikasn ole kun viikolla on treenejä ja viikonloppuisin otteluja tai turnauksia. Taas on mennyt koko viikonloppu kahdestaan toisen lapsen kanssa kotona. Ei ehditty taaskaan tehdä pihatöitä, grillamaan saatika käymään jossain perheenä.
No, kohta lapset ei varmaan enää lähdekään mihinkään kanssamme, joten ei sitten tarvitse edes miettiä yhteisiä tekemisiä.
Tuntuu vaan, että harrastus on miehelle ja lapselle tärkeämpää kuin perheen kanssa vietetty aika. Mitenköhän muissa perheissä, tunteeko kukaan kotijoukosta samoin?
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ja lapsi harrastavat kahta lajia,siis mies valmentaa ja lapsi harrastaa. Minä äitinä olen porukasta syrjässä ja yksin kotona.
No ei ole kiva tuokaan:(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ja lapsi harrastavat kahta lajia,siis mies valmentaa ja lapsi harrastaa. Minä äitinä olen porukasta syrjässä ja yksin kotona.
No ei ole kiva tuokaan:(
Joo ei ole.
Monesti se menee juuri niin, että lasten harrastukset joko erottavat tai yhdistävät perhettä.
Kesälomakin määräytyy harrastuksen mukaan. Emme voi tavata ystäväperhettä toiselta puolelta Suomea kun lapsen turnaus sattuu siihen ajankohtaan kun pääsisivät meille. Joulu, pääsiäinen tms. Eivät nekään ole harrastukselta rauhoitettua aikaa, joten myös matkat isovanhempien luo ovat vähäisiä.
Meillä mies ja lapsi harrastavat kahta lajia,siis mies valmentaa ja lapsi harrastaa. Minä äitinä olen porukasta syrjässä ja yksin kotona.