Mainitse jokin henkirikos, joka on syystä tai toisesta jäänyt mieleesi.

Se ahdistaa aina!

En tiedä miksi. Onks se sit se, kun on oma kotikaupunki kyseessä.

Yrjöttävän kamalaa mun mielestä edelleenkin!!!

Ja tämä kans, kun Helsingin Malmin kirjaston läheisyydestä roskakorista löytyi naisen pään. Se oli aika kammottavaa, ainakin koska Malmin seutu on minulle hyvin läheinen.

kaikessa kauheudessaan se juttu kun omakotitalon palossa kuoli 5 vuotias poika ja tuolloin äitiä epäiltiin palon sytyttämisestä mutta todisteita ei ollut. Pari vuotta sen jälkeen sama äiti ja perheen pari vuotias tytär kiidätettiin sairaalaan lääketokkurassa mutta tälläkään kertaa ei löytynyt todisteita äitiä vastaan. Sitten jälleen tämä sama omakotitalo paloi ja sisältä löytyi tämä sama äiti ja perheen kaksi nuorinta lasta kuolleena. Selvisi että äiti oli ensin tappanut lapset, sitten sytyttänyt palon ja viiltänyt ranteensa auki mutta lopulta kuollut häkään. Karmivinta on että perheen vanhin poika oli tuolloin koulussa ja oli joutunut kärsimään nämä kaikki kolme tapausta.

ja on aina järkyttäneet. En voi ymmärtää enkä käsittää, miten on sellaisia ihmisiä,jotka voi kiduttaa ja tappaa luottavaisia ja viattomia pieniä lapsia, jotka ei ole kellekään mitään pahaa tehneet. Saati sitten omia lapsiaan, jotka ovat itse tähän maailmaan synnyttäneet ja tuoneet! Istun monesti aamuisin uninen lapsi sylissäni ja ajattelen kaikkia niitä vaaroja, mitkä näitä pieniä viattomia vaanivat. Että pitäisi pelätä omaa äitiä ja isää henkensä edestä...en voi ymmärtää!



Murhista on jäänyt mieleen 80-luvulla Helsingissä tapahtunut 16-vuotiaan Helenan raiskaus ja tappo, tapahtui Pitäjänmäellä. Isä löysi ruumiin metsikön ojasta. Tekijä on tuomionsa istunut, mutta jatkanut senkin jälkeen lasten, varsinkin poikien, raiskaamista ja saanut uusia tuomioita.



Keravan nuorisojengin tekemät murhat muutama vuosi sitten järkyttivät, koska tapahtuivat entisten rauhallisten asuinalueitteni lähellä ja keskellä kirkasta sunnuntaipäivää ja kohdistuivat täysin viattomiin sivullisiin.



Kolmantena on jäänyt mieleen puolalaisen Danutan, prostituoidun murha, asiakas tappoi. Turha tulla minulle väittämään, että huoran ammatti on kiva tapa tienata rahaa.



Neljäntenä on se englantilainen 2-vuotiaan pojan murha, jossa tekijöinä 10-vuotiaat lapset. Se täyttää mieleni vihalla edelleen.

Minusta oli hirveä henkirikos, kun Mika Muranen tappoi v. 1994 kaksi ihmistä jalkajousella ja sitten vielä yhden rynnäkkökiväärillä.

En nyt ehkä nuoreksi naiseksi kuvailisi sitä paloittelusurmaan osallistunutta tyttöä... Taisi olla 16-vuotias. Lapsi vielä.

Muistan sanoneeni monta kertaa rouva Heinolle, että soittakaa 112, saatte nopeammin avun sieltä. Sitten sanoi jotain: Nyt se tulee kohti tai kohta se on täällä jo. En muista tarkkaan.



118:sta voidaan toki yhdistää poliisille ja pelastuslaitokselle, mutta akuuteissa tilanteissa pääsee paljon nopeammin kun itse valitsee numeron. Kun niille pelastuslaitoksille ei ole " tavallisessa luettelossa" yleensä suoria numeroita, vaan ne joudutaan poimimaan sitten eri tietokannasta. Jos taas yhdistäisin suoraan 112:seen, menisi puhelu palvelukeskustani lähinnä olevaan pelastuslaitokseen ja jos asiakas soittaa vaikka Hyvinkäältä ja sattuisin vastaamaan vaikka Porista, niin meneehän se puhelu ihan väärään paikkaan silloin.

Vieläköhän ne murhaajapennut ovat vankilassa tuosta tekosestaan? Varmaan osa jo pian vapautuu, ekakertalaisethan pääsevät kai aika lyhyillä kakuilla.



Mikähän niidenkin lapsien päässä oli mennyt sekaisin että tuollaiseen ryhtyivät? En vois ille mitään, mutta tunnen armotonta vihaa ja halveksuntaa niitä oksettavia lapsia kohtaan. Mun mielestä mikään rangaistus ei ole niille tarpeeksi.

Kun asiasta tuli TVstä, jotenkin alitajuisesti unohdin puhelun ja ilmeisesti sitten tiedostamattani kieltäydyin lukemasta ja kuulemasta aiheesta mitään. Sitten vasta pari kuukautta tapahtuneen jälkeen aloin nähdä puhelusta unia ja muutenkin muistaa tilannetta. Silloin selvisi myös, että rouva Heino oli soittanut 118:iin ja pelkoni vahvistui. Koska tuolloin puhelu oli mielessäni vain utuisena muistona, en uskaltanut ottaa yhteyttä edes poliisiin. En tiedä miksi. Vasta vuosi tapahtuneen jälkeen aloin muistaa puhelun kulkua paremmin. Nytkin vielä osa puhelusta on sellaisena mielikuvana, eli en tiedä onko rouva Heino puhunut minulle jotain tapahtumaympäristöstä, mutta mielessäni olen kuvitellut hänen pakenevan jonkun kummun päälle. Muistan hänen sanoneen, että he saivat mieheni.



45

Vierailija:

Jossa n. 10 -vuotiaat pojat pahoinpitelivät kuoliaaksi 2-vuotiaan pojan.

Siitä näytettiin videokuvaa, jossa nämä pojat kävelivät sen pienokaisen kanssa tunneliin, jossa sitten hänet tappoivat. Se pieni poika käveli niin tohkeissaan ja luottavaisena siinä filmillä, kun pojat olivat luvanneet karkkia hänelle :-)

Tästä on jo vuosia, mutta jotenkin on vaan jäänyt mieleen.

Vierailija:

Minusta oli hirveä henkirikos, kun Mika Muranen tappoi v. 1994 kaksi ihmistä jalkajousella ja sitten vielä yhden rynnäkkökiväärillä.

Oli tuttu mies yksi uhreista, poikansa kanssa olen seurustellut aikoinaan.. (Tapahtuman jälkeen siis)

Samassa kaupungissa v.-99 kaksi miestä tappoi koulupojan diskon jälkeen puukottamalla ja " päättivät" homman tiputtamalla ison kiven pään päälle. Tunsin tekijät sekä uhrin isoveljen.

vanhin eli silloin 18-vuotias sai elinkautisen tuomion. Kolme muuta, silloin 16-17-vuotiaista poikaa saivat kaksi 11 vuoden tuomion ja 16-vuotias ampujapoika sai 12 vuotta.



Tapauksesta tulee kesällä viisi vuotta, joten ensikertalaisina nämä kaksi vapautuvat alkuvuodesta 2007, kolmas loppukesästä 2007. Vanhin saa armahduksen luultavasti aikaisintaan joskus 2013 jos hakee armahdusta, voi mennä pidempäänkin.

Vierailija:

Vierailija:

Minusta oli hirveä henkirikos, kun Mika Muranen tappoi v. 1994 kaksi ihmistä jalkajousella ja sitten vielä yhden rynnäkkökiväärillä.

Oli tuttu mies yksi uhreista, poikansa kanssa olen seurustellut aikoinaan.. (Tapahtuman jälkeen siis)

Samassa kaupungissa v.-99 kaksi miestä tappoi koulupojan diskon jälkeen puukottamalla ja " päättivät" homman tiputtamalla ison kiven pään päälle. Tunsin tekijät sekä uhrin isoveljen.

nainen, jonka tältä palstalta tunnistin kerran, joka kuristi miehen.

Silloin menetin erään jonka kanssa olisin voinut elämäni rakentaa.=(

Jäljelle jäi valokuvat ja muistot.

On kamalaa kulkea täällä turun kaduilla, kun tekijä/tekijät tulevat vastaan... Elämä on niin epäreilua..

Vierailija:

hienosti onnitui nayttelemaan viikon verran etta olivat lahteneet eri teita kotia kohti ja oli muka nahny jonku hiipparin, vaikka ite oli raa' asti tappanu. puhkonut silmat. asuin kantsussa silloin ja hiipparia tietenkin pelattiin. uhrin oma isa oli loytanyt pojan ja kantanut kotirappuun.

niipa:

murha, jossa tekijä-nainen yritti piilottaa verta tippuvaa uhriaan maton sisälle käärittynä autonsa takakonttiin ja jäi siinä hommassa kiinni.

Asuin lähellä, joten se jäi mieleen.

Nuo lastensurmat, niitä ei voi unohtaa mutta ei halua ajatellakaan kun ovat niin järkyttäviä, kaiken kaikkiaan.

Ja sen siskokin teki itsemurhan joku aika sitten.

Tuosta olen aika varma, että paikalla oli paljon nuoria ja kukaan ei tehnyt mitään. Se jäi mulle silloin oikeudenkäynnin aikana erityisesti mieleeni, miksi noin 10 nuorta seisoo ja tuijottaa.

Paskat sanon minä. Harmi kun toinen oli vielä alle 18, eikä saanut elinkautista. Tuollaiset ihmiset menettävät mielestäni oman ihmisarvonsa teoillaan.

Vierailija:

Vierailija:

Kotkan tapauksen, jossa ne koulukotipojat puukottivat sen pikkupojan hengiltä. Nuorisojoukko katsoo vierestä, kun poika sai jotain 120 puukoniskua... Vitsit mua vieläkin risoo ajatuskin.

Koulukotipojat? Toinen pojista oli ollut aiemmin lastenkodissa... Eikä siellä mitään nuorisojoukkoa ollut katsomassa.

Julie ja Melissa jotka se hirviö Belgiassa otti vangikseen.

Kaikista raivostuttavinta siinä on se että viranomaiset eivät tehneet mitään. Ja poliisitkin kävi siinä talossa kun tytöt olivat vielä elossa ja huusivat apua kellarista missä olivat vangittuina!!



Aivan pöyristyttävää, siis kaiken puolin!

Tämä tapaus saa raivoni aina kihisemään.



Ja kyllä Jammun tappamat tytöt ovat jääneet mieleen. Ihan kamalaa, ja sellaista ei toivoisi kellekään tapahtuvan. Onneks Jammu on loppu elämän telkien takana.