Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kumpi painaa enemmän, kilo styroksia vai kilo rautaa? (tätä ei moni tiedä)
08.06.2017 |
Moni varmaan tunnistaakin että otsikossa on vanha kompakysymys, jota ala-asteikäiset lapset mielellään viljelevät.
Oikea vastaus kysymykseen on olevinaan, että molemmat painavat yhtä paljon. Tämä kuitenkin on totta vain tyhjiössä. Jos punnitus sen sijaan tehdään normaaliin tapaan ilmassa, niin kilo rautaa painaa enemmän kuin kilo styroksia, koska ilman aikaansaama noste keventää styroksia enemmän kuin rautaa, sillä kilo styroksia on tilavuudeltaan suurempi, ja siten se syrjäyttää ilmaa enemmän kuin kilo rautaa. Ja jokainenhan varmaan muistaa peruskoulusta Arkhimedeen lain, jonka mukaan noste on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän ilman (tai veden tai muun fluidin) paino.
Ok, tuo yllä oleva selitys on varmaan loppujenlopuksi suht pässinlihaa suurimmalle osalle, mutta osaavatkos av-mammat heittää arvioita, kuinka paljon enemmän se kilo rautaa loppujenlopuksi painaa kuin kilo styroksia? Jos molemmat laitetaan vuorotellen vaa'an punnituslevylle, niin paljonko vaa'an lukemassa on eroa raudan ja styroksin välillä? (vihje: litra ilmaa painaa suunnilleen 1,2 grammaa)
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos siitä raudasta tekisi sellaisen onton laatikon, jonka tilavuus olisi isompi kuin sen styroksin, niin muuttuisiko se tilanne sitten toisenlaiseksi??
Kyllä. Kun teet siitä raudasta oikein ison laatikon ja sitten vaikka imet sen sisään tyhjiön oikein tehokkaalla pumpulla, niin sehän lähtee lentoon, vaikka sen massa edelleen onkin 1 kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos se painaa kilon se painaa kilon. Jos se ei punnituksessa paina kiloa se ei paina kiloa. Ala seuraavaksi "pohtia" onko metri makkaraa pidempi kuin metri lakritsia..... ja vähennä huumeiden käyttöä.
Kilo on massan yksikkö, ei painon. Kilon rautakuula on kuussakin massaltaan kilo, mutta se painaa paljon vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kilon paino on määritelty juurikin normaalissa ilmanpaineessa. Tyhjiössä rautakilo painaisi enemmän.
Höpö höpö. Ei kilogramman määritelmä riipu mitenkään ilmanpaineesta tai mistään muustakaan ympäristötekijästä. Kilogramman voi määritellä vaikka niin, että kun 1 kg:n kappaleeseen kohdistaa 1 newtonin voiman, niin sen kiihtyvyydeksi tulee 1 m/s².
Jos on kilo rautaa niin miten iso ontto pallo siitä pitää tehdä, että se leijuu taivaan tuuliin? Oletetaan, ettei se luhistu kasaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos on kilo rautaa niin miten iso ontto pallo siitä pitää tehdä, että se leijuu taivaan tuuliin? Oletetaan, ettei se luhistu kasaan.
No jos oletetaan ilman tiheydeksi tuo 1,2 g/l, niin 850 litraa ilmaa syrjäyttävään kappaleeseen kohdistuu 1,02 kg:n painoa vastaava noste, mikä riittää kumoamaan raudan painon. Tämä vastaa palloa, jonka halkaisija on vähän vajaa 120 cm. Tuon kokoinen ontto 1 kilon rautapallo siis lähtisi kohoamaan ylöspäin, jos se päästettäisiin vapaaksi.
Maksun tästä tiedosta voit suorittaa painamalla yläpeukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys on kompa, koska siinä ei mainita että mitä mittayksikkö se kilo tarkoittaa? Tarkoittaako kilogrammaa vai kilometriä, kilolitraa, kilowattia jne.
Pelkkä kilo ei riitä kertomaan, että mistä mittayksiköstä puhutaan, kilo = tuhatkertainen.
Kilo ei ole painomitta vaan etuliite, joka tarkoittaa tuhatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se painaa kilon se painaa kilon. Jos se ei punnituksessa paina kiloa se ei paina kiloa. Ala seuraavaksi "pohtia" onko metri makkaraa pidempi kuin metri lakritsia..... ja vähennä huumeiden käyttöä.
Kilo on massan yksikkö, ei painon. Kilon rautakuula on kuussakin massaltaan kilo, mutta se painaa paljon vähemmän.
Kilo ei ole mittayksikkö, ei massan eikä painon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos siitä raudasta tekisi sellaisen onton laatikon, jonka tilavuus olisi isompi kuin sen styroksin, niin muuttuisiko se tilanne sitten toisenlaiseksi??
Aivan :)
Tilanne ei muuttuisi miksikään koska ei se laatikossa oleva ilma nostetta saisi aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se painaa kilon se painaa kilon. Jos se ei punnituksessa paina kiloa se ei paina kiloa. Ala seuraavaksi "pohtia" onko metri makkaraa pidempi kuin metri lakritsia..... ja vähennä huumeiden käyttöä.
Kilo on massan yksikkö, ei painon. Kilon rautakuula on kuussakin massaltaan kilo, mutta se painaa paljon vähemmän.
Kilo ei ole mittayksikkö, ei massan eikä painon.
Puhekielessä on etenkin kun konteksti on selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kilo rautaa niin miten iso ontto pallo siitä pitää tehdä, että se leijuu taivaan tuuliin? Oletetaan, ettei se luhistu kasaan.
No jos oletetaan ilman tiheydeksi tuo 1,2 g/l, niin 850 litraa ilmaa syrjäyttävään kappaleeseen kohdistuu 1,02 kg:n painoa vastaava noste, mikä riittää kumoamaan raudan painon. Tämä vastaa palloa, jonka halkaisija on vähän vajaa 120 cm. Tuon kokoinen ontto 1 kilon rautapallo siis lähtisi kohoamaan ylöspäin, jos se päästettäisiin vapaaksi.
Maksun tästä tiedosta voit suorittaa painamalla yläpeukkua.
Onnea yritykseen rakentaa kilosta rautaa 850L kokoinen pallo jonka sisällä on tyhjiö eikä se luhistu kasaan ilmanpaineesta.
Idea on kylläkin jo aika vanha, kuparisista palloista haaveili Francesco Lana de Terzi jo 1600-luvulla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Francesco_Lana_de_Terzi
..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kilogramman voi määritellä vaikka niin, että kun 1 kg:n kappaleeseen kohdistaa 1 newtonin voiman, niin sen kiihtyvyydeksi tulee 1 m/s².
Mutta kun Newton-yksikköön sisältyy kilogramma joten onneksi olkoon, sait juuri aikaan toimimattoman kehäpäätelmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos siitä raudasta tekisi sellaisen onton laatikon, jonka tilavuus olisi isompi kuin sen styroksin, niin muuttuisiko se tilanne sitten toisenlaiseksi??
Kyllä. Kun teet siitä raudasta oikein ison laatikon ja sitten vaikka imet sen sisään tyhjiön oikein tehokkaalla pumpulla, niin sehän lähtee lentoon, vaikka sen massa edelleen onkin 1 kg.
Se laatikko kyllä luhistuu paineesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos siitä raudasta tekisi sellaisen onton laatikon, jonka tilavuus olisi isompi kuin sen styroksin, niin muuttuisiko se tilanne sitten toisenlaiseksi??
Kyllä. Kun teet siitä raudasta oikein ison laatikon ja sitten vaikka imet sen sisään tyhjiön oikein tehokkaalla pumpulla, niin sehän lähtee lentoon, vaikka sen massa edelleen onkin 1 kg.
Se laatikko kyllä luhistuu paineesta.
Eipä lähde jos oletetaan niin ettei se laatikko luhistu.
Paino on paino ja noste on noste. Vastakkaisia, mutta erillisiä voimia. Sama kun väittäisit että se kilo rautaa ei paina mitään jos nostat sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilogramman voi määritellä vaikka niin, että kun 1 kg:n kappaleeseen kohdistaa 1 newtonin voiman, niin sen kiihtyvyydeksi tulee 1 m/s².
Mutta kun Newton-yksikköön sisältyy kilogramma joten onneksi olkoon, sait juuri aikaan toimimattoman kehäpäätelmän.
Ei newtonia ole mikään pakko määritellä kilogramman kautta. Se voidaan määritellä vaikka kahden tietynsuuruisen sähkövarauksen välisenä voimana, kun ne ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan.
Kumma ketju. Ap esittää tylsän viimeistään lukiofysiikalla laskettavan peruslaskun. Vastaajista suurin osa ei tunne fysiikan peruskäsitteitä edes yläastetasoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kumma ketju. Ap esittää tylsän viimeistään lukiofysiikalla laskettavan peruslaskun. Vastaajista suurin osa ei tunne fysiikan peruskäsitteitä edes yläastetasoisesti.
Tässä pitää ottaa huomioon, että koulujen kesälomat ovat juuri alkaneet, joten lapsosilla on yllinkyllin aikaa riekkua palstalla ja tuoda ilmi tietämättömyyttään, alapeukuttaen kaikkia vähänkään järkeviä viestejä.
Muutenkin suurin osa tämän palstan lukijoista lienee nykyään juuri ala-asteikäisiä lapsia. Vai millä muulla selität sen, että kaikista epäkypsimmillä ja lapsellisimmilla viesteillä (juuri nuo kikkihiiri-kasapaskaa jutut) on tapana saada täällä eniten yläpeukkuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kilo rautaa niin miten iso ontto pallo siitä pitää tehdä, että se leijuu taivaan tuuliin? Oletetaan, ettei se luhistu kasaan.
No jos oletetaan ilman tiheydeksi tuo 1,2 g/l, niin 850 litraa ilmaa syrjäyttävään kappaleeseen kohdistuu 1,02 kg:n painoa vastaava noste, mikä riittää kumoamaan raudan painon. Tämä vastaa palloa, jonka halkaisija on vähän vajaa 120 cm. Tuon kokoinen ontto 1 kilon rautapallo siis lähtisi kohoamaan ylöspäin, jos se päästettäisiin vapaaksi.
Maksun tästä tiedosta voit suorittaa painamalla yläpeukkua.
Kiitos. Kuvittelin, että olisi ollut paljon isompi kuin tuon kokoinen. Pallon pinta-ala on 4,5 neliömetriä. Aika ohutkuorinen tulisi.
Alue: Aihe vapaa
Hyvä kysymys. Oikeastihan painat enemmän kuin 500 kiloa, mutta kuinka paljon enemmän, sen laskemiseksi pitäisi ensin tietää rasvaprosenttisi...