Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Naimisissa pellen kanssa, en jaksa enää.
Mun miehellä on yksi ärsyttävä piirre. Noin 90 % asioista, mitä puhun sille, niin kääntää jollain lailla huumoriksi (huonoksi sellaiseksi). Olen niin väsynyt kun joka asia pitää vääntämällä vääntää, että saa sen perille normaalilla tavalla tai joku tekeminen onnistuisi mutkattomasti kertaheitolla. Esimerkkejä: - pyydän pöydässä ojentamaan vaikka salaatinkastikepullon, niin on ojentavinaan, mutta juuri kun olen siihen tarttumassa, niin vetääkin pois, ojentaa uudelleen, vetää taas pois kunnes ärähdän. - lähden koiran kanssa pitkälle metsäretkellä ja ilmoitan suurinpiirtein koordinaatit, mihin menen eksymisen varalta. Tulen kotiin ja laitan töissä olevalle miehelle viestin, että olen turvallisesti takaisin kotona... vastaukseksi tulee: "No voi helv..." (ikäänkuin olis toivonut, että eksyn... hah haa, kauheen hauskaa) - katsomme telkkaria ja hän lähtee hakemaan keittiöstä jotain ja pyydän tuomaan tullessaan vaikka lasin vettä, niin tulee heitto, että ei pysty... painaa liikaa. (tuo kuitenkin, kun pyydän uudelleen, mutta lasin ojentamisessa saattaa taas olla yksi jekuttelu lisää) - eteisessä olen kyykyssä solmimassa kengännauhojani, tökkää oman jalkansa eteeni ja töksäyttää: "solmis nääkin" - olen tiskipöydän ääressä kuorimassa perunoita. Mies hakee astiakaapista jotain ja ennen ovan avaamista sanoo: "laitas pää tohon, niin kolautan" (Siis toooosi hauska juttu kolauttaa mua ovella päähän.... kuolen nauruun!!!) - kysyn jotain, niin vastaus on ihan mitä sattuu höpö höpöä - ....ja esimerkkejä kertyy joka päivä... usein... Kun joskus hermostun johonkin noihin juttuihin, niin saan kuulla olevani huumorintajuton. En ole OIKEASTI huumorintajuton, osaan heittää kyllä hauskaa läppää, MUTTA kaikelle on aikansa. Minusta tuollainen jatkuva härnääminen on ärsyttävää, toisinaan tuntuu myös alentavalta. Tulee mieleen, että onko tuo jokin tiedostamaton alistamisen muoto, että "sun jutut on mulle ihan yks hailee, en vaivaudu edes ottamaan niitä vakavasti". Toi on niin iso ongelma jo mulle, että mä en kohta enää kestä!!
Kommentit (2500)
Vierailija kirjoitti:
Miesystävä on katsellut youtubesta fartvideoita ja matkii sieltä oppimiaan tapoja pierressään. Nostaa toista jalkaansa kuin koira, hypähtelee omituisesti, leyhyttelee kättä takanaan kuin pyrstöä,menee sängyssä selällee ja nostaa jalkansa kattoa kohti jne. Kun huomautan, niin nauraa sen olevan vain huumoria. Ja olen kuulemma huumorintajuton.
Just tuollaisen takia lasten internetin käyttöä pitäisi rajoittaa.
Harkitsemiskyky kun ei ole täysin kehittynyt, kaikenlaiset tyhmyydet jää heti päähän ja johtaa hölmöilyihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun vaimo oli juuri tuollanen. Sitten rupesin itse käyttäytymään samanlailla ja vähän pahemminkin. Parin viikon jälkeen vaimo lopetti nuo jutut.
Oikein. Joskus vaan hölmöille pitää hölmöille samalla mitalla, niin silmät omalle käytökselleen avautuvat.
Luulen, että nämä pieruhuumorit on enemmän nuorten miesten huumoria, jotka on lapsellista mutta ymmärrettävää.
Huumoriakin on monenlaista ja esim. hyvää ja huonoa huumoria. Miehesi ei ole oikeasti hauska, vaan hänen jutut on loukkaavia ja alentavia sekä yksinkertaisesti huonoja. Kyllä mäkin tollasesta jo pahoittaisin mieleni, ihan älyttömiä juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku mainitsi jo ketjun alkupuolella savolaiset esimerkkinä pelleilystä. Savolainen perusvire ei kuitenkaan ole pelleilyä, vaan lämminhenkistä ja älykästä.
Savolainen antaa ohjeita oikeaa junaa kysyvälle; "no männee männee"!
Alaikäinen yrittää baariin. "Seittemäntoista pilikku yheksän!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miesystävä on katsellut youtubesta fartvideoita ja matkii sieltä oppimiaan tapoja pierressään. Nostaa toista jalkaansa kuin koira, hypähtelee omituisesti, leyhyttelee kättä takanaan kuin pyrstöä,menee sängyssä selällee ja nostaa jalkansa kattoa kohti jne. Kun huomautan, niin nauraa sen olevan vain huumoria. Ja olen kuulemma huumorintajuton.
Oliskohan ollut Jack Valen ja Gilstrap TV:n hauskoja pieruvideoita, joista on oppinsa saanut. Niissä juuri on noita huvittavia temppuja. Naisia he tuntuvat naurattavan miehiä enemmän. Ehkä se on syy kotipiereskelijöiden pierutemppuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapailin hetken tällaista "hauskaa" miestä. Veikkaan, että hänestä olisi ajan mittaan kuoriutunut juuri ap:n miehen kaltainen humoristi. Ensitreffeillä pussailtiin sängyllä, ja mies lähti käymään vessassa. Hän tuli takaisin ja totesi, että höh, unohdin pieraista! Niinpä hän meni takaisin vessaan ja pieraisi. 😨 pienessä kerrostalokämpässä vieläpä äänet kuuluu mukavasti. Järkkyä.
Hänen kanssaan oli vaikea keskustella mistään. Jos piti puhua vakavasti, mies vetäytyi kuoreensa ja mumisi vain jotain epämääräistä vastaukseksi. Hauskuuttaminen sen sijaan luonnistui. Mies ei vaivautunut näkemään vuokseni minkäänlaista vaivaa: kämppä oli sotkuinen, ei ollut hankkinut aamupalatarpeita minulle (käy tossa alepassa jos tarviit jotain), kainalot haisivat hieltä.
Nyt olen tavannut uuden miehen, joka ei ole millään muotoa hauska. Ja olen niin tyytyväinen. Ollaan treffailtu kuukausi. Kukaan ei ole piereskellyt, ei kulkenut pieruverkkareissa tai muuten sikaillut. Mies on tullut joka treffeille siistissä kauluspaidassa ja hyväntuoksuisena, ja hänen asuntonsa on aina ollut siisti. Mies keskustelee fiksusti, eikä lyö kaikkea leikiksi. Hänen kanssaan tuntuu siltä, että minut otetaan vakavasti eikä mielipiteilleni tai ajatuksilleni naureta.
Mieluummin asiallinen ja jäykkis kuin pelle.
Taitaa sun mies pissata istuallaan...
Ja se on huono asia, koska ???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on huonoa huumoria ja puolisoni ei tätä aina ymmärrä. Se on hänen huolensa.
-tunnettu yli 30 vuotta-
Oma ex-mies väänsi varmaan sata kertaa pierut mun naamalle milloin missäkin tilanteessa. Toki piereskeli mun tyynylle myös ennen nukkumaanmenoa. Samaa teki myös muille sukulaisille välillä. Yllättäen paljastui pettäjäksi myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on umpisurkea vitsimies, mutta haluaisi ihan hirveän kovasti olla sellainen. Ei siis vitsaile kotioloissa käytännössä lainkaan, vaan tämä piirre tulee esille seurassa. Eikä edes alkoholi ole tässä se olennainen tekijä, ihan pelkkä seura riittää.
Se menee siis jotakuinkin niin, että porukassa joku muu heittää jotain hauskaa, mille sitten ympärillä olevat nauravat. Mun mies ei jotenkin pääse siitä sitten yli ja alkaa vääntämään sitä samaa vitsiä eri muotoon aivan lapsellisilla ja tyhmillä tavoilla. Muutenkin vitsi oli ja meni jo. Mutta mies koittaa mukamas vääntää siitä vielä hauskemman ja kun kukaan ei luonnollisestikaan hänen väännökselleen naura, hän yrittää sitä muokata aina vain lisää ja enemmän. Myötähäpeä on ihan hirvittävä kaikilla siinä ympärillä olevilla ja erityisesti tietenkin mulla itselläni. Hän ei myöskään tajua, että kaksimielinen vitsi voi olla hauska sen ensimmäisen kerran ja jos se ei ole liian ilmeinen. Annan esimerkin:
Jouluna ystävät on kokoontuneet yhteen ja antavat toisilleen pienet lahjat. Yksi naispuolinen ystävä sanoo lahjoja antaessa, että "mulla on kans yksi tosi pieni lahja, se on täällä taskussa.." ja kaivaa samalla taskustaan jotain. Joku miespuolinen ystävä heittää heti vitsillä, että "kyllä mä tiedän että sulla on housuissa varsinainen lahja, mutta hei mä olen kuitenkin naimisissa". Porukka repeää spontaanisti nauruun. No oma mies huomaa, että nyt porukka piti tuota juttua hauskana ja alkaa toistelemaan jotain hölmöä "höhöhö Marilla on housuissa lahja. Mulla on kans housuissa Marille lahja". Kukaan ei enää naura. Mies sitten jatkaa ihan kuin porukka ei olis vain tajunneet hänen typerää ja apinoitua vitsiään: "Niin siis mulla on sellainen käärmelahja ja vaimo ainakin tykkää siitä aina iltaisin, höhöhöh". Tässä kohtaa porukka on jo selvästi vaivaantunutta ja koittavat päästä tilanteesta eteenpäin. Mutta mies ei tätä tajua, vaan heittää lisää vettä myllyyn: "Niin käärmelahja, tajusitteko? Siis sellainen mille voi pukea vaikka sadetakin". Sitten mun pitää yleensä tönäistä miestä ja sanoa, että anna olla jo. Vitsi meni jo.
Ja muuten hyvä mies, mutta huumorintaju on aivan umpisurkea. Kovasti haluaisi olla porukan hauskin tyyppi, mutta tuo myötähäpeä. Huh huh! Etukäteen aina ihan pelottaa, että miten se tällä kertaa onnistuu itsensä nolaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Oma ex-mies väänsi varmaan sata kertaa pierut mun naamalle milloin missäkin tilanteessa. Toki piereskeli mun tyynylle myös ennen nukkumaanmenoa. Samaa teki myös muille sukulaisille välillä. Yllättäen paljastui pettäjäksi myöhemmin.
Tyynypieru on taitolaji. On samalla pierressä noustava tyynyllä ylemmäksi, että pieru hyvin imeytyy tyynyn sisälle. Saman voi tehdä sohvalle ja pehmeille tuoleille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perheen pelle hauskuuttaa päivittäin muuta perhettä. Saamme ilmaista stand uppia kurjuuden keskelle. Nokkelat sutkautukset ja oivallukset tuovat elämään iloa ja valoa.
Nuo housujen heitot ja pierut naamalle ovat kiusaamista. Ei mitään hauskaa. Meidän pelle ei harrasta niitä enkä kyllä katsoisikaan pitkään jos harrastaisi.
Vierailija kirjoitti:
Voih, olen naimisissa tosikon kanssa, en jaksa enää.
t, pelle
Niin minäkin. Miten joillekin on niin vaikeea käsittåä huumoria?
Aviomies suuttui vitsistä aivan hirveästi. Minusta oli ainakin älyttömän hauskaa että tein lapsen naapurin Pasin kanssa ja kerroin siitä aviomiehelle lapsen 18v syntymäpäivänä. Aatelkaa kuinka pitkä vitsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi pellen kanssa naimisissa oleminenhan on ihan kuin maamme tilanne nyt, kun sitä johtaa huutava ja kirkuva pellelauma.
Ei todellakaan enää jaksaisi päivääkään katsoa ja kuunnella Marinin, Ohisalon ja Andersonin roskan jauhantaa.
Mene äänestämään huomenna! Sitäpaitsi tuo sun pakkomielteinen vertaus ei liity ketjun aiheseen millään tavalla
Kävin jo ennakkoon. Ja kyllä, tämä liittyy läheisesti ap.n aloitukseen.
Paitsi, että voin jättää pelleaviomiehen ja jos meillä ei ole lapsia, voin pudistaa kuin pölyt päältäni muistot siitä.
Mutta tästä Marinin pellehallituksesta emme ole päässeet eroon useampaan vuoteen.
Kunpa vain nyt kaikki ymmärtäisivät, kuinka paljon Marin et co ovat pilanneet Suomen mainetta maailmalla.
Äänestäkää ihan mitä tahansa puoluetta kunhan ette äänestä SDP:tä, RKP:tä, Keskustaa tai vihreitä.
Mutta hei meillä on pellehallitus! Eipä vaan naurata .ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha aloitus näköjään. En jaksa lukea ketjua. Totean vain, että kehareitahan nuo miehet selvästi ovat.
Kyllä alhaisella älykkyydellä on varmasti osansa joidenkin pellejen kohdalla. Suvussani on ollut näitä, mm. kiusasivat lapsia kyyneliin saakka ja olivat sitten järkyttyneitä ja hämmentyneitä siitä, miksi lapset pahoittivat mielensä. Fiksuin pyysi sentään anteeksi mutta ei kyennyt silti muuttamaan käytöstään, vaan jatkoi samaa linjaa. Jossain vaiheessa joku taas loukkaantui, jolloin pelle oli jälleen kerran ymmällään siitä, mitä pahaa hän on nyt tehnyt. Puhuminen ja rautalangasta vääntäminen ei mennyt sekään perille, koska eiväthän he halua loukata. Ei tällaista syy-seuraussuhteiden ja jopa normaalin puheeksi ottamisen ymmärtämättömyyttä voi oikein selittää millään muulla kuin matalalla älykkyysosamäärällä.
Mun suku on valitettavasti myös täynnä näitä junttieinareita. Onneksi nykyaikana tuollaisten geenit ei enää pääse yhtä helposti jatkoon. Mun kohdalla valitettavasti myös äitini on tosi töhö, epäilen hänen olevan jopa lievästi kehitysvammainen, koska ei hän opi edes yksinkertaisia asioita. Kaunareitakin on katsonut vuosikymmeniä ja ainoat opitut sanat on tyyliin "jees, nou, lööv kiss ja meibi". Isäni ei ole ihan yhtä töhö, mutta ei hänenkään älynlahjoilla ole juhlimista. Sen näkee hienosti siitä kuinka hän on sotkenut koko elämänsä, eikä edelleenkään ymmärrä syyn olleen ihan itsessään, on vaan katkeroitunut. Joskin nyt eläkkeellä on jotain järkeä hänen touhuisinsa sentään tullut, mutta se kaikki lähinnä pakon sanelemana.
Ja koska en ole mistään älykkösuvusta, huomaan itsessänikin tyhmyyden piirteitä, olen itsekin huono oppimaan asioita ja koulut jäi kesken. Mutta olen kuitenkin "riittävän fiksu" tajutakseni oman tyhmyyteni. Hävettää myöntää kuinka tyhmä itsekin olin nuorena yrittäessäni olla hauska. Sillä pelleilyllä nimenomaan yritin peittää tyhmyyttäni, mutta tajusin sen vasta myöhemmin, silloin muutuin hyvinkin totiseksi torvensoittajaksi.
Ehdin loukata monia ja tajusin sen vasta siinä vaiheessa kun heillä meni minuun lopullisesti hermot. Olin myös sitä mieltä, että joka tilanteessa kannattaa olla rehellinen ja siitä pidin jästipäisesti kiinni. Mutta eihän tosielämä mene niin. Ei siitä tulisi yhtään mitään, jos kaikki olisi koko ajan rehellisiä, siitä tulisi täys kaaos yhteisöön, enkä edes itse lopulta halua kuulla kaikilta rehellisyyttä itseeni liittyen. Mutta koska olin tyhmä, en sitäkään vähää suostunut tajuamaan silloin, katkeroiduin vain kun "ei rehellisyys kelpaa, niiden vika, nönnönnöö".
No ihan hyvä tajuta nämä asiat edes lopulta kun kaikki ei tajua koskaan. Mulla se vaan kesti aivan liian iäkkääksi asti. Itse asiassa voisin kirjoittaa hyvinkin pitkän tekstin asioista, jotka on useimmille ihan itsestäänselviä, mutta itse tajusin ne vasta keski-iässä. Enkä yhä tänä päivänäkään ymmärrä kuinka jotkut tajuaa ne asiat jo parikymppisinä. Että kyllä minä ihan pakostakin olen vähän jälkeen jäänyt kehityksessä.
Kirjoitat kieliopillisesti hyvin ja ilman kirjoitusvirheitä. Harva tyhmä onnistuu siinä. Sisältökin täysipäistä. "vika" on ehkä jossain muualla. En usko alkuunkaan että olet mitenkään jälkeen jäänyt kehityksessä.
Ihan samaa ajattelin!
Vierailija kirjoitti:
Oma ex-mies väänsi varmaan sata kertaa pierut mun naamalle milloin missäkin tilanteessa. Toki piereskeli mun tyynylle myös ennen nukkumaanmenoa. Samaa teki myös muille sukulaisille välillä. Yllättäen paljastui pettäjäksi myöhemmin.
hyi helvata!
Alue: Aihe vapaa
The fast shown Colin Hunt on esikuvani. Mahtava seuramies, tuttavapiirinsä suosituin henkilö. Pyrin olemaan kuin hän.