Olen toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija ja ajattelin nyt kesällä lopettaa koulun. Mihinköhän seuraavaksi?
Olen aika sosiaalinen ja iloinen ihminen, omaan small talk- taidon ja muutenkin tulen mielestäni ihan hyvin toimeen noin yleisesti ihmisten kanssa. Toisaalta en kuitenkaan oikeastaan siedä ikäviä ihmisiä, tai ainakin heti tekisi mieli sanoa takaisin/lähteä pois tilanteesta, mutta toisaalta taas siedän yllättävän hyvin inhottavia tunteita ja pystyn kyllä pitämään tunteet sisälläni. Kuulosti varmaan ristiriitaiselta, mutta noh...
En haluaisi opiskella kamalan pitkään... esim. joku 6 vuotta on mulle ehdoton ei. Lukio on käytynä, joten en halua amistutkintoa vaan amk tai yliopisto, ei sinällään väliä kumpi. Kielellisesti en ole kovinkaan lahjakas, paitsi suomen kielessä olen erittäin hyvä. Mitään kovin matemaattista alaa en halua. Palkan toivoisin olevan jotain 3000e/kk luokkaa...
Mitään ehdotuksia..?
Kommentit (34)
Tuohan kuulostaa hyvältä, että anestesia kiinnostaa, jospa siitä löytyisikin se oma ala.
Myönnän puhuneeni inhottavasti, kun sanoin vihaavani alaa. Enhän minä tätä nyt vihaa. Mutta täytyy myöntää, että jotkut asiat koulussa tuntuvat niin pakolliselle pahalle eikä yhtään omalle jutulle, esim. Vuodeosasto ei ole minun paikkani eikä myöskään teho-osasto tai päivystys, tai psykiatria tai hoivakoti. Onneksi siellä kuitenkin hoitajia on, toisinaan vain poden huonoa omatuntoa siitä, että opiskelen sairaanhoitajaksi enkä kuitenkaan kaikkea oikeastaan missään nimessä halua tehdä. Olen käynyt monissa sellaisissa harjoitteluissa, jotka eivät olleet tippaakaan minun juttuni ja sieltä tämä epävarmuus kumpuaa.
Kirurgia kiinnostaa kyllä. Samoin diabeteshoitajan hommat.
Ap
No hei aloittaja, jospa se sinun ammattisi on siis diabeteshoitaja tai anestesiahoitaja? Eli tadaa, ihan oikeassa koulutuksessa olet!
Sinuna kyllä todellakin opiskelisin koulutuksen loppuun.
Se on vaan se opiskeluaika. Kyllähän sen nyt jaksaa :)
Jatka valmistumisen jälkeen terveydenhoitajaksi, saat molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos kävisit ton sh loppuun ja hakisit sitten 60op muuntokoulutukseen fyssariksi, toimariksi tai bioanalyytikoksi?
En halua käydä enää koulua, harjoitteluja jne enkä halua sitä ammattia. Fyssari ja bioanalyytikko kuulostaa ihan ok, voisin saada hyväksilukuja.
ap
Jos toi fyssari sua kiinnostaa, niin suosittelen todellakin muuntokoulutusta. Fysioterapiaan hakee enemmän kuin lääkikseen ja kouluun otetaan vain alle 5% hakijoista
Terkuin fysioterapiaopiskelija
Opiskelut nyt vaan on pakko opiskella saadakseen ammattinsa. Luuletko, että ihotautilääkäriksi haluava pomppii onnestaan opiskellessaan gynekologiaa? Jos ammatin haluaa, on kaikkea pystyttävä opiskelemaan. Koulussa nimenomaan käydään aina kaikki osa-alueet läpi, hyvä niin.
Hei, sulla ei ole sitten valinnanvaikeutta. Erikoistu anestesiaan.
1,5v menee todella nopeasti. Hyvät työllisyysnäkymät ja valinnanvaraa tuolla alalla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Myöhemmin voit opiskella muuta, mutta ehdottomasti kannattaa nyt viedä tuo koulutus loppuun.
Entäs terveydenhoitajan hommat? Itse juuri valmistin terkkariksi ja sairaanhoitajahan siinä pohjalla on. Itse en tykkää vuorotyöstä ja sitä en haluisi ikinä tehdä..eli vähän ristiriidassa alan suhteen. Myös itselläni mielenterveysharjoittelu oli pakkopullaa..en vaan tykkää, en osaa sanoa miksi. Myös jokin tosi perushoidollinen paikka on aikas no. Sairaalaan en yli päätään halua 😂 Mutta silti koen, että terveydenhoitaja puolella on niitä kiinnostavimpia juttuja. Ennaltaehkäisevä työ kiinnostaa.
Eikö se loppuaika ole juurikin sitä vapaata aikaa, kun saa itse valita mitä opiskelee ja mihin lähtee harkkaan? Eli koko koulutuksen parhain osuus tulossa? Se pakkopulla on yleensä se ensimmäinen vuosi vain, tosin tärkeää asiaa kyllä sekin.
3000 ja lyhyt koulutus, kuulostaa sairaanhoitajalta :) erikoistu nukutushoitajaksi tjsp niin ei tarvii chattailla potilaiden kanssa ainakaan hirveästi. Tai röntgen tai kelaan/sossuun sairaanhoitajaksi etc.
En sitten tiedä mistä ihmeestä luulet löytäväsi sosiaalisen työn jossa ihmiset on taatusti aina mukavia eikä tule ristiriitoja ikinä. Ei semmoista oikeasti olekaan ja joskus pitää vaihtaa työpaikkaa kun työkavereissa on 1 tai useampia idiootteja.
Ap täällä,
Nyt mietin, teenkö kuitenkin virheen. Pohdin jos kuitenkin opiskelisi koulutuksen loppuun. Kaikki asiat eivät vain kiinnosta, mutta toisaalta anestesia kiinnostaa. Jos sen voimalla jaksaisin.