Tabu: Olen kateellinen huomiosta kumppanini lapselle

No sen huomaa, että sinulla ei ole omia lapsia. Olisit vain tyytyväinen miehesi ja hänen lapsensa hyvistä väleistä ja siitä, että hän osaa näyttää tunteensa lapselleen.

ihan rohkeasti puhut aiheesta joka varmaan koskettaa varmaan monia, myös jopa miehiäkin. millaainen on oma isäsuhteesi, voisiko olla että kun näet miehesi hyvän suhteen tyttäreensä, tulet siitä kateelliseksi?

jos mustasukkaisuus alkaa ottaa liikaa roolia elämässäsi, olisi ehkä hyvä keskustella näistä tunteista jonkun kanssa. kiitos hyvästä avauksesta kaikin puolin.

Hyvä aloitus. Minulle on tärkeää olla kumppanilleni tärkein ihminen maailmassa. Se on se suhteen tila, jota seurustellessa tavoittelen. Tämä rajaa aika lailla pois sinkkuäitien tapailun, koska naiset asettavat puolison lastensa edelle vielä harvemmin kuin miehet. Lapset eivät muuten ole ongelma, mutta tämän asian vuoksi lapsettomat naiset ovat minulle parempi vaihtoehto.

Tämä voi olla hankala aihe keskustella. Ymmärrä ettei se ole sinulta pois. Se miten mies väittää sinusta tai lapsestaan on niin kaukana toisistaan.

Mun isän vaimolla oli sama ongelma, ja onnistui sitten lopulta eristämään isäni meistä edellisen liiton lapsista. Tapaamiset harveni eikä heidän yhteiseen kotiin ollut asiaa. Munaton mies. Ei yllättäen olla liiemmin yhteyksissä nyt aikuisinakaan, eikä isälläni ole myöskään välejä lapsenlapsiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Mun isän vaimolla oli sama ongelma, ja onnistui sitten lopulta eristämään isäni meistä edellisen liiton lapsista. Tapaamiset harveni eikä heidän yhteiseen kotiin ollut asiaa. Munaton mies. Ei yllättäen olla liiemmin yhteyksissä nyt aikuisinakaan, eikä isälläni ole myöskään välejä lapsenlapsiinsa.

Lisään vielä, että tilanne paheni merkittävästi, kun saivat yhteisiä lapsia. Silloin viimeistään piti meidät saada pois perintöä havittelemasta. Ihana ydinperheleikki.

Etsi itsellesi lapseton mies. Kaikki voittaa.

Vierailija kirjoitti:

ihan rohkeasti puhut aiheesta joka varmaan koskettaa varmaan monia, myös jopa miehiäkin. millaainen on oma isäsuhteesi, voisiko olla että kun näet miehesi hyvän suhteen tyttäreensä, tulet siitä kateelliseksi?

jos mustasukkaisuus alkaa ottaa liikaa roolia elämässäsi, olisi ehkä hyvä keskustella näistä tunteista jonkun kanssa. kiitos hyvästä avauksesta kaikin puolin.

Kiitos sinulle mukavista sanoistasi.

Välit omaan isääni ovat ihan tavallisen hyvät eikä miesystäväni ole minua mitenkään merkittävästi vanhempi, joten ei hän ole minulle mikään isähahmo. Sen sijaan toivoisin miesystävältäni saavani enemmän huomiota romanttisella tavalla. Hän ei oikeastaan ikinä osoita rakkauttaan spontaanisti, vaan ainoat rakkaudentunnustukset tulevat ympärikännissä joskus todella harvoin. Tuota tytärtään hän taas halii, pusii ja hellii jatkuvasti kertoen miten paljon rakastaa tätä.

Samoin meillä riitatilanteet vaan pyyhkäistään maton alle, mutta tyttärensä kanssa pienetkin riidat hän selvittää kertomalla miten paljon erimielisyyksistä huolimatta rakastaa tytärtään, sitten taas halii ja pusii tätä. Olen niin monta kertaa kateudesta vihreänä katsellut tätä. Mikäli miesystäväni olisi yhtä rakastava minuakin kohtaan kuin tytärtään, niin en varmastikaan olisi ainakaan näin kateellinen tuosta lapselleen antamasta huomiosta.

ap

Vuoroviikkosysteemit ovat kamalia uusia puolisoista ajatellen. Silloin voi äiti/isä tai uusipuoliso tuudittautua siihen että tavataan vain lapsettomina aikoina jolloin ei todellisuudessa pääse mukaan sen toisen elämään.

Haluatko ap tapailla miestä vain sijoittaminen vai olla osa hänen elämäänsä ja hän sinun? Tunteesi ei ole väärin vaikka eivät ehkä järkeviä, koita päästä käsittelemään niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ihan rohkeasti puhut aiheesta joka varmaan koskettaa varmaan monia, myös jopa miehiäkin. millaainen on oma isäsuhteesi, voisiko olla että kun näet miehesi hyvän suhteen tyttäreensä, tulet siitä kateelliseksi?

jos mustasukkaisuus alkaa ottaa liikaa roolia elämässäsi, olisi ehkä hyvä keskustella näistä tunteista jonkun kanssa. kiitos hyvästä avauksesta kaikin puolin.

Kiitos sinulle mukavista sanoistasi.

Välit omaan isääni ovat ihan tavallisen hyvät eikä miesystäväni ole minua mitenkään merkittävästi vanhempi, joten ei hän ole minulle mikään isähahmo. Sen sijaan toivoisin miesystävältäni saavani enemmän huomiota romanttisella tavalla. Hän ei oikeastaan ikinä osoita rakkauttaan spontaanisti, vaan ainoat rakkaudentunnustukset tulevat ympärikännissä joskus todella harvoin. Tuota tytärtään hän taas halii, pusii ja hellii jatkuvasti kertoen miten paljon rakastaa tätä.

Samoin meillä riitatilanteet vaan pyyhkäistään maton alle, mutta tyttärensä kanssa pienetkin riidat hän selvittää kertomalla miten paljon erimielisyyksistä huolimatta rakastaa tytärtään, sitten taas halii ja pusii tätä. Olen niin monta kertaa kateudesta vihreänä katsellut tätä. Mikäli miesystäväni olisi yhtä rakastava minuakin kohtaan kuin tytärtään, niin en varmastikaan olisi ainakaan näin kateellinen tuosta lapselleen antamasta huomiosta.

ap

Ymmärrän nyt paremmin. Et siis ole kateellinen juuri lapselle vaan siitä ettei mies osaa samoin kohdella sinua kuin toista?

Kauan olette tapailleet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ihan rohkeasti puhut aiheesta joka varmaan koskettaa varmaan monia, myös jopa miehiäkin. millaainen on oma isäsuhteesi, voisiko olla että kun näet miehesi hyvän suhteen tyttäreensä, tulet siitä kateelliseksi?

jos mustasukkaisuus alkaa ottaa liikaa roolia elämässäsi, olisi ehkä hyvä keskustella näistä tunteista jonkun kanssa. kiitos hyvästä avauksesta kaikin puolin.

Kiitos sinulle mukavista sanoistasi.

Välit omaan isääni ovat ihan tavallisen hyvät eikä miesystäväni ole minua mitenkään merkittävästi vanhempi, joten ei hän ole minulle mikään isähahmo. Sen sijaan toivoisin miesystävältäni saavani enemmän huomiota romanttisella tavalla. Hän ei oikeastaan ikinä osoita rakkauttaan spontaanisti, vaan ainoat rakkaudentunnustukset tulevat ympärikännissä joskus todella harvoin. Tuota tytärtään hän taas halii, pusii ja hellii jatkuvasti kertoen miten paljon rakastaa tätä.

Samoin meillä riitatilanteet vaan pyyhkäistään maton alle, mutta tyttärensä kanssa pienetkin riidat hän selvittää kertomalla miten paljon erimielisyyksistä huolimatta rakastaa tytärtään, sitten taas halii ja pusii tätä. Olen niin monta kertaa kateudesta vihreänä katsellut tätä. Mikäli miesystäväni olisi yhtä rakastava minuakin kohtaan kuin tytärtään, niin en varmastikaan olisi ainakaan näin kateellinen tuosta lapselleen antamasta huomiosta.

ap

Ymmärrän harmisi, mutta oma lapsi on aina erityisessä roolissa eikä omaan lapseen kohdistuvaa rakkautta voi verrata seurustelukumppaniin. Yrittäkää parantaa puheyhteyttänne ja tunteidenne käsittelyä.

Tavallaan ymmärrän, mutta toisaalta tuntuu tosi oudolta, että koet kilpailevasi huomiosta lapsen kanssa. Minusta se kertoo huonosta itseluottamuksesta.

Mun mielestä tästä aiheesta on hyvä puhua. Vastaavasti tuntevia varmasti löytyy.

Mä tiedän omasta lapsuudestani, että äitini mies oli kateellinen äidin meidän lasten kanssa viettämästä ajasta. Se lähinnä tuli ilmi sellaisena pieninä mökötyksinä ja äidin noloutena, että miten aikuinen mies voi olla noin höntti. He saivat klaarattua tilanteet ja nykyäänkin onkin toinen tilanne, kun äiti on "kokonaan" miehen, kun me lapset ollaan perheittemme kanssa. Nyt tämä mies osaa olla meidänkin kanssa kiukuttelematta. Hänestä on sukeutumassa hyvä isoisäkin. Saa huomiota. :)

Kaverin mies on taas asteen verran idiootimpi. Se rähjää ja rätisee lapsille. Kaveri valitettavasti menee itse tuohon mukaan ja uskoo kaiken mitä mies vaan keksii lasten "pään menoksi". Nää lapset nykyään viettää vapaa-aikansa pois kotoa. Joko kavereillaan ja viikonloput isällään/isovanhemmillaan. Kotiin ei voi mennä, kun se mies sitten riehuu.

Sä olet onneksi tiedostat oman ongelmasi. Eihän sitä auta kuin työstää, jotenkin.... Ja älkää missään tapauksessa muuttako yhteen ja ala leikkiä äitipuolta.

Anna isän ja tyttären pitää hetkensä.

Ihan normaalia ja ymmärrettävää! Itse jouduin katsomaan aikani, kuinka mies oli hellä ja halaileva tyttärelleen, tavalla jolla ei toiminut koskaan minua kohtaan. Tämä oli sietämätöntä katseltavaa siksi, että se alleviivasi suhteemme ongelmia.

Nykyään en enää kuuna päivänä tapailisi miehiä, jolla on lapsia. En ole lapsirakas siis muutenkaan.

Minun on niin vaikea käsittää, miten sama mies voi olla tunteiden osoittamisessa niin törppö tyttöystäväänsä kohtaan ja sitten taas oikea rakkaudentäyteinen unelmaisä lapselleen. Näin nyt kuitenkin on. Ollaan seurusteltu 4 vuotta ja kuvioon sopimattomasti mies ei ensimmäisen puolen vuoden aikana edes kertonut hänellä olevan tytär. En varmastikaan olisi edes alkanut seurustella hänen kanssaan jos olisin alusta asti tiennyt hänellä olevan lapsi, mutta olin tavallaan jo koukussa häneen, jolloin kuulin lapsesta. En ole missään vaiheessa edes yrittänyt leikkiä mitään äitipuolta, korkeintaan olen joskus ollut paikalla tytön ollessa miehen luona.

En myöskään tahdo omia lapsia, joten en todellakaan osaa arvostaa miehessä mitään hyvä isä-ominaisuutta. Harmi jos jollekin toiselle naiselle tuo miehen käytös lastaan kohtaan olisi vaan lisää kiinnostavuutta lisäävä tekijä, koska minulle se on ikuinen syy mietiskellä eroa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Hyvä aloitus. Minulle on tärkeää olla kumppanilleni tärkein ihminen maailmassa. Se on se suhteen tila, jota seurustellessa tavoittelen. Tämä rajaa aika lailla pois sinkkuäitien tapailun, koska naiset asettavat puolison lastensa edelle vielä harvemmin kuin miehet. Lapset eivät muuten ole ongelma, mutta tämän asian vuoksi lapsettomat naiset ovat minulle parempi vaihtoehto.

Kannattaa vähän peilata omaan lapsuuteen. Olisiko ollut mukavaa, jos oma äitisi olisi laittanut jonkun miehen sinun edellesi?

Vanha ketju mutta vastaan silti.

Minun ja isäni välit pilasi isäni uusi nainen.nainen eristi minut aina isästäni, en saanut olla isani kanssa vloppusin kun sinne mentiin.

Nykyisellä miehelläni on 7v tyttö ja en voi sietää sitä. Hän on huomion keskipisteenä oleva prinsessa ja lellikki. En miellä lasta perheeseen ollenkaan. Meillä on yhteinen 2,6 lapsi ja haluisin että mies olisi vain meidän kanssa ja antaisi meille huomiota, ei vain isommalle tytötte. Lapsi on miehellä joka vloppu ja lomat ja kaikki mahdolliset vapaat😟😣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun isän vaimolla oli sama ongelma, ja onnistui sitten lopulta eristämään isäni meistä edellisen liiton lapsista. Tapaamiset harveni eikä heidän yhteiseen kotiin ollut asiaa. Munaton mies. Ei yllättäen olla liiemmin yhteyksissä nyt aikuisinakaan, eikä isälläni ole myöskään välejä lapsenlapsiinsa.

Lisään vielä, että tilanne paheni merkittävästi, kun saivat yhteisiä lapsia. Silloin viimeistään piti meidät saada pois perintöä havittelemasta. Ihana ydinperheleikki.

Sinulla on silti oikeus lakiosaan.

Vierailija kirjoitti:

Vanha ketju mutta vastaan silti.

Minun ja isäni välit pilasi isäni uusi nainen.nainen eristi minut aina isästäni, en saanut olla isani kanssa vloppusin kun sinne mentiin.

Nykyisellä miehelläni on 7v tyttö ja en voi sietää sitä. Hän on huomion keskipisteenä oleva prinsessa ja lellikki. En miellä lasta perheeseen ollenkaan. Meillä on yhteinen 2,6 lapsi ja haluisin että mies olisi vain meidän kanssa ja antaisi meille huomiota, ei vain isommalle tytötte. Lapsi on miehellä joka vloppu ja lomat ja kaikki mahdolliset vapaat😟😣

Sinua kohdeltiin lapsena väärin ja nyt haluat kohdistaa samat vääryydet miehesi lapseen, joka on täysin syytön tilanteeseen.

Mene terapiaan.

Kyllä sinä saat tuntea mitä tahansa, kunhan et herranjestas näytä tunteitasi sille lapselle. Lapsi ansaitsee isän, joka rakastaa ja on hyvä isä. Minusta olet hirviö, jos näytät lapselle katkeruutesi.

Voisiko tässä olla se, että sinua ei häiritsisi miesystäväsi tunteet lastaan kohtaan, jos sinäkin kokisit saavasi samaa itsellesi? Sanoita tarpeesi miehellesi, mutta jätä lapsi tästä ulkopuolelle, kuten aikuisen kuuluu tehdä. Ei ihan oikeasti ole sinulta pois, että lapsi saa tarvitsemansa.

Mitä suhde sinulle antaa, jos tuntuu, että mies on sinua kohtaan välinpitämätön ja pystyi valehtelemaan lapsiasiassa? Jos valehtelevan ja kylmän ihmisen kanssa oleminen on parempaa kuin olla yksin, niin sitten sinun kai kannattaa vain keskittyä suhteen hyviin puoliin, jos niitä on.