Lue keskustelun säännöt.
En tajuu mitä akat aina valittaa että kotona lasten kanssa on raskasta - koti-isänä ite viiden lapsen kanssa...
06.06.2017 |
...ja onhan tää ihan lastenleikkiä verrattuna töissä käymiseen! Ei stressiä, ei kiirettä ja saa tehdä just sitä mitä ite haluaa ja milloin haluaa. Se on ihan omasta asenteesta kii millaista lasten ja kodinhoito on! Onhan sitä kurjaa kotona jos ajattelee vaan että tää on raskasta jne.
Oikeestaan ainoa huolenaihe itellä on että tekeminen loppuu kesken. Siivoamiset ja ruoanlaitot hoituu kuitenkin aika nopeesti, sitä jää monta ylimääräistä tuntia joka päivä aikaa. Ajattelin ite alkaa opetella soittamaan jotain soitinta, ehkä klarinettia tai saksofonia. Ja meinaan myös rakentaa tohon pihalle kanalan, saa sitte munia ja siipikarjaa omavaraisesti jatkossa. Ja kasvimaa on jo hyvällä alulla kans, todellista luomua tulossa siitäkin :)
Elkää akat oikeesti valittako, täähän on ihan unelmaa olla lasten kanssa kotona.
Toki on todettava - enkä halua nyt itteäni kehua, mutta mun vaimolla on kyllä aivan mahtava aviomies ja sen lasten isä.
Kommentit (54)
AP, ymmärrän mitä tarkoitat. Itselläni juurikin saman oloinen mies kuin sinä.. Olemme molemmat tällä hetkellä työelämässä, mutta kotiäitivuosinani en oikeasti saanut mitään oikein aikaiseksi päivän aikana. Sitten kun tuli päiviä ja tälläkin hetkellä-mieheni ollessa kotona lasten kanssa yksin-hän tekee vaikka mitä. Ruoka pyykit hoituu siinä sivussa. Enkä ole koskaan ymmärtänyt miten hän pystyy siihen kaikkeen. Tuntuu että lapsetkin (ehkä?) ovat paremmalla tuulella kun iskä on hoitanut päivän. Voin ihan hyvin myöntää, meistä kaikista ei ole siihen mihin sinusta on. Monesti olen pohtinut tätä. Asenne ratkaisee varmasti ja jotkut ihmiset vaan ovat ahkerampia. Niin ainakin oma mieheni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Njooh. Erittäin paljon tykkään olla lasten kanssa kotona, ennen kotiäitiyttä olin hoitoalalla töissä ja ihan lastenleikkiähän tämä on siihen verrattuna. Mutta sitten taas tästä ei ole ikinä vapaapäiviä, kunnei ole sellaisia tukiverkostoja, ja kahden tosi vilkkaan ja toimeliaan vekaran äitinä on kyllä tekemistä niin paljon, ettei paljon ehdi kanaloita rakennella tai klarinetteja soitella. Mutta en tätä mihinkään muuhun vaihtaisi, enkä viitsi hirveästi valitellakaan, onhan nämä ainutlaatuiset ajat kun lapset on pieniä.
Ei se lasten kanssa kotona oleminen mitään super raskasta aikaa ollut siitäkään huolimatta, että lapset nukkuivat huonosti jne. Aika leppoisaa työhöni verrattuna. Mutta se ärsyttää, kun joidenkin mielestä kotiäidit vain makoilevat. Kyllä siinä ihan tekemistä riittää. Itsekin lisäksi kuskasin yhtä kerhoon kolmena päivänä viikossa. Ei ole ajokorttia, joten aikaa meni pelkkiin matkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te jotka vastaatte ihan pokereina olette noin tyhmiä? :D en usko hetkeäkään.
0/5
Kyllä mä uskon. Nimittäin kun itse tulin synnäriltä kotiin vauvan kanssa, aloin hormonihuuruissani tehdä vatsalihasjumppaa ja ihmettelin, että miksi vauva-aikaa pidetään raskaana, kun eihän se ole 😀😀😀
Ja kaverin mies sanoi päivää ennen isyyslomalle jäämistään, että pitänee hankkia pleikkari, jottei tule aika pitkäksi 😀😀😀
Nämähän ovat ihan klassisia aloittajan erehdyksiä, joille nauretaan makeasti vuosia jälkeenpäin.
Ai kauhea, kai tiesit ettei vatsalihaksia saa treenata moneen kuukauteen raskauden jälkeen???
Eihän se raskasta ole, jos pyöräyttää yhden koneellisen pyykkiä lastenhoidon lomassa. Naiset tekevät kotona ollessaan käytännössä täyttä työviikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi pitää olla jokin asetelma kotiäidit vs työssäkäyvät. Ihmisillä on erilaisia töitä ja erilaisia perhetilanteita, joten omaa tilannetta ei aina automaattisesti voi verrata toiseen. Töitä ja helppoja ja kuormittavia, kuten lapsiakin.
Itse yhden helpon vauvan äitinä olen nauttinut kotona olemisesta, mutta ymmärrän että kaikki lapset eivät ole yönsä hyvin nukkuvia ja suurimman osan ajasta tyytyväisiä hymtilijöitä. Jos mulla ei ole rankkaa, niin ei se tarkoita sitä ettei jollain muulla voisi olla.
Ei se lasten ja kodin hoitaminen olekkaan raskasta, vaan kaikki se miten koko oma elämä muuttuu. Sosiaaliset piirit on aivan toisenlaiset kuin työssäkäyvällä. Aivojen virkistäminen vaatii ponnisteluja ja oman ajan löytäminen on haasteellista. Tietenkin jos itse ja lapset ovat luonteeltaan introverttejä, niin uskoisin elon olevan helpompaa. Päivän tai vaikkapa kuukaudenkin kestää, mutta kyllä se parissa-muutamassa vuodessa alkaa kyllästyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkästyminen kai sen raskauden tunteen siellä kotona aiheuttaa naisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
...ja onhan tää ihan lastenleikkiä verrattuna töissä käymiseen! Ei stressiä, ei kiirettä ja saa tehdä just sitä mitä ite haluaa ja milloin haluaa. Se on ihan omasta asenteesta kii millaista lasten ja kodinhoito on! Onhan sitä kurjaa kotona jos ajattelee vaan että tää on raskasta jne.
Oikeestaan ainoa huolenaihe itellä on että tekeminen loppuu kesken. Siivoamiset ja ruoanlaitot hoituu kuitenkin aika nopeesti, sitä jää monta ylimääräistä tuntia joka päivä aikaa. Ajattelin ite alkaa opetella soittamaan jotain soitinta, ehkä klarinettia tai saksofonia. Ja meinaan myös rakentaa tohon pihalle kanalan, saa sitte munia ja siipikarjaa omavaraisesti jatkossa. Ja kasvimaa on jo hyvällä alulla kans, todellista luomua tulossa siitäkin :)
Elkää akat oikeesti valittako, täähän on ihan unelmaa olla lasten kanssa kotona.
Toki on todettava - enkä halua nyt itteäni kehua, mutta mun vaimolla on kyllä aivan mahtava aviomies ja sen lasten isä.
Ai sä tunnet niiden lasten isätkin? Mulle sun vaimo kertoi, ettet sä ole edes osannut epäillä mitään!
Taitaa olla nuo katkerat ja vihaiset kommentit sellasilta akoilta, joilla on niin huonot palkat (tai ei töitä lainkaan), ettei niiden miehillä ole käytännössä mahdollista jäädä kotiin lasten kanssa vaikka haluaisivatkin.
Eli kateellisten panettelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin naisille uhriutuminen ja marttyyrius on elämäntapa. Samat ihmiset myös valittaa koko ajan, aivan kaikesta ja ovat todella ikävää seuraa. Eivät osaa iloita mistä ja koko elämä on yhtä suurta kärsimysnäytelmää.
Olen itse hoitanut lapsia ja verrattuna työelämään kuin lomalla olisi ollut.
M41
No nyt oli asiaa! Itselläni myös viisi lasta ja melkein samanikäisiä (ei tosin yhtiäkään kaksosia - onneksi). Jäin itsekin vähän aikaa sitten koti-isäksi ja yhdyn kyllä täysin aloittajaan (hänen ajatustensa suhteen siis, pervot - niin, enkä pidä siitä että naisia kutsutaan akoiksi, miinusta siitä). Juuri tänään aamulla kun istuskelin aamiaisella lasten kanssa, hörpin vastajauhetuista artesaanikahvipavuista pressopannulla keittämääni kahvia, siemailin vastapuristettua appelsiinimehua ja mietiskelin, että miten sitä keksii tarpeeksi tekemistä täyttääkseen päivät. Kasvimaata myös kaavailin, mutta taidankin rakentaa kasvihuoneen - sellaisen liikuteltavan. Leikkimökin voisi myös lapsille rakentaa ja meille aikuisille maakellarin. Kyllähän sitä luova ihminen tekemistä keksii!
Itse kirjoittelen blogiakin elämästäni, mutta en aio sitä täällä mainostaa - en halua kateellisia sinne kommentoimaan epäasiallisuuksia.
No, me saamme varmasti jatkoa tarinalle, jonka valossa varmasti moni kitisevä av-mamma tulee uskoon kotitöiden ihanuudesta ja helppoudesta. Av-iskän pitää vaan näyttää mallia. Lisäksi ap varmaan ratkoo monet sellaiset ongelmat (kuten tuleeko pikku-jesselle pinkit vai turkoosit kurahousut päiväksi päälle ilman kyläneuvoston naisten koolle kutsumista pohtimaan asiaa) hetkessä. Lisäksi ap ei tarvi pohtia mitä naapurin Jorma ajattelee Jessen pinkeistä kurahousuista eikä siten tressaantua sellaisestakaan turhasta asiasta.
Toivonkin että ap jakaa auliisti kokemukset jotta naiset voivat jatkossa ottaa mallia miten ns. kotitöissä ratkaistaan ongelmia ja "ongelmia".