Mies- ja naisurheilun eroista

NAISURHEILIJAT valittavat arvostuksen puutetta, vaikka miehet ovat kauttaaltaan parempia. Huipputason mies hyppää korkeutta 240 cm, nainen 200 cm. Mäkihypyssä mies hyppää 150 metriä, nainen 100 metriä. Jalkapallossa miehet voittaisivat naiset puolivauhdilla 10–0.

Jos niin ei olisi, miehet ja naiset kilpailisivat tasa-arvoisesti samoissa joukkueissa ja sarjoissa kuten missä tahansa ammatissa tai harrastuksessa.

Urheilu on tasa-arvon maailmassa ylivoimainen poikkeus. Lähes kaikessa, myös politiikassa, nainen voi yltää miehen tasolle, mutta ei urheilussa. Mies on atleettisempi, lähes aina taitavampikin. Monet naishelpotukset – esimerkiksi kevyempi kuula ja matalampi lentopalloverkko – liittyvät tähän.

Miesurheilu kiinnostaa enemmän. Lätkäpeli kerää 5 000 katsojaa, naisten peli ehkä 200. En ole jääkiekon ystävä, mutta taklaukset ovat sen olennainen osa. Miksi nainen ei saa taklata?

Kannatan tasa-arvoa, mutta urheilussa se ei toimi.

Evoluutiostakin on kyse. Miehet ovat kilpailuhenkisiä, naiset perhekeskeisiä. Urheilu, jopa sotaan viittaava urheus, sopii miehille.

Jos naiset urheilevat, he nauttivat enemmän pehmeistä arvoista kuin ennätyksistä ja vastustajan nujertamisesta.