HUONOIN tekosyy, minkä joku on esittänyt ettei pääse juhliin/tapahtumaan johon hänet on kutsuttu?

Vierailija kirjoitti:

Kun täytin pyöreitä, enkä koskaan aiemmin ollut isompia juhlia pitänyt, niin kieltämättä hieman loukkaannuin kun eräs kutsuttu vastasi ettei pääse koska "pikkujoulua pukkaa".

Niin? Jos sinne pikkujouluihin on jo ilmoittauduttu, niin tuskin kukaan alkaa perumaan sovittua menoa sun juhlien takia?

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ihmiset mielellään järjestävät juhlia ja haluavat kokoontua viettämään aikaa toisten kanssa, isollakin joukolla. Joillekin taas pelkkä ajatuskin juhlahumusta, juhliin "pynttäytymisestä", entuudestaan tuntemattomien kanssa seurustelusta ja muusta juhlavieraalta odotettavasta aiheuttaa suoranaista ahdistusta.

Olisiko mahdollista ymmärtää, että ihmiset ovat tässäkin suhteessa erilaisia ja että juhlista kieltäytyvä ei välttämättä halua loukata kieltäytymällä kutsusta, vaan haluaa käyttää olemassa olevan energiansa mieluummin itselleen mielekkääseen toimintaan sen sijaan että lähtisi tuskastumaan joihinkin juhliin. Ehkä kutsusta kieltäytyjä mieluummin tapaisi kutsujan kahden kesken. Kaikki eivät tosiaankaan nauti väkijoukoista. 

On myös mahdollista, että kieltäytyjällä on jokin sairaus, jonka kanssa on hankala elää kotioloissakin, saati sitten kyläreissulla. Tärkeisiin juhlatapahtumiin jokainen varmasti pyrkii osallistumaan kykynsä mukaan. Aina ei vain onnistu. Juhlan järjestäjä voisi iloita niistä vieraista, jotka paikalle pääsevät ja antaa kutsusta kieltäytyjän olla tuntematta turhaa syyllisyyttä.

Juurikin näin.

Itse esim väsyn ns edustamiseen ja "pirteänä sosiaalisena" olemiseen hyvin äkkiä, en yksinkertaisesti jaksa sosialisointia varsinkaan ylipuheliaiden ihmisten kanssa tuntia paria pidempään.

Viimeksi virallisissa juhlissa ollessani alettiin jotain ryhmäleikkiin liittyviä lappusia jakelemaan siinä neljän tunnin pönötyksen jälkeen ja kun kieltäydyin kohteliaasti osallistumasta niin törkättiin minulle silti tämä lappunen pakolla käteen, painuin vessaan kyynelehtimään kun ei vaan jaksanut enää ja totesin että pakko lähteä menemään.

Omia illanistujaisia toisaalta tykkään järjestää mutta niissä on rennompi meininki ja kaikki saavat olla ihan miten haluavat.

Mun isoäiti on joutunut sairaalaan jo liian monta kertaa. En hoksannut, että olin samalle kutsujalle tarjonnut tämän tekosyyn jo turhan usein. Vikalla kerralla jäin kyllä valheesta kiinni, kun isoäiti vastasi kutsujalle puhelimellani.

Huonoja on vaikka kuinka paljon mutta mikä on paras?

Kieltäytynyt kirjoitti:

Huonoja on vaikka kuinka paljon mutta mikä on paras?

Omalla kohdallani: valitettavasti en voi osallistua, mulla on muuta.

Ei siihen sen enempää selitystä tarvita. Jos toinen alkaa tivata, niin toistaa vain tyynesti, että on muuta. Sehän on aina myös totta: ”muuta” voi olla, että olen mieluummin kotona, sitä ei vaan ole pakko kertoa kutsujalle.

Tuli kakat pöksyyn

liitit varmaan rahallisen tuen ja lahja listan kutsuun mukaan

En viitsi kusipäiden kanssa juhlia.

Anoppipuoli sairastui aina flunssaan, kun oli lasten synttärit tai ristiäiset. Kuitenkin kohta oli ihan terve. Ei sairastunut koskaan muiden juhlien ollessa kyseessä :)

Muuta en keksinyt kuin että koira on sairas.

Vierailija kirjoitti:

Meidän sukulaisilla on koira, jota ei voi jättää yksin eikä löydy koskaan hoitopaikkaa. Koira on aikuinen koira. Nämä ihmiset ovat työssäkäyviä ihmisiä, joten koiran on pakosti oltava arkisin yksin. Noin 5h matkoineen juhlien takia koiraa ei kuitenkaan voi jättää yksin, eikä sille löydy hoitajaa vaikka kuukautta etukäteen ilmoittaa juhlista.

Mulle tää ei annakaan olisi tekosyy vaan syy. Töissä on pakko käydä ja työpäivän jälkeen en halua jättää koiraani yksin jonkun tylsän sukulaisen takia.

En saanut pershedelmilleni hoitajaa

Miks ees pitää olla joku tekosyy? onko tää joku naisten juttu taas?

Vierailija kirjoitti:

Serkku ei osallistunut häihini koska ei muka ollut varaa ostaa häälahjaa. Ensinnäkin lahjan ei olisi tarvinnut olla iso vaan pari kymppiä häämatka kassaan olisi riittänyt. Ja toiseksi, pitäishän lahja antaa vaikka ei tuliskaan juhliin! Työssäkäyvä nainen kyseessä.

Kyllä sinun pitäisi uskoa toista, jos ilmoittaa ettei ole rahaa lahjaan. Mitä ruikutat täällä palstalla asiasta. Laskuja niitä on työssäkäyvälläkin ihmisellä, ja monella minimi palkka.

Kutsuin aikoinaan yhden melko läheisen kaverin läksiäisiini, kun olin muuttamassa pysyvästi ulkomaille. Ei päässyt, koska hänen piti olla tuttunsa tupareissa (sijaitsi vielä lähellä omia juhliani). Nyt yli 15 vuotta myöhemmin asun edelleen ulkomailla, en ole enää yhteydessä kyseisen ”ystävän” kanssa.

Isäni jätti tulematta lapsemme nimiäisiin, koska hänen kumppaninsa vihaa äitiäni. Eivät oole ikinä jutelleet keskenään, vanhempani eronneet 30 v. sitten. Ei kolmiodraamaa, hänen kumppaninsa vihaa vain äitiäni. Isä teki valintansa, nyt on jäänyt paitsi lapsenlapsensa kasvusta ja kehityksestä. Lapsi pian 2v.

Kummi ei päässyt lapsen juhliin, koska piti rakentaa aitaa.

Ihmisten pitäisi olla ymmärtäväisempiä.  On inhottavaa alkaa keksiä tekosyitä sille, miksei voi tulla johonkin tilaisuuteen, kun syy voi olla vaikka sellainen, ettei siitä halua puhua.  Tai sitten vain ei tykkää moisista tilaisuuksista.  

Minä olin kerran jo lähdössä ystäväni järkäämiin juhliin, kun tyttäreni tuli meille lapsensa kanssa pakoon väkivaltaista exäänsä.  Hän ei yksinkertaisesti uskaltanut jäädä yksin ja mieheni oli iltavuorossa.  No eipä minullakaan siinä enää juhlamieltä ollut, olisin vain koko ajan hermoillut, että mitä heille taphtuu.  Asiassa oli aika ikäviä piirteitä, joita en nyt edes tähän kerro.

Soitin ystävälleni ja sanoin, että tuli äkillinen este, jota en nyt halua ruveta tässä selostamaan hänelle, mutta että en nyt sitten tule.  Hän alkoi jankkaamaan ja tivaamaan, että tuo ei ole mikään syy, kyllä sun pitää tulla kun olet luvannut ja mitä sulla nyt muka olisi, mikset voi sanoa, keksit vain tekosyyn, et ole nyt kyllä oikein kiva jne.

Äijä hakkaa ulko-ovea siellä ja latelee uhkauksia ja minun piti vain olla puhelimessa selittelemässä, kun tämä ei millään uskonut mitään eikä hyväksynyt mitään.  Lopulta löin luurin kiinni ja sillä siisti.  Seuraavana päivänä soitin uudestaan, kun tilanne oli ohi, ja sanoin, etten edelleenkään halua puhua asiasta, kun se koskee muuta ihmistä kuin minua, mutta että minulla oli oikeasti syy olla tulematta.  Mutta eihän tämä uskonut, oli vain viileä ja haalea ja ystävyytemme alkoi siitä hiipua.

Minun mielestäni, jos ihminen sanoo, ettei nyt erinaisistä syistä voi tulla paikalle, se pitää hyväksyä eikä alkaa jankuttamaan.  Tekosyitä ei tarvitsisi kenenkään alkaa keksiä.

Ihan hyvä syy voi olla sekin, ettei vain huvita.  Kyläily tai juhliin osallistuminen ei ole niin tärkeätä, että kenenkään pitäisi pakottaa itsensä osallistumaan.  Ja miksi aikuinen ihminen yleensäkään olisi mikään selitysvelvollinen jollekin perheensä ulkopuoliselle ihmiselle, mistään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töissä on pakko käydä ja työpäivän jälkeen en halua jättää koiraani yksin jonkun tylsän sukulaisen takia.

Suosittelen ampumaan tuollaisen rakin.

Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vuosia sitten eräs ns. kaveri ei voinut osallistua johonkin ( en enää muista mikä kekkeri oli kyseessä) siksi, että hänellä oli kylpyilta. Ei siis saunavuoro vaan ammekylpyilta.

Sama mimmi jätti minut kutsumatta aikoinaan 30-vuotisjuhliinsa. En tiedä miksi eivätkä muutkaan sitä tienneet. Jotkut kysyivät häneltä miksi ei kutsunut minua, niin oli vastannut että vanhemmat (!!!) olivat sitä mieltä ettei tarvitse kutsua jos ei halua. Toivon, että en enää saa häneltä joulukorttia itsenäisyyspäivän aikaan, kuten joka vuosi edelleenkin.

Ethän lähetä hänelle korttia?