Mitä sellaista jota et koskaan uskonut tapahtuvasi itsellesi

1. Löysin vihdoinkin Sen Oikean.

2. Sain töitä yli nelikymppisenä kolmen vuoden työttömyyden jälkeen.

Minusta tuli yksinäinen.

Löysin pitkäaikaisen (toivottavasti loppuelämän kestävän!) puolison nuorena.

Sairastuin krooniseen väsymysoireyhtymään ja menetin käytännössä koko elämäni.

Entinen puolisoni tuhosi elämäni.

Minut hyväksyttiin ulkomaiseen huippuyliopistoon opiskelijaksi.

Sairastuin todella vakavasti ja jouduin läpikäymään kammottavan rankat hoidot. Olen aina pitänyt hyvää huolta terveydestäni ja hygieniasta, liikkunut, syönyt oikeaoppisesti jne., joten oli shokki, että sairaus tuli juuri MINULLE.

Tämä on vain yksi asia, mutta minä ihan tosissani olin järkyttynyt kun sain joku aika sitten vihiä minusta liikkuneista juoruista. Silloin mietin todella, että mikä on mennyt niin pahoin vikaan. Oikeastaan kaikki oli mitä ilmeisemmin mennyt vikaan.

Olen lapseton.

Olen sinkku.

Olen työtön.

Olen yksinäinen.

N40

Sairastuin masennukseen ja elämä pysähtyi täysin.

Sain rintasyövän kolmikymppisenä. En ollut ylipainoinen, en tupakoinut, en juonut alkoholia, suvussa ei juuri ole syöpää, minulla oli erittäin terveet elämäntavat jne.

Ei mitään ihmeellisen kivaa tapahtunut. Aika arkista.

Sinkkumies

En ymmärrä miksi ihmiset luettelevat huonoja asioita. Pessimisti ei pety ja joku päivä lähtee koko nirri. Tämä ei tule pessimistille yllätyksenä. 

Jos olisin voittanut lotossa, olisin yllättynyt.

Sinkkumies

Ihastuin sekopäisesti itseäni paljon nuorempaan mieheen.

Pitkän suhteen päättyminen siihen, että jalat meni alta toisen henkilön toimesta, ja sillä tiellä olen edelleen. Minä, äärimmäisyyksiin asti uskollinen ja lojaali ihminen. Puolustauduttakoon, että ei se pitkä suhde erikoisen hyvä ollut, mutta silti... En olisi itsestäni uskonut. Tuo kokemus opetti paljon elämästä myös.

Varhaisteininä ihmettelin tietyjä lieviä neurologisia oireita (mm. pari senttiä halkaisijaltaan oleva alue, jossa tuntui kihelmöivää pistelyä). Etsin niille selitystä vanhasta lääkärikirjasta kotimme kirjahyllyssä. Kirja kertoi vanhan ajan suorasukaiseen tyyliin oireen olevan merkki MS-taudista. Säikähdin vähän, mutta sitten naurahdin ja ajattelin, ettei minulla nyt sellaista sairautta voi olla. Ajattelin olevani vähän luulosairas ja että oire menee ohi jossain vaiheessa itsestään, niin kuin se menikin...

Melkein parikymmentä vuotta sen jälkeen sain MS-tauti -diagnoosin :)

Olen onnellinen

Avioero

Mies tönäisi ja potkaisi. Jäin suhteeseen.

Olin aktiivinen seurakuntanuori, ja seurakuntaympyröissä vielä opiskeluaikanakin tiiviisti. Minä alkoholisoiduin.