Kaveri loukkaa jatkuvasti, vaikkei tarkoita loukata.
Tuntuu, että minä en ole riittävän kovapintainen tuolle kaverille. Hän onnistuu loukkaamaan liki joka kerta kun jutellaan.
- Tulisinko joku päivä käymään?
- Emmätiiä..
Ja minä koen, etten ole tervetullut ja loukkaannun.
- Ootko käynyt viime aikoina harrastusreissuilla?
- En jaksa selittää.
Ja minä loukkaannun, kun koen, ettei halua jakaa asioitaan minun kanssani.
Melkein joka kerran tuollaista pientä tylyyttä tulee. Olen opetellut suhtautumaan rennommin, mutta ei nuo hyvältä tunnu.
Olemme keskustelleet loukkaamisesta. Ja hän sanoo, ettei tarkoita loukata, mutta jotenkin hän onnistuu aina loukkaamaan toisia.
Miten tätä tilannetta ja meidän suhdetta saisi paremmaksi?
Kommentit (10)
Ilmeisesti kaveriasi ei seurasi kiinnosta. Oletko perskärpänen? Roikut väkisin kaverissa kiinni, vaikka toinen selkeästi välttelee.
Etsi muuta seuraa. Ihan itsesi takia.
Et sinä hänelle mikään kaveri ole. Ei kannata roikkua kiinni tuollaisessa.
Taidat olla aika lumihiutale. Kaverisi pitäisi aina kääntyä sun herrkän pikku sinäsi vaatimusten mukaiseksi, jotta ei loukkaisi sinua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet tuollaisen kaveri?
En siitä eroonkaan pääse.
Tyyppi ei taida viihtyä seurassasi tai halua puhua sinulle asioistaan, välttelee sinua. Persoonaltaan kuitenkin kuulostaa kovin konfliktia kaihtavalta, eikä hän osaa sanoa asiaa suoraan vasten kasvoja, vaikka sinä kertoisit pahastumisestasi hänelle suorasanaisesti.
Älä ota enää aktiivisesta yhteyttä vaan ota välimatkaa. Jos hän itse haluaa olla kanssasi tekemisissä, hän ottaa kyllä yhteyttä sinuun. Jos ei, ette kumpikaan menetä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Et sinä hänelle mikään kaveri ole. Ei kannata roikkua kiinni tuollaisessa.
Niinhän minunkin järki sanoo. Olisi sitten ihan kiva, kun toinen ei pyörisi jaloissa vaan pysyisi poissa silmistä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla aika lumihiutale. Kaverisi pitäisi aina kääntyä sun herrkän pikku sinäsi vaatimusten mukaiseksi, jotta ei loukkaisi sinua.
Ei noita sen tylyyksiä kukaan muukaan halua kuunnella. Vanhempien on tietysti pakko. Minä oon niiden lisäksi ainoa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla aika lumihiutale. Kaverisi pitäisi aina kääntyä sun herrkän pikku sinäsi vaatimusten mukaiseksi, jotta ei loukkaisi sinua.
Sinä taas kuulostat ap:n ystävältä. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että ystävä on ihminen, joka ei loukkaa - vahingossakaan. Ystävän seurassa ei tarvitse olla muuta kuin oma itsensä. Ystävä ei möläyttele eikä töksäyttele ja vaadi olemaan kovempi, kestävämpi. Ystävä osaa ihan itse olla loukkaamatta ja käyttäytyä eikä ulkoista huonoa käytöstään muiden käsiteltäväksi.
Miksi olet tuollaisen kaveri?