Asiantuntija sanoo: ei kaikkien kanssa tarvitse leikkiä

Voisko joku kopsata ton jutun tänne? Ärsyttää nuo Hesarin jutut, kun niitä ei pääse lukemaan kuin tilaajat (jos kahden viikon kokeilu meni jo umpeen).

Opetetaan siis lapsia kiusaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Opetetaan siis lapsia kiusaamaan.

Lukiko siinä jutussa noin? (olis kiva saada luetuksi se juttu, niin voisi kommentoida)

En päässyt lukemaan juttua. Mutta onhan siinä pohdittavaa, onko lapsen todella leikittävä kaikkien kanssa, jos leikit eivät vain yksinkertaisesti suju? Toimeen on toki kaikkien kanssa tultava (esim. koulussa), mutta lähtökohtaisesti minusta on outoa ajatella, että kaikki lapset tulisivat automaattisesti hyvin keskenään toimeen ja leikit onnistuvat, koska he ovat... no, lapsia tai samassa päiväkotiryhmässä viettämässä päivänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetetaan siis lapsia kiusaamaan.

Lukiko siinä jutussa noin? (olis kiva saada luetuksi se juttu, niin voisi kommentoida)

Luki, että leikistä kieltäytyminen ei ole kiusaamista. En voi kopioida tänne tekijänoikeuslain alaisia juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Opetetaan siis lapsia kiusaamaan.

Mikset sinä kahvitauolla mene juttelemaan sen ärsyttävän ja huonotapaisen työkaverin viereen, vaan juttelet mieluummin ystäviesi kanssa? Tai mikset kutsu häntä juhannuksena mökillesi? Muuten sinä kiusaat häntä.

On eri asia miten asian ilmaisee toiselle jos ei halua olla hänen seurassaan...

Pitääkö kaikkien kanssa leikkiä oli kysymys ja vastaus on ei pidä. Samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetetaan siis lapsia kiusaamaan.

Lukiko siinä jutussa noin? (olis kiva saada luetuksi se juttu, niin voisi kommentoida)

Luki, että leikistä kieltäytyminen ei ole kiusaamista. En voi kopioida tänne tekijänoikeuslain alaisia juttuja.

Kyllä se voi olla kiusaamista. Ulkopuolelle jättäminen on yksi kiusaamisen muoto.

Mä en ole koskaan ajatellut, että kaikkien kanssa tulisi leikkiä. En koskaan. Minä esimerkiksi olin lapsena sellainen, että ymmärrän hyvin, ettei kaikkien hiirien olisi ollut syytä leikkiä minun kanssani :D

En lapsena ruvennut ketään mielistelemään, enkä halunnut itkuntuhertajien seuraa. Miksi ihmeessä heidän olisi pitänyt leikkiä kanssani? :O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetetaan siis lapsia kiusaamaan.

Lukiko siinä jutussa noin? (olis kiva saada luetuksi se juttu, niin voisi kommentoida)

Luki, että leikistä kieltäytyminen ei ole kiusaamista. En voi kopioida tänne tekijänoikeuslain alaisia juttuja.

Kyllä se voi olla kiusaamista. Ulkopuolelle jättäminen on yksi kiusaamisen muoto.

Toisaalta joo, mutta ketä sitten pakotetaan leikkimään sen kanssa kenen kanssa kukaan ei halua olla? Tuskin on kovin mieltä ylentävää jos luokkalaisilla on vuorot jolloin on oltava sen yhden kanssa..

En pääse minäkään lukemaan juttua ja sori että menee vähän ohi aiheen, mutta en ymmärrä miksei päiväkodissa puututa siihen että (ainakin meidän päikyssä) tytöt leikkivät vain tyttöjen kanssa ja pojat poikien? Ei mitään tällaista sukupuolijaottelua ollut 80-luvulla kun itse olin pieni.

Ja enkä hae nyt mitään sukupuolineutraaliutta vaan ihan normaalia elämää. Kyllähän kotona sisko ja veli leikkivät keskenään, mutta päiväkodissa ei jostain syystä voi.

Niinpä. Mites ne lapset joiden kanssa kukaan ei halua leikkiä? Ovat yksin, varmaan ihan ok sekin sitten.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole koskaan ajatellut, että kaikkien kanssa tulisi leikkiä. En koskaan. Minä esimerkiksi olin lapsena sellainen, että ymmärrän hyvin, ettei kaikkien hiirien olisi ollut syytä leikkiä minun kanssani :D

En lapsena ruvennut ketään mielistelemään, enkä halunnut itkuntuhertajien seuraa. Miksi ihmeessä heidän olisi pitänyt leikkiä kanssani? :O

Enkä vaadi lapsianikaan leikkimään niiden seurassa, joiden kanssa ei halua olla. En usko sellaisten "ystävien" olevan hyväksi kellekään. Ystävyys on arvostamista ja mitä arvostamista se oikein on, jos sanotaan, että ottakaa toi paskapetteri mukaan leikkeihinne? Koska miksi pitäisi teeskennellä, että se on jokin kiva ihminen, eikä paskapetteri, jos sen kanssa ei kerran kukaan halua leikkiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetetaan siis lapsia kiusaamaan.

Lukiko siinä jutussa noin? (olis kiva saada luetuksi se juttu, niin voisi kommentoida)

Luki, että leikistä kieltäytyminen ei ole kiusaamista. En voi kopioida tänne tekijänoikeuslain alaisia juttuja.

Kyllä se voi olla kiusaamista. Ulkopuolelle jättäminen on yksi kiusaamisen muoto.

Toisaalta joo, mutta ketä sitten pakotetaan leikkimään sen kanssa kenen kanssa kukaan ei halua olla? Tuskin on kovin mieltä ylentävää jos luokkalaisilla on vuorot jolloin on oltava sen yhden kanssa..

Eihän tuollaista tilannetta vuoroilla voi hoitaakaan. Mutta mun mielestä koulussa pitää ottaa kaikki mukaan. Koulussa harjoitellaan tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Vapaa-aika sitten erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole koskaan ajatellut, että kaikkien kanssa tulisi leikkiä. En koskaan. Minä esimerkiksi olin lapsena sellainen, että ymmärrän hyvin, ettei kaikkien hiirien olisi ollut syytä leikkiä minun kanssani :D

En lapsena ruvennut ketään mielistelemään, enkä halunnut itkuntuhertajien seuraa. Miksi ihmeessä heidän olisi pitänyt leikkiä kanssani? :O

Minä minä-asenne kyllä aika vahvasti paistaa läpi. Mites sosiaaliset suhteet noin muuten sujuneet?

Mä olen opettanut aina lapselleni, että kaikkien kanssa ei ole pakko leikkiä, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Tulos: nyt seiskalle siirtyessä (kun eivät saaneet esittää kaveritoiveita ja kaikki luokat hajotetaan) ei ollut tytölle väliä kenen luokkakaverin kanssa pääsee samalle luokalle, kunhan vaan tulee edes joku luokkakaveri samalle. Toki oli muutamat toiveet, ja pari sellaista, joiden kanssa "ei ensimmäisenä haluaisi samalle luokalle", mutta ei ketään sellaista "en ikinä ton kanssa"-luokkakaveria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole koskaan ajatellut, että kaikkien kanssa tulisi leikkiä. En koskaan. Minä esimerkiksi olin lapsena sellainen, että ymmärrän hyvin, ettei kaikkien hiirien olisi ollut syytä leikkiä minun kanssani :D

En lapsena ruvennut ketään mielistelemään, enkä halunnut itkuntuhertajien seuraa. Miksi ihmeessä heidän olisi pitänyt leikkiä kanssani? :O

Enkä vaadi lapsianikaan leikkimään niiden seurassa, joiden kanssa ei halua olla. En usko sellaisten "ystävien" olevan hyväksi kellekään. Ystävyys on arvostamista ja mitä arvostamista se oikein on, jos sanotaan, että ottakaa toi paskapetteri mukaan leikkeihinne? Koska miksi pitäisi teeskennellä, että se on jokin kiva ihminen, eikä paskapetteri, jos sen kanssa ei kerran kukaan halua leikkiä?

Koska ei arvostamista opeteta sillä, että on joku ihminen, josta kukaan ei pidä, ja sitten sen kanssa pitää olla. Se ei opeta ketään arvostamaan yhtään mitään, ei varsinkaan omaa itseään. Mutta sen, jolla ei ole kavereita haukkumista ja kiusaamista en hyväksy päin hänen naamaansa. Selän takana voi puhua mitä vaan, kunhan kyseinen ihminen ei saa ikinä tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole koskaan ajatellut, että kaikkien kanssa tulisi leikkiä. En koskaan. Minä esimerkiksi olin lapsena sellainen, että ymmärrän hyvin, ettei kaikkien hiirien olisi ollut syytä leikkiä minun kanssani :D

En lapsena ruvennut ketään mielistelemään, enkä halunnut itkuntuhertajien seuraa. Miksi ihmeessä heidän olisi pitänyt leikkiä kanssani? :O

Minä minä-asenne kyllä aika vahvasti paistaa läpi. Mites sosiaaliset suhteet noin muuten sujuneet?

Mikä minä minä -asenne? Otan huomioon sellaiset, joista välitän.

Mielummin kuitenkin kuuluttaisin sitä ketään ei jätetä-asennetta. Jos aletaan toitottaa tuollaista ei kaikkien kanssa tarvi leikkiä-juttua,millaisiin tuloksiin tässä päästäänkään! En pääse lukemaan artikkelia, en ole tilaaja. Ehkä vain nostettu raflaava otsikko esiin, tai ainakin toivon niin. Joskus silti tuntuu että nämä "asiantuntijat "kyllä niin pihalla kaikesta. Jos pääsisi lukemaan koko jutun niin näkisi mitä tässä tarkoitetaan.