Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen ei tarvitse aina olla väkivaltainen ollakseen hirveä.
29.05.2017 |
Mieheni on toisten mielestä ihana ja upea ja blaablaa. Mutta kukaan ei tiedä totuutta. Tuolta pska kasalta ei saa hellyyttää tai huomioo. Ainoa läheisyys on että se tunkee vehkeensä sisään ja thats it. Valittaa etten käy töissä, olen vaan kotiäiti. Lasten kanssa auttaa vaan päivisin, yöt olen aina hoitanut yksin,samoin aamut. Äitienpäivät ja syntymäpäivät tai muut ei ole mitään ihania hemmottelupäiviä, ne on normaaleja arkipäiviä, minä teen kaiken. Mies ehkä syöttää lapset päivällä mutta senkin tekee valitusten kanssa. Nukkuu viikonloput iltapäiville, heräämiseen menee yli tunti kun pitää vetää askillinen röökiä ja kannullinen kahvia ja senjälkeen istua paskalla. Silti valittaa että on univelkaa, minulla sitä ei voi olla kun olen vaan kotona. Univelkoja helpottaa varmasti myös se että valvoo arkena ja viikonloppuna yöhön asti runkaten ja syöden paska ruokaa ja herkkuja. Suihkussa se käy ehkä kerran viikossa, käsiään ei pese ikinä. Vaatteet vaihtaa vasta kun salaa heitän edelliset koneeseen.
Valitettavaa löytys niin paljo lisääki mut en jaksa kirjottaa.
Älkää kysykö miks oon ton kanssa, se ei oo aina ollu tollanen. Vikaa on varmasti minussakin, mut oon nykyää aina vihanen enkä halua harrastaa seksiä koska ei saa minkään näköistä läheisyyttä vaikka olen sanonut satoja kertoja ja toisekseen se hygienia josta olen myös sanonut.
Oon miettiny miten eroais, kun mies ei petä eikä juo tai ole väkivaltane. Jos jollekkin kaverille koittaa puhua nii vastaus on että en ikinä jättäs jos sais tollasen miehen. Kukaa ei usko että millasta tuskaa arki voi olla vaikka ei oo väkivaltaa tms. On vaa raskasta ku tarviis sellasen ihmisen joka välittää ja jonka kanssa vois keskustella KAIKESTA eikä tollasta vitun elättiä. Jos mä jätän ton nii saan vaan kaikilta haukut että hajotan hyvän perheen. Vanhemmille jos puhun näistä ongelmista nii vika on minussa, en arvosta sen töitä ym.
Vittu arvostan joo kyllä, mutta tää nyt tuntuu samalta ku asusin jonku kämppiksen kaa. Haluan miehen enkä kaveria
Kommentit (35)
Miten jätän sillai et en sais vihoja niskaani? Siitä tulis sellanen sota kaikkien kaa että ei siitä selviäis. Miehelle kun oon puhunu erosta nii sanoo että ei erota että muuttaa tapojaan mutta sitten ei muuta ja kun huomautan asiasta niin raivoaa että ei luonnetta voi muuttaa!
Sitten siitä läheisyydestä sanoo että hänkin haluais enemmän läheisyyttä, pyydän illalla kun lapset nukkuu että käytäs yhessä suihkussa ja oltas sohvalla vierekkäi samanpeiton alla tai vastaavaa nii ei kun minä haluan syödä ja sit käryyttää jotain hirveetä rasvaruokaa ja syö sipsejä illan ja sitten minä meneki jo nukkumaan että jaksan aamulla herätä lasten kaa. Ennen unia kuitenkin kuuntelen kun puhisee ja vetää käteen toisessa huoneessa.. hyi stna ällöttää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dokumentoi salaa miehen touhuja, niin on todistusaineistoa. Sen voit hyödyntää vaikka parisuhdeterapiassa. Terapeutti varmaan antaa "luvan" erota. Siihen voit sitten vedota, jos mies tai joku muu mussuttaa jälkeenpäin.
Ala kerätä itsellesi säästöjä eron jälkeisen elämän varuiksi, jos mahdollista. Anna miehelle joku päivämäärä, johon mennessä häivyt, jos tilanne ei parane.
Ja siis syy siihen miksi kaikki pitää miestä upeana aarteena on se. Että auttaa esimerkiksi mun vanhempia ja omia vanhempia ja kavereitaan paljon, tulee hyvin toimeen mun perheen ja kavereiden kanssa. Osaa heittää läppää ja jutella mut sitte mun kanssa ei juttele mistään, jos koitan alottaa juttelun nii mies ei vastaa ollenkaan ja sitte ku toistan asian nii valittaa että joo kuulin! Ja ku kysyn miks et vastaa nii vastaus on tyyliin: mietin sitä kaverin asuntoo että onkohan ne lattiat kuinka uudet....
Si aina melkein alan itkee ja kohta se kysyy että no mikä sulla taas on..
On aika outoja tai huonoitsetuntoisia kavereita jos toi on niiden käsitys täydellisestä.
Henkinen väkivaltakin on väkivaltaa. Riittää perusteeksi eroon ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin kyllä osaa pitää kulissit pystyssä... Eipä sulla ole ap kovin häävi lähipiiri, kun eivät osaa huomioida sinun kantaasi. Ei sitä miestä heitä varten ole otettu!
Vierailija kirjoitti:
On aika outoja tai huonoitsetuntoisia kavereita jos toi on niiden käsitys täydellisestä.
Se siinä onkin ku kukaan ei usko millanen se on mulle. Kun se on toisille niin kiva ja avulias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aika outoja tai huonoitsetuntoisia kavereita jos toi on niiden käsitys täydellisestä.
Se siinä onkin ku kukaan ei usko millanen se on mulle. Kun se on toisille niin kiva ja avulias.
Sitten kannattaa pistää kaveritkin vaihtoon. :( Voimia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aika outoja tai huonoitsetuntoisia kavereita jos toi on niiden käsitys täydellisestä.
Se siinä onkin ku kukaan ei usko millanen se on mulle. Kun se on toisille niin kiva ja avulias.
Sitten kannattaa pistää kaveritkin vaihtoon. :( Voimia!
Niin, voisimpa vain muuttaa vaikka kauas täältä ja jättää kaiken. Paitsi rakkaat lapset. Aloittaa niiden kanssa uuden elämän, mutta rahallisesti en tulisi pärjäämään. Toisaalta paskan väliä millään rahalla, mutta lapset.
Tietäisimpä mikä tuohon jätkään meni, aiemmin ollut ihan erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aika outoja tai huonoitsetuntoisia kavereita jos toi on niiden käsitys täydellisestä.
Se siinä onkin ku kukaan ei usko millanen se on mulle. Kun se on toisille niin kiva ja avulias.
Sitten kannattaa pistää kaveritkin vaihtoon. :( Voimia!
Niin, voisimpa vain muuttaa vaikka kauas täältä ja jättää kaiken. Paitsi rakkaat lapset. Aloittaa niiden kanssa uuden elämän, mutta rahallisesti en tulisi pärjäämään. Toisaalta paskan väliä millään rahalla, mutta lapset.
Tietäisimpä mikä tuohon jätkään meni, aiemmin ollut ihan erilainen.
Moni muuttuu saatuaan lapsia. Tai sitten se on aina ollut paska, ja pintakiilto tippui pois.
Jos joku kysyy sanot, että "valitettavasti oli pakko erota oman jaksamisen takia, mies oli neljän seinän sisällä, kun ei ollut todistajia, henkisesti väkivaltainen", etkä ryhdy selittämään yhtään sen enempää, koska se ei muille kuulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanlaisen miehen kanssa täällä minäkin olen.
Olen kauan miettinyt eroa mutta kun ei ole juoppo eikä väkivaltainen, ei aihetta eroon kuulemma ole. Rakkaudettomus, perhe-elämän laiminlyönti ja itsestään huolehtimattomuus eivät yleisesti vissiin ole riittäviä perusteita erolle. En ole materialisti, en edes pidä koruista mutta ystävien säännöllinen hehkutus miehiltään saaduista syntymäpäivä- ja joululahjayllätyksistä saa kateelliseksi. Kunpa joskun joku sanoisi edes, että olen ihana tai kaunis tai edes mukava...
Ei siis apua minulta heru, valitetavasti
Vierailija kirjoitti:
Jos joku kysyy sanot, että "valitettavasti oli pakko erota oman jaksamisen takia, mies oli neljän seinän sisällä, kun ei ollut todistajia, henkisesti väkivaltainen", etkä ryhdy selittämään yhtään sen enempää, koska se ei muille kuulu.
Mutta onko tämä henkistä väkivaltaa? Tai kun oon ajatellut että henkinen väkivalta on suoraa haukkumista ja arvostelua esim että oot kyllä ihan pska tms. Tai että mee vtuun siitä huo*a. Tai sillai että kun ei mies kuitenkaan minua hauku ikinä pahasti ainoo mitä nii valittaa etten käy töis ja että hän maksaa kaiken. (Tottakai maksaa tällähetkellä kun lapset vielä pieniä, menen kyllä töihin kun taas sen aika)
Oon miettiny et jos se on vaan kyllästyny muhun ja koittaa ajaa mut pois sen luolta tuollee ku ei halua pettää tms. Mut sitte ku puhun erosta nii hirvee mouruamine alkaa et ei halua ja plaaplaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sun ero kenellekään kuuluu? ? Ei muilla ole perhettä sen kanssa, niinpä niiden on turha arvostella. Miksi niiden mielipide merkkaa mitään?
Sun miehesi vaikuttaa masentuneelta, mutta jos hän ei sitä myönnä, niin ottakoon itse vastuun itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisen miehen kanssa täällä minäkin olen.
Olen kauan miettinyt eroa mutta kun ei ole juoppo eikä väkivaltainen, ei aihetta eroon kuulemma ole. Rakkaudettomus, perhe-elämän laiminlyönti ja itsestään huolehtimattomuus eivät yleisesti vissiin ole riittäviä perusteita erolle. En ole materialisti, en edes pidä koruista mutta ystävien säännöllinen hehkutus miehiltään saaduista syntymäpäivä- ja joululahjayllätyksistä saa kateelliseksi. Kunpa joskun joku sanoisi edes, että olen ihana tai kaunis tai edes mukava...
Ei siis apua minulta heru, valitetavasti
Toisaalta helpottavaa kuulla etten ole ainoa. Mut en kyllä toivois tätä kellekkää silti.
Ehkä tää on vielä tällanen asia mistä ei ole puhuttu ja ei puhuta koska ei sais valittaa "tyhjästä" ja joskus tää asia tulee esille yhtä vahvana kun joku alkoholismi tms.
Muakaan ei kiinnosta mitkää lahjat, ois vaa ihanaa jos ois niiku kavereil ja ihmisillä ku kattoo postauksia perhematkoista tai kahdenkeskesistä lomista. Oon myös kateellinen pusukuville ja kaikille ihanille autoilu kuville "kultsin kaa ajelulla" yms.
Ja just tuo kun ei kehuta edes koskaan. Jos laittaudun jonnekkin niin ei siltikään sanan sanaa ulkonäöstä. Huoh jospa joskus, asiat paranee.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sun ero kenellekään kuuluu? ? Ei muilla ole perhettä sen kanssa, niinpä niiden on turha arvostella. Miksi niiden mielipide merkkaa mitään?
Sun miehesi vaikuttaa masentuneelta, mutta jos hän ei sitä myönnä, niin ottakoon itse vastuun itsestään.
Niin, totta kyllä. Mutta mietityttää vaan välit kaikkien kanssa. Lasten ja isän näkemiset. Mikö sota syttyy kaikkien kanssa. En jaksaisi sellaista nyt. Ehkä tarviin aikaa kerätä voimia siihen sotaan.
Onkohan miehesi piilohomo? Minulla oli, ja hänen käytöksensä oli juuri tuollaista ulospäin hyvää mutta minua kohtaan täysin välinpitämätöntä ja kyllä ilkeääkin. Millään ei olisi halunnut erota, koska ei ollut valmis tulemaan kaapista. Minua rakasti, kunnioitti tai arvosti saman verran kuin paskaläjää. Ja kun sitten erosin niin kukaan ei voinut käsittää että jätin "niin upean" miehen, jotkut tutut ei enää tervehtineet.
Taas tyypillistä naisten touhua. Tullaan palstalle avautumaan ja itkemään, sen sijaan että purkauduttaisiin suoraan ukolle kun se kysyy, että mikä on.
Miten piilohomous tuli esille? Mä epäilen et mun mies on. On selvästi ihastunut yhteen kaveriinsa, jota harvoin näkee. Halailee sitä karhuotteella ja pysyy iholla. Ihailee miehiä välillä ääneen (esim. yhtä palomiestä), ei halua seksiä, paitsi hyvin harvoin kakkosta. Ei mitään fyysistä tai läheisyyttä meillä, aina karannut kosketusta.
Alue: Aihe vapaa
Jätä ihmeessä, jos siltä tuntuu. Lapsiperheessä miehen kuuluu olla yksi aikuisista, mutta sinun miehesi kuulostaa pikemminkin korkeintaan teini-iän saavuttaneelta.