Miehen ei tarvitse aina olla väkivaltainen ollakseen hirveä.
Mieheni on toisten mielestä ihana ja upea ja blaablaa. Mutta kukaan ei tiedä totuutta. Tuolta pska kasalta ei saa hellyyttää tai huomioo. Ainoa läheisyys on että se tunkee vehkeensä sisään ja thats it. Valittaa etten käy töissä, olen vaan kotiäiti. Lasten kanssa auttaa vaan päivisin, yöt olen aina hoitanut yksin,samoin aamut. Äitienpäivät ja syntymäpäivät tai muut ei ole mitään ihania hemmottelupäiviä, ne on normaaleja arkipäiviä, minä teen kaiken. Mies ehkä syöttää lapset päivällä mutta senkin tekee valitusten kanssa. Nukkuu viikonloput iltapäiville, heräämiseen menee yli tunti kun pitää vetää askillinen röökiä ja kannullinen kahvia ja senjälkeen istua paskalla. Silti valittaa että on univelkaa, minulla sitä ei voi olla kun olen vaan kotona. Univelkoja helpottaa varmasti myös se että valvoo arkena ja viikonloppuna yöhön asti runkaten ja syöden paska ruokaa ja herkkuja. Suihkussa se käy ehkä kerran viikossa, käsiään ei pese ikinä. Vaatteet vaihtaa vasta kun salaa heitän edelliset koneeseen.
Valitettavaa löytys niin paljo lisääki mut en jaksa kirjottaa.
Älkää kysykö miks oon ton kanssa, se ei oo aina ollu tollanen. Vikaa on varmasti minussakin, mut oon nykyää aina vihanen enkä halua harrastaa seksiä koska ei saa minkään näköistä läheisyyttä vaikka olen sanonut satoja kertoja ja toisekseen se hygienia josta olen myös sanonut.
Oon miettiny miten eroais, kun mies ei petä eikä juo tai ole väkivaltane. Jos jollekkin kaverille koittaa puhua nii vastaus on että en ikinä jättäs jos sais tollasen miehen. Kukaa ei usko että millasta tuskaa arki voi olla vaikka ei oo väkivaltaa tms. On vaa raskasta ku tarviis sellasen ihmisen joka välittää ja jonka kanssa vois keskustella KAIKESTA eikä tollasta vitun elättiä. Jos mä jätän ton nii saan vaan kaikilta haukut että hajotan hyvän perheen. Vanhemmille jos puhun näistä ongelmista nii vika on minussa, en arvosta sen töitä ym.
Vittu arvostan joo kyllä, mutta tää nyt tuntuu samalta ku asusin jonku kämppiksen kaa. Haluan miehen enkä kaveria
Kommentit (35)
Hei olen kauan aikaa sitten epäillyt mieheni olevan piilohomo! Hän yhteenaikaan vietti todellapaljon aikaa yhden kaverinsa kanssa joka on aika komea.
Hän puhui jatkuvasti vain tästä kaverista ja ihailevaan sävyyn, osteli hänelle ilmaiseksi kaikkea. Pyysi hänet aina meille syömään vaikkei yleensä pyydä ketään. Siihen aikaan mieheni oikein loisti iloa jokapäivä, kävi suihkussa, laittautu ja tuoksu hyvältä.
Haukkui myös homoja jatkuvasti, mikä oli jo se itsessään epäilyttävää!
En muista tarkallee mikä muu sai minut epäilemään miehen homoutta ja ihastumista tätä toista miestä kohtaan. Mutta se vakutti vahvasti siltä.
Selaushistoriasta löytyi paljon pornoa mutta kaikki oli kuitenkin vain Milf pornoa.
Yhtäkkiä mies ei ollutkaan niin paljoa enää sen kaverinsa kanssa, nykyään ovat väleissä mutta eivät näe melkein koskaan. Onkohan mies voinut ehdottaa hänelle jotain ja tämä kaveri säikähtänyt ja ottanut etäisyyttä?
Ja jos mieheni onkin homo, hän ei uskalla kaapista tulla, koska hänen vanhemmat ovat vanhan aikaisia ja vihaavat erilaisuutta kuten esim homoja. :/
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on toisten mielestä ihana ja upea ja blaablaa. Mutta kukaan ei tiedä totuutta. Tuolta pska kasalta ei saa hellyyttää tai huomioo. Ainoa läheisyys on että se tunkee vehkeensä sisään ja thats it. Valittaa etten käy töissä, olen vaan kotiäiti. Lasten kanssa auttaa vaan päivisin, yöt olen aina hoitanut yksin,samoin aamut. Äitienpäivät ja syntymäpäivät tai muut ei ole mitään ihania hemmottelupäiviä, ne on normaaleja arkipäiviä, minä teen kaiken. Mies ehkä syöttää lapset päivällä mutta senkin tekee valitusten kanssa. Nukkuu viikonloput iltapäiville, heräämiseen menee yli tunti kun pitää vetää askillinen röökiä ja kannullinen kahvia ja senjälkeen istua paskalla. Silti valittaa että on univelkaa, minulla sitä ei voi olla kun olen vaan kotona. Univelkoja helpottaa varmasti myös se että valvoo arkena ja viikonloppuna yöhön asti runkaten ja syöden paska ruokaa ja herkkuja. Suihkussa se käy ehkä kerran viikossa, käsiään ei pese ikinä. Vaatteet vaihtaa vasta kun salaa heitän edelliset koneeseen.
Valitettavaa löytys niin paljo lisääki mut en jaksa kirjottaa.
Älkää kysykö miks oon ton kanssa, se ei oo aina ollu tollanen. Vikaa on varmasti minussakin, mut oon nykyää aina vihanen enkä halua harrastaa seksiä koska ei saa minkään näköistä läheisyyttä vaikka olen sanonut satoja kertoja ja toisekseen se hygienia josta olen myös sanonut.Oon miettiny miten eroais, kun mies ei petä eikä juo tai ole väkivaltane. Jos jollekkin kaverille koittaa puhua nii vastaus on että en ikinä jättäs jos sais tollasen miehen. Kukaa ei usko että millasta tuskaa arki voi olla vaikka ei oo väkivaltaa tms. On vaa raskasta ku tarviis sellasen ihmisen joka välittää ja jonka kanssa vois keskustella KAIKESTA eikä tollasta vitun elättiä. Jos mä jätän ton nii saan vaan kaikilta haukut että hajotan hyvän perheen. Vanhemmille jos puhun näistä ongelmista nii vika on minussa, en arvosta sen töitä ym.
Vittu arvostan joo kyllä, mutta tää nyt tuntuu samalta ku asusin jonku kämppiksen kaa. Haluan miehen enkä kaveria
Sinähän se olet elätti ja pummi.
Hanki kavereita niin miehen ei tarvitse kuunnella tuota valitustasi. Jo tekstisi paljastaa sen että olet äärimmäisen hankala ihminen.
Työssäkäynti on paljon raskaampaa kuin kotiäitinä oleminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aika outoja tai huonoitsetuntoisia kavereita jos toi on niiden käsitys täydellisestä.
Se siinä onkin ku kukaan ei usko millanen se on mulle. Kun se on toisille niin kiva ja avulias.
Sitten kannattaa pistää kaveritkin vaihtoon. :( Voimia!
Niin, voisimpa vain muuttaa vaikka kauas täältä ja jättää kaiken. Paitsi rakkaat lapset. Aloittaa niiden kanssa uuden elämän, mutta rahallisesti en tulisi pärjäämään. Toisaalta paskan väliä millään rahalla, mutta lapset.
Tietäisimpä mikä tuohon jätkään meni, aiemmin ollut ihan erilainen.
Lopeta nyt toi valittaminen aikuinen ihminen. Edes lapselta en hyväksyisi tuollaista inisemistä. Olet todellinen naisversio uliuli miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sun ero kenellekään kuuluu? ? Ei muilla ole perhettä sen kanssa, niinpä niiden on turha arvostella. Miksi niiden mielipide merkkaa mitään?
Sun miehesi vaikuttaa masentuneelta, mutta jos hän ei sitä myönnä, niin ottakoon itse vastuun itsestään.
Koska AP ottaa vastuun omasta ja lapsensa elatuksesta? Nyt hän elää miehensä ja osittain yhteiskunnan rahoilla kuin loinen.
Aikaa hänellä kyllä on valittaa kuin 5 vuotias netissä.
Vierailija kirjoitti:
Hei olen kauan aikaa sitten epäillyt mieheni olevan piilohomo! Hän yhteenaikaan vietti todellapaljon aikaa yhden kaverinsa kanssa joka on aika komea.
Hän puhui jatkuvasti vain tästä kaverista ja ihailevaan sävyyn, osteli hänelle ilmaiseksi kaikkea. Pyysi hänet aina meille syömään vaikkei yleensä pyydä ketään. Siihen aikaan mieheni oikein loisti iloa jokapäivä, kävi suihkussa, laittautu ja tuoksu hyvältä.
Haukkui myös homoja jatkuvasti, mikä oli jo se itsessään epäilyttävää!
En muista tarkallee mikä muu sai minut epäilemään miehen homoutta ja ihastumista tätä toista miestä kohtaan. Mutta se vakutti vahvasti siltä.
Selaushistoriasta löytyi paljon pornoa mutta kaikki oli kuitenkin vain Milf pornoa.
Yhtäkkiä mies ei ollutkaan niin paljoa enää sen kaverinsa kanssa, nykyään ovat väleissä mutta eivät näe melkein koskaan. Onkohan mies voinut ehdottaa hänelle jotain ja tämä kaveri säikähtänyt ja ottanut etäisyyttä?
Ja jos mieheni onkin homo, hän ei uskalla kaapista tulla, koska hänen vanhemmat ovat vanhan aikaisia ja vihaavat erilaisuutta kuten esim homoja. :/
Ap
Eli olet säälittävä trolli
Kai sä nyt itsekin tajuat, ettei kukaan tervepäinen nainen pidä hygieniaongelmaista miestä ihanana? Ei kukaan, olet keksinyt tuon täysin omasta päästä. En ikinä ikinä suostuisi suhteeseen miehen kanssa, joka ei peseydy päivittäin sekä pese käsiä jokaisen vessakäynnin yhteydessä. Onneksi tämä on ollut itsestäänselvyys miehille muutenkin.
Olinki ihmetelly että missä kaikki negatiiviheikit. ;) Sieltä tuli ensimmäinen.
Ap
Aloita suhde jonkun kanssa. Piristää elämää ja jaksat puuduttavan arjen. Kaikki herkut ei välttämättä löydy yhdestä ihmisestä, joten on syytä hankkia muutakin seuraa.
Tää nyt on vähän klisee, mutta jos tekisit listan suhteen hyvistä ja huonoista puolista? Mieluiten tietty nykytilanteen pohjalta ja mahdollisimman rehellisesti. Lisäksi voisit listata asioita joita suhteelta kaipaat ja asioita, jotka tekevät suhteesta huonon.
En tiedä onko tuossa henkistä väkivaltaa, välillä mietin näitä juttuja omassa suhteessani ja niitä on vaikea hahmottaa, etenkin jos on itse herkkä ja mukautuvaa tyyppiä. Tuollainen vastaamattomuus on ainakin tosi ikävää, mykkäkoulu jossain mainittiin henkisen väkivallan muodoksi, mutta raja on näissä häilyvämpi kuin fyysisessä väkivallassa. Täytyy vaan yrittää kuunnella omaa oloaan ja arvioida sen syitä mahdollisimman puolueettomasti. Kirjoittaminen voi auttaa, päiväkirjakin voisi olla hyödyllinen, siihen voi kirjata ikävät tapahtumat ja niiden aiheuttamat ajatukset, joita katsoo kun tunnekuohu on laantunut. Näkee myös miten paljon ikäviä tilanteita tulee.
Tosi ikävältä teidän suhde kuitenkin kuulostaa, mies ei paljoakaan taida välttää sinusta ja tunteistasi käytöksensä perusteella. Eikä myöskään arvosta perheenne hyväksi tekemääsi työtä.
Ero on täysin sinun päätettävissäsi. Jos haluat erota, älä mieti muiden mielipiteitä tai kuuntele syyllistämistä. Onnellisuuttaan ei kannata uhrata muiden eteen, koska jos joku sellaista uhrausta vaatii, hän ei arvosta sinua. Poikkeuksena lapset, kohtuuden rajoissa, itsestään pitää kuitenkin huolehtia.
Jos mies tekee jotain konkreettista muuttumisen eteen, voit harkita uudelleen, mutta älä luota tyhjiin lupauksiin. Mies ei välitä sinun olostasi, kunhan arki vaan rullaa ja sinä et valita mistään, ulkopuolisille tsemppaa ettei kulissit kaadu, tai ehkä jostain syystä arvostusta riittää kaikille paitsi sinulle. Lähipiirisi vaikuttaisi olevan melko kujalla, jos kerroit heille nämä jutut ja väittävät miestä edelleen hyväksi. Pärjäät varmasti yksinkin, toki tilanteesi voi muuttua radikaalisti asumisen ja elintason suhteen, mutta selviät siitäkin kunhan asiat saadaan rullaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tää nyt on vähän klisee, mutta jos tekisit listan suhteen hyvistä ja huonoista puolista? Mieluiten tietty nykytilanteen pohjalta ja mahdollisimman rehellisesti. Lisäksi voisit listata asioita joita suhteelta kaipaat ja asioita, jotka tekevät suhteesta huonon.
En tiedä onko tuossa henkistä väkivaltaa, välillä mietin näitä juttuja omassa suhteessani ja niitä on vaikea hahmottaa, etenkin jos on itse herkkä ja mukautuvaa tyyppiä. Tuollainen vastaamattomuus on ainakin tosi ikävää, mykkäkoulu jossain mainittiin henkisen väkivallan muodoksi, mutta raja on näissä häilyvämpi kuin fyysisessä väkivallassa. Täytyy vaan yrittää kuunnella omaa oloaan ja arvioida sen syitä mahdollisimman puolueettomasti. Kirjoittaminen voi auttaa, päiväkirjakin voisi olla hyödyllinen, siihen voi kirjata ikävät tapahtumat ja niiden aiheuttamat ajatukset, joita katsoo kun tunnekuohu on laantunut. Näkee myös miten paljon ikäviä tilanteita tulee.
Tosi ikävältä teidän suhde kuitenkin kuulostaa, mies ei paljoakaan taida välttää sinusta ja tunteistasi käytöksensä perusteella. Eikä myöskään arvosta perheenne hyväksi tekemääsi työtä.
Ero on täysin sinun päätettävissäsi. Jos haluat erota, älä mieti muiden mielipiteitä tai kuuntele syyllistämistä. Onnellisuuttaan ei kannata uhrata muiden eteen, koska jos joku sellaista uhrausta vaatii, hän ei arvosta sinua. Poikkeuksena lapset, kohtuuden rajoissa, itsestään pitää kuitenkin huolehtia.
Jos mies tekee jotain konkreettista muuttumisen eteen, voit harkita uudelleen, mutta älä luota tyhjiin lupauksiin. Mies ei välitä sinun olostasi, kunhan arki vaan rullaa ja sinä et valita mistään, ulkopuolisille tsemppaa ettei kulissit kaadu, tai ehkä jostain syystä arvostusta riittää kaikille paitsi sinulle. Lähipiirisi vaikuttaisi olevan melko kujalla, jos kerroit heille nämä jutut ja väittävät miestä edelleen hyväksi. Pärjäät varmasti yksinkin, toki tilanteesi voi muuttua radikaalisti asumisen ja elintason suhteen, mutta selviät siitäkin kunhan asiat saadaan rullaamaan.
Ihan hyvä idea kyl toi listaaminen ja päiväkirja. Se voisi olla sellanen jolla näkee pidemmällä tähtäimellä millasta kaikki on ollu ja muuttuuko mikään.
Entiedä tekeekö sitä vastaamattomuutta kiusallaan, pikemmin tuntuu että miestä ei vaan kiinnosta enää mikään tai on jossain ihan muualla maailmassa kun täällä missä pitäisi.
Totta on että ei arvosta kyllä minun työtäni vaikka olenki vaan kotona. Mutta hoidan kuitenkin kodin ja lapset.
Ehkä kituuttelen vielä jonkin aikaa, pidän päiväkirjaa ja teen päätöksen kun olen valmis.
Ahdistaa kun oon ollut sitä mieltä että ei pidä erota helpolla mutta nyt tuntuu että oon luovuttamassa itse helpolla. Mies on lapsille kuitenkin hyvä, silloin kuin niiden kanssa on. Mutta niidenkin kanssa alkanut ote lipsumaan. Et huomaa ettei jaksa niiden kanssa yhtäpaljon kuin ennen.
Oon myös miettinyt että onko masentunut tai kyllästyny tähän elämään. Et haluais vaihtelua kaikessa. Hankala auttaa jos on kun ei puhu mistään.
Ap:lla on tavallinen ja tylsä "kunnon mies", joka todennäköisesti raataa niska limassa elättääkseen perheensä. Kuitenkin hän on niin juro suomalaiseen tapaan, ettei osaa huomioida naistaan tai antaa hellyyttä. Uskoisin, että pariterapiasta olisi teille suurta apua! Varatkaa sellaiseen aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on toisten mielestä ihana ja upea ja blaablaa. Mutta kukaan ei tiedä totuutta. Tuolta pska kasalta ei saa hellyyttää tai huomioo. Ainoa läheisyys on että se tunkee vehkeensä sisään ja thats it. Valittaa etten käy töissä, olen vaan kotiäiti. Lasten kanssa auttaa vaan päivisin, yöt olen aina hoitanut yksin,samoin aamut. Äitienpäivät ja syntymäpäivät tai muut ei ole mitään ihania hemmottelupäiviä, ne on normaaleja arkipäiviä, minä teen kaiken. Mies ehkä syöttää lapset päivällä mutta senkin tekee valitusten kanssa. Nukkuu viikonloput iltapäiville, heräämiseen menee yli tunti kun pitää vetää askillinen röökiä ja kannullinen kahvia ja senjälkeen istua paskalla. Silti valittaa että on univelkaa, minulla sitä ei voi olla kun olen vaan kotona. Univelkoja helpottaa varmasti myös se että valvoo arkena ja viikonloppuna yöhön asti runkaten ja syöden paska ruokaa ja herkkuja. Suihkussa se käy ehkä kerran viikossa, käsiään ei pese ikinä. Vaatteet vaihtaa vasta kun salaa heitän edelliset koneeseen.
Valitettavaa löytys niin paljo lisääki mut en jaksa kirjottaa.
Älkää kysykö miks oon ton kanssa, se ei oo aina ollu tollanen. Vikaa on varmasti minussakin, mut oon nykyää aina vihanen enkä halua harrastaa seksiä koska ei saa minkään näköistä läheisyyttä vaikka olen sanonut satoja kertoja ja toisekseen se hygienia josta olen myös sanonut.Oon miettiny miten eroais, kun mies ei petä eikä juo tai ole väkivaltane. Jos jollekkin kaverille koittaa puhua nii vastaus on että en ikinä jättäs jos sais tollasen miehen. Kukaa ei usko että millasta tuskaa arki voi olla vaikka ei oo väkivaltaa tms. On vaa raskasta ku tarviis sellasen ihmisen joka välittää ja jonka kanssa vois keskustella KAIKESTA eikä tollasta vitun elättiä. Jos mä jätän ton nii saan vaan kaikilta haukut että hajotan hyvän perheen. Vanhemmille jos puhun näistä ongelmista nii vika on minussa, en arvosta sen töitä ym.
Vittu arvostan joo kyllä, mutta tää nyt tuntuu samalta ku asusin jonku kämppiksen kaa. Haluan miehen enkä kaveriaSinähän se olet elätti ja pummi.
Hanki kavereita niin miehen ei tarvitse kuunnella tuota valitustasi. Jo tekstisi paljastaa sen että olet äärimmäisen hankala ihminen.
Työssäkäynti on paljon raskaampaa kuin kotiäitinä oleminen.
Ai kotiäitienkö pitäisi sietää ihan mitä tahansa että on siitä yhteisestä/omasta elämästä sen suuremmalla mittakaavalla aika lyhyen ajan kotona lapsia hoitamassa?
Tietääkö nämä naisvihaajat kuka sanoi kommentin "Kotiäitivihan on loputtava" tässä ihan lähiaikoina? Ei ollut vihervasuri-feministit vaan Timo Soini.
Siis miksi sä välität mitä muut ajattelee?
Sinun elämä - sinun ero. Miksi sitä pitäisi kenellekään selitellä?
Sanot vain että erottiin, kaikki hyvin, elämä jatkuu. Ja thats it. Älä itse ota sitä enempää puheeksi tai ryve siinä. Jatkat vain elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sun ero kenellekään kuuluu? ? Ei muilla ole perhettä sen kanssa, niinpä niiden on turha arvostella. Miksi niiden mielipide merkkaa mitään?
Sun miehesi vaikuttaa masentuneelta, mutta jos hän ei sitä myönnä, niin ottakoon itse vastuun itsestään.Koska AP ottaa vastuun omasta ja lapsensa elatuksesta? Nyt hän elää miehensä ja osittain yhteiskunnan rahoilla kuin loinen.
Aikaa hänellä kyllä on valittaa kuin 5 vuotias netissä.
Eikö ne ookaan myös sen miehen lapsia?
Minä löysin netin sivuhistoriasta pelkkää homopornoa, seksi ei sujunut yhtään, miestä ei kiinnostanut minä tai minun tunteet, jäin aina esim. kavereilleen toiseksi. Hän oli neiti ja minä suhteen mies. Kauhea homokammo, aina joku on muka niin homo hyi kauheeta. Kiinnittää huomionsa aina vain muihin miehiin, sekä hehkuttaa jollain verukkeella miehiltä saamaansa huomiota. Siinä nyt jotakin. Ei ole vieläkään tullut ulos.
T. Se jolta kysyit