Mitä järkeä olla omakotitalo jos se on ihan saakelin ruma?!?

Vierailija kirjoitti:

Sitä minäkin mietin. Välillä näkee ihan rähjääntyneitä, mutta silti asuttuja omakotitaloja. Piha rehottaa ja hyvällä tuurilla täynnä romua ja roskaa, maali repsottaa ja on paikoittain lähtenyt irti, toisinaan ulkorakennus on lähes romahtamaisillaan. Jos ei ole mitään intoa/rahaa pitää taloaan kunnossa, miksi pitää asua okt. Muuttaisi kerrostaloon tai vaikka rivariin.

Mitä sun napaasi kaivelee jonkun omakotiasujan pihapiiri? Käyttäisit sinäkin erivärisiä vaatteita kuin nykyiset, kun ne eivät mielestäni pue sua ollenkaan niin hyvin kuin vaikkapa vaaleansininen. Jos et halua vaaleansinistä käyttää, niin käyttäisit edes sinistä. Nih.

Ps. omakotitalon etu rivariin verrattuna on esim. isompi totta, rötisköt, joissa voi säilyttää tavaroitaan ja naapurit kaukana. 

Vierailija kirjoitti:

Sitä minäkin mietin. Välillä näkee ihan rähjääntyneitä, mutta silti asuttuja omakotitaloja. Piha rehottaa ja hyvällä tuurilla täynnä romua ja roskaa, maali repsottaa ja on paikoittain lähtenyt irti, toisinaan ulkorakennus on lähes romahtamaisillaan. Jos ei ole mitään intoa/rahaa pitää taloaan kunnossa, miksi pitää asua okt. Muuttaisi kerrostaloon tai vaikka rivariin.

Kuule, jos se rähjäinen talo on maksettu ja omalla tontilla, siinä asuu paljon halvemmalla kuin vuokralla. Tai millä rahalla sieltä kirkonkylältä sen oman osakkeen ostaisi?

Makuja on monia.

Esim. Se villiintynyt pihapiiri joka toiselle on ruma, voi toisen mielestä olla kaunis ja luonnollinen.

Lohkeava maali ei toista haittaa niinkuin toista. Ja voi toki olla myös, että raha ja/tai aika ei riitä remppaamiseen.

Henk.koht en nyt rumana, mutta epämiellyttävänä, pidän tiilitaloja ja sliipattuja pihoja joissa on millin lyhyt nurmi ja laatoittenuna suurin osa.

Mua viehättää vanhat, ehkä jo vähän rapistuneet rintsikat, vänkkärät omenapuut, liian pitkäksi kasvanut nurmi ja pihakivien välistä puskevat voikukat.

Suurin turn-off on kuitenkin nää nykyiset kaupunkiympäristön "omakotitalot", 500-600 neliön tontilla, naapuri metrin päässä. Kuka sellasessa haluaa asua???

Omalta paikkakunnalta löytyy vain noita. Haaveissa ois okt, mutta tontin pitäisi olla ihan ihan minimissään sen 1000 neliötä. Mieluusti vähintään 1500. Haaveeksi jää.

Jos on riski jäädä muuten asunnottomaksi, rumakin ympäristö kelpaa, kunnes taas elämä kantaa niin, että pystyy tavoittelemaan parempaa. Tämä pätee niin Itä-Helsingin lähiöissä kuin haja-asutusalueilla, asumismuodosta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Makuja on monia.

Esim. Se villiintynyt pihapiiri joka toiselle on ruma, voi toisen mielestä olla kaunis ja luonnollinen.

Lohkeava maali ei toista haittaa niinkuin toista. Ja voi toki olla myös, että raha ja/tai aika ei riitä remppaamiseen.

Henk.koht en nyt rumana, mutta epämiellyttävänä, pidän tiilitaloja ja sliipattuja pihoja joissa on millin lyhyt nurmi ja laatoittenuna suurin osa.

Mua viehättää vanhat, ehkä jo vähän rapistuneet rintsikat, vänkkärät omenapuut, liian pitkäksi kasvanut nurmi ja pihakivien välistä puskevat voikukat.

Suurin turn-off on kuitenkin nää nykyiset kaupunkiympäristön "omakotitalot", 500-600 neliön tontilla, naapuri metrin päässä. Kuka sellasessa haluaa asua???

Omalta paikkakunnalta löytyy vain noita. Haaveissa ois okt, mutta tontin pitäisi olla ihan ihan minimissään sen 1000 neliötä. Mieluusti vähintään 1500. Haaveeksi jää.

Helsingissä suurin osa rintamamiestaloistakin on jo aika pienillä tonteilla kun 1500m2 tontit lohkottu 2 tai 3 osaan ja rakennettu talot niille. Kyllä siinä pihaa vielä riittää hoidettavaksi vaikka naapuri lähellä onkin, kun rakennusoikeutta on rajallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi ruma okt kuin kerrostaloyksiö. Mun talo on monen mielestä ruma eikä munkaan mielestä mikään kaunotar, mutta voittaa mun opiskelijayksiön ja senkin jälkeisen kopin ihan 100-0. Lisäksi minä voin rempata tästä talosta vähemmän ruman. Kunhan loma alkaa niin puretaan tuo kuisti ja rakennetaan terassi takapihan puolelle ja uudet maalit. Rapistunut punainen muuttuu vaaleansiniseksi. Ikkunat on nyt ikivanhat moniruutuiset ja nekin kesän aikana lähtee ja uudet tilalle. Ulkonäön sijaan ostin tämän sijainnin, pihan ja toimivan pohjaratkaisun perusteella.

Nämäkö on oikeasti ainoat vaihtoehdot? Esim kattohuoneisto Kaivopuistossa ei ole vaihtoehto ilmeisesti.

Mä en muuttaisi Helsinkiin vaikka mulle maksettaisiin.

Ohis

Mä luulen että kukaan ei pystymetsäpersulle maksaisi siitä että se muuttaa Helsinkiin, eli voit pysyä böndellä loppuelämäsi.

Mutta nuokaan ei ole ainoat vaihtoehdot vaan lisääkin löytyy jos hiukan miettii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi ruma okt kuin kerrostaloyksiö. Mun talo on monen mielestä ruma eikä munkaan mielestä mikään kaunotar, mutta voittaa mun opiskelijayksiön ja senkin jälkeisen kopin ihan 100-0. Lisäksi minä voin rempata tästä talosta vähemmän ruman. Kunhan loma alkaa niin puretaan tuo kuisti ja rakennetaan terassi takapihan puolelle ja uudet maalit. Rapistunut punainen muuttuu vaaleansiniseksi. Ikkunat on nyt ikivanhat moniruutuiset ja nekin kesän aikana lähtee ja uudet tilalle. Ulkonäön sijaan ostin tämän sijainnin, pihan ja toimivan pohjaratkaisun perusteella.

Nämäkö on oikeasti ainoat vaihtoehdot? Esim kattohuoneisto Kaivopuistossa ei ole vaihtoehto ilmeisesti.

Mä en muuttaisi Helsinkiin vaikka mulle maksettaisiin.

Ohis

Mä luulen että kukaan ei pystymetsäpersulle maksaisi siitä että se muuttaa Helsinkiin, eli voit pysyä böndellä loppuelämäsi.

Mutta nuokaan ei ole ainoat vaihtoehdot vaan lisääkin löytyy jos hiukan miettii.

Tosi kypsää argumentointia. Jos ei halua asua Helsingissä niin tietty on pystymetsäpersu böndeltä. :D

Toiset tykkää asua kaupungissa ja toiset omassa rauhassa maalla tai siellä metsässä, miksi pitää alkaa haukkua?

Keltaiset talot ovat aina rumia. Eipä mulla muuta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan alun alkaen edes muuttaisi rumaan asuntoon? Oli kyseessä kerros-, rivi- tai oamakotitalo..

Ihmiset muuttavat eri syistä ja eri tilanteissa. Ei aina kierretä ja etsitä sitä jotain upeinta mahdollista.

Itse esimerkiksi ostin isovanhempieni talon, koska halusin säilyttää minulle rakkaan paikan. Talo ei ole tyyliseni ja suunnilleen joka kohdan voisi "päivittää", mutta en ole halunnut kajota ja muuttaa tätä. Olkoon ruma. Jonkun merkityksettömän "uuden" asunnon voisin haluta remontoida näköisekseni, mutta en tätä.