Takasin siskon lainan hänen yrittäjyyttä käynnistämään. Seuraavaksi olikin sitten velkasaneeraus.

Voiko olla totta! Kurja tilanne. Toivottavasti saat hoidettua asian. Tämä olkoon opetuksena muille: älä koskaan ikinä missään tilanteessa takaa kenenkään pientäkään lainaa.

Siskon ei todellakaan tarvitse maksaa sulle mitään takaisin, jos ei tahdo. Sinä takasit lainan, sinä maksat sen.

Miksi takasit?

Miksi ihmiset ovat niin tyhmiä että takaavat yhtään minkään kokoista lainaa?

Paska nakki. Muistan, kun 90-luvun alkupuolella hain autolainaa sillä ihanalla 16% korolla. Äitini tuli piiiiitkin hampain takaamaan, ei millään olisi tullut. Joka ikisen markan maksoin takaisin pankille, mutta nyt, jos tarvitsisi lähteä aikuisille lapsilleni takaajiksi, niin vastaus olisi ei, vaikka ovatkin lapsiani.

Tosi kurja, että teillä on mennyt suvussa välit konkurssin takia. Konkurssi on muutenkin yksinäinen tie.

Mun jo edesmennyt isä perusti yrityksen 18-vuotiaana 60-luvulla, 23 vuotta se sitä pyöritti, elätti perheensä ja työllisti isoimmillaan kaksi muutakin ihmistä. 90- luvun lamasta ei sitten selvinnyt. Se kaiken menetys ja häpeä on uskomattoman syvä. Tuntui että isä vanheni kymmenen vuotta hetkessä. Oli eri isä ennen ja jälkeen konkurssin. Yksi uskomaton piirre oli myös ulkopuolisten vahingonilo.

Toivon että saatte rauhan rakennettua siskosi kanssa. Perhe on kumminkin perhe. Ei siskosi ole tahalleen konkurssia tehnyt, toivottavasti saat rahasi takaisin perinnönjaossa, mutta toivottavasti myös vanhempasi saavat elää pitkän elämän.

Toinen asia on sitten se ettei omaa kotia tai perheenjäsenten kotia kannata laittaa yrityslainantakuuksi. Tämä on laajempi yhteiskunnallinen ongelma. Riskit on liian suuret.

Jos takaamaan alkaa, niin pitää huolehtia, ettei se sua aja perikatoon, jos maksumieheksi joudutkin.

Mäkin aikoinaan takasin veljeni autolainan, mutta säästöjä oli sen verran, että olisin kyennyt maksamaan, jos hän ei olis pystynyt asiaa hoitaan.

Voisitko puhua hänen kanssaan asiasta?

Miksi ihmeessä ihmiset takaavat toisten lainoja? On minultakin kysytty ja vastasin kysymällä mitä minä asiasta hyödyn? Siis siitä, että riskeeraan koko oman omaisuuteni siksi, että toinen saisi lainansa halvemmalla. Toiselle kysyjälle vastasin, että toki takaan - riittävää, lainaa vastaavaa reaalipanttia vastaan. Ei antanut, kumma kyllä :)

Vierailija kirjoitti:

Tosi kurja, että teillä on mennyt suvussa välit konkurssin takia. Konkurssi on muutenkin yksinäinen tie.

Mun jo edesmennyt isä perusti yrityksen 18-vuotiaana 60-luvulla, 23 vuotta se sitä pyöritti, elätti perheensä ja työllisti isoimmillaan kaksi muutakin ihmistä. 90- luvun lamasta ei sitten selvinnyt. Se kaiken menetys ja häpeä on uskomattoman syvä. Tuntui että isä vanheni kymmenen vuotta hetkessä. Oli eri isä ennen ja jälkeen konkurssin. Yksi uskomaton piirre oli myös ulkopuolisten vahingonilo.

Toivon että saatte rauhan rakennettua siskosi kanssa. Perhe on kumminkin perhe. Ei siskosi ole tahalleen konkurssia tehnyt, toivottavasti saat rahasi takaisin perinnönjaossa, mutta toivottavasti myös vanhempasi saavat elää pitkän elämän.

Toinen asia on sitten se ettei omaa kotia tai perheenjäsenten kotia kannata laittaa yrityslainantakuuksi. Tämä on laajempi yhteiskunnallinen ongelma. Riskit on liian suuret.

Sisarukset syntyy samaan perheeseen ihan sattumalta. Ei se velvoita mihinkåän. Ja jos toinen on noin paska toiselle kuten apn sisko niin mitä ihmettä semmoisen kanssa olisi tekemisissä. Ei semmoista ystävääkään sietäisi.

Ei perhe ole se jota pitää sietää oli mikä oli kun on perhettä.

Miksi odotat vanhempiesi kuolemista, että teet asialle jotain? Mikset tee jo nyt?

Hmm...hae sinä sitten tuohon Takuusäätiön velkajärjestelyyn..on eri asia kun yrityksen velkasaneeraus. Mies sai muutama kuukausi sitten myönteisen päätöksen 250 tonnin järjestelystä, maksaa 3 vuotta ohjelman mukaisesti ja loppu velka saadaan anteeksi. Eksänsä yli 10v sitten aiheuttama velka, no mitäs oli niin sinisilmäinen. Korkokin kun oli jo 23500e/vuodessa, niin mahdotonta saada maksettua inhimillisessä ajassa toisen aiheuttamaa velkaa takasin.

Niinpä että mitäs läksit?!

Nuorena opiskelijana sitä luuli että kun papereissa on 5 takajaa nimenä niin pahimmassa tapauksessa sen oman osuutensa pystyy varmaan maksamaan.

Niinhän se EI mennyt vaan sille joka kävi töissä ja sai palkkaa tuli lasku kirkoineen 230 000€ . Tilisiirto lomake ja pari viikkoa maksuaikaa.

Muut takaajat mm yrittäjät itse olivat "ei me millään voida tämmöisiä maksaa" ja tottahan se olikn, Kelan korvauksista.

Saatana että pistää oma tyhmyys ja sukulaisten kädettömyys vihaksi.

Ja mulla ei ole mitään sanottavaa jo luusereille. Tilinumeron voin laittaa jos pyydetään. Sinne voi alkaa makseleen takaisin niitä rahoja jokka multa perittiin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä ihmiset takaavat toisten lainoja? On minultakin kysytty ja vastasin kysymällä mitä minä asiasta hyödyn? Siis siitä, että riskeeraan koko oman omaisuuteni siksi, että toinen saisi lainansa halvemmalla. Toiselle kysyjälle vastasin, että toki takaan - riittävää, lainaa vastaavaa reaalipanttia vastaan. Ei antanut, kumma kyllä :)

Auttaakseen tietenkin. Me on aina perheen/sisarusten kesken taattu toistemme lainat, muuten meillä kellään ei olisi omaa taloa. Nyt taattiin oman lapsen laina, tottakai!

Miksi odotat kuola suusta valuen kahden ihmisen kuolemaa?

Ovatko he siskon puolella ja et uskalla muutoin vaatia omiasi? Vai mikä tässä on pointtina?

Olet varmaan varmistanut, että alkuperäinen panttaus oli kaikin puolin oikeudellisesti pätevä ja, että se on edelleen pätevä?

Näin jälkiviisaana voisi todeta että ehkä ei kannata mennä takaamaan kenenkään lainoja etenkään jos et ole hyötymässä siitä millään tavalla

Miksi te aina hoette, ettette muka takaisi toisten lainoja? Oikein hehkutetaan, kuinka ei edes omia lapsia voida auttaa. Olettepa te tylyjä ihmisiä, miten ihmeessä voitte olla noin kylmiä jopa omia lapsianne kohtaan! Totta helvetissa esimerkisi omien lasten lainoja voi taata. Ei takaus ole kategorisesti paha asia. Takaajan täytyy muistaa, että lasku voi napsahtaa, mutta jos maailma ei siihen kaadu ja se sitten maksetaan pitkin hampain, niin miksei voi toista auttaa. Kannattaa miettiä, kenelle rahaa on pahimmassa tapauksessa valmis lahjoittamaan. Ystävälle ei välttämättä tai serkulle, mutta ei kaikkien elämä kaadu siihen, jos vaikka sisko tai oma lapsi saa sitten  pienen lahjan. Esimerkiksi jos lapseni tarvisi 30 000 Euron takauksen, niin olisiko se minulle ongelma. Ei olisi. Lapseni on fiksu ja jos nyt sitten joudun maksajaksi, niin sitten joudun. Joka tapauksessa perii minut aikanaan.

Samoin isäni takasi veljelleni ensi asuntoon sen omarahoitusosuuden. Penniäkään ei joutunut maksamaan ja jos olisi joutunut, isäni ei olisi kokenut sitä ongelmaksi. Olisi ollut tavallaan ennakkoperintöä. Takausten pitää vastata omaa maksukykyä.

On eri asia taata asuntolaina kun esim aloittelevan yrittäjän konkurssikypsän firman lainat

Onhan tuo ikävä tapahtuma kaikkiaan. Siskoltasi välinpitämätöntä toimintaa, kun ei ole edes pahoitellut.

Ap, kuulostat aika kovalta sinäkin. Ethän kuitenkaan katkeroidu, se on raskasta myrkkyä ja sairastuttaa.

Toivottavasti saatte puhuttua asian siskosi kanssa pian.

Ja pääsette sovintoon.

Onhan tuo ikävä tapahtuma kaikkiaan. Siskoltasi välinpitämätöntä toimintaa, kun ei ole edes pahoitellut.

Ap, kuulostat aika kovalta sinäkin. Ethän kuitenkaan katkeroidu, se on raskasta myrkkyä ja sairastuttaa.

Toivottavasti saatte puhuttua asian siskosi kanssa pian.

Ja pääsette sovintoon.