Voisitko seurustella miehen kanssa jota ei kiinnosta työnteko?

Koti-isän kanssa voisin seurustella. Mutta en elämäntapatyöttömän kanssa. Omassa kaveripiirissä on juurikin tällaisia haahuilijota ja koska heillä on nyt jo se asenne, että on ihan kivaa ja reilua, että minä työlläni ja veroilla kustannan heidän sosiaalietuudet, niin en todellakaan voisi sellaisen kanssa seurustella!

Olen kerran kokeillut. Ja juurikin noita muita hyviä puolia oli paljon. Vaan kyllä se lopulta alkaa riepoa. Liian erilaista, kun itsellä on vakityö ja siihen tulotasoon liittyvät menotkin, ja toinen istuu kotona ja kaikki unirytmistä lähtien on ihan erilaista kun toisella ei ole arkirytmiä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hoitaisi omaa tilaa maalla? Eikä olisi aikaa työlle.

No eikös tuo ole työn tekemistä? Pienviljelija?

Ei se välttämättä ole jos hakee sosialitukia eikä työntekemisen ehdot täyty omaisuuden hoitamisessa eikä välttämättä ole alueella töitä. Eli joutuisi muuten luopumaan elämästään/tilastaan jos haluaisi töihin ja astumaan tyhjän päälle ehkä vieraaseen työelämään pois turvallisesta kodista. Ehkä hänellä voi olla vielä vaikka lapsikin joka rajoittaa paikan muutos haluja. Päättää mielummin hakea sosiaalitukea elääkseen kuin tehdä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse tuollainen mies ja sanoisin että se riippuu siitä mitkä ne perimmäiset syyt on. Jos ei ole koskaan ollut töissä eikä työn tekemättömyys liity laajemmin johonkin perusteltuihin yhteiskunnallisiin ja filosofisiin näkemyksiin niin sitten meillä todennäköisesti ei ole mitään yhteistä.

Mikä filosofinen syy on hyväksyttävää sille, ettei halua tehdä työtä.

En vaan tajua.

Eiköhän ennemmin pitäisi vastata siihen miksi ihmeessä pitäisi tehdä työtä jos ilmankin pysyy hengissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse tuollainen mies ja sanoisin että se riippuu siitä mitkä ne perimmäiset syyt on. Jos ei ole koskaan ollut töissä eikä työn tekemättömyys liity laajemmin johonkin perusteltuihin yhteiskunnallisiin ja filosofisiin näkemyksiin niin sitten meillä todennäköisesti ei ole mitään yhteistä.

Mikä filosofinen syy on hyväksyttävää sille, ettei halua tehdä työtä.

En vaan tajua.

Eiköhän ennemmin pitäisi vastata siihen miksi ihmeessä pitäisi tehdä työtä jos ilmankin pysyy hengissä?

Eihän se ole ilman työtä, että elää toisten työllä loisena.

Joku erakoksi erämaahan muuttaja, joka ei ole vailla sosiaalitukia (eli toisten työn hedelmiä) voi väittää, että elää ilman yhteiskuntaa ja sen työmalleja. Tässä suuri ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hoitaisi omaa tilaa maalla? Eikä olisi aikaa työlle.

No eikös tuo ole työn tekemistä? Pienviljelija?

Ei se välttämättä ole jos hakee sosialitukia eikä työntekemisen ehdot täyty omaisuuden hoitamisessa eikä välttämättä ole alueella töitä. Eli joutuisi muuten luopumaan elämästään/tilastaan jos haluaisi töihin ja astumaan tyhjän päälle ehkä vieraaseen työelämään pois turvallisesta kodista. Ehkä hänellä voi olla vielä vaikka lapsikin joka rajoittaa paikan muutos haluja. Päättää mielummin hakea sosiaalitukea elääkseen kuin tehdä töitä.

Kyllä se tilan hoito työtä on vaikka siitä palkkaa ei saisikaan. Ei ehkä sen sossutantan mielestä, mutta työtä se vaatii. Samoin voi kerätä vaikka marjoja työkseen, vaikka ei ole yrittäjä tai palkkatyössä. Tai pulloja. Työ ei ole sama asia, kuin työsopimus/ palkan saanti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hoitaisi omaa tilaa maalla? Eikä olisi aikaa työlle.

No eikös tuo ole työn tekemistä? Pienviljelija?

Ei se välttämättä ole jos hakee sosialitukia eikä työntekemisen ehdot täyty omaisuuden hoitamisessa eikä välttämättä ole alueella töitä. Eli joutuisi muuten luopumaan elämästään/tilastaan jos haluaisi töihin ja astumaan tyhjän päälle ehkä vieraaseen työelämään pois turvallisesta kodista. Ehkä hänellä voi olla vielä vaikka lapsikin joka rajoittaa paikan muutos haluja. Päättää mielummin hakea sosiaalitukea elääkseen kuin tehdä töitä.

Ei yrittäjä (omistaa maatilan) saa sossurahaa kuin vasta jos myy sen yrityksen.

Ei pääomaomistaja saa sossurahaa, ennenkuin myy sen omaisuuden - metsän, pellot, koneet ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hoitaisi omaa tilaa maalla? Eikä olisi aikaa työlle.

No eikös tuo ole työn tekemistä? Pienviljelija?

Ei se välttämättä ole jos hakee sosialitukia eikä työntekemisen ehdot täyty omaisuuden hoitamisessa eikä välttämättä ole alueella töitä. Eli joutuisi muuten luopumaan elämästään/tilastaan jos haluaisi töihin ja astumaan tyhjän päälle ehkä vieraaseen työelämään pois turvallisesta kodista. Ehkä hänellä voi olla vielä vaikka lapsikin joka rajoittaa paikan muutos haluja. Päättää mielummin hakea sosiaalitukea elääkseen kuin tehdä töitä.

Ei yrittäjä (omistaa maatilan) saa sossurahaa kuin vasta jos myy sen yrityksen.

Ei pääomaomistaja saa sossurahaa, ennenkuin myy sen omaisuuden - metsän, pellot, koneet ym.

Tämä on totta. Rahaa alkaa tippua veronmaksajilta vasta, kun se pikkarainen metsittynyt ja ränsistynyt muutaman hehtaarin perintötila on myyty. Muilta sossupummeilta ei edellytetä kodin myymistä.

Jos mies on elämäntapatyötön, tuskin hän on kiinnostunut myöskään kotitöiden jakamisesta tai lastenhoitamisesta.

Vaikka olisi tahattomasti pitkäaikaistyötön, kunnon mies sentään puuhaisi itselleen toimeentulon siellä pientilallaan palkkatöitä odotellessaan. Tekisi klapikauppaa, kunnostaisi pellot, viljelisi vaikka kuminaa (sillä pääsee leiville jo pienelläkin alalla, jos sato onnistuu).

Voisin, jos miehellä olisi kuitenkin jotain omia projekteja, harrastuksia, taiteentekemistä tms. jossa oikeasti pyrkisi KEHITTYMÄÄN, ei siis mitään tyhjänpäiväistä sunnuntaikitaranrämpyttelyä, vaan jotain ihan oikeasti päämäärätietoista tekemistä, vaikkei siitä sinällään palkkaa ainakaan sillä hetkellä saisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse tuollainen mies ja sanoisin että se riippuu siitä mitkä ne perimmäiset syyt on. Jos ei ole koskaan ollut töissä eikä työn tekemättömyys liity laajemmin johonkin perusteltuihin yhteiskunnallisiin ja filosofisiin näkemyksiin niin sitten meillä todennäköisesti ei ole mitään yhteistä.

Mikä filosofinen syy on hyväksyttävää sille, ettei halua tehdä työtä.

En vaan tajua.

Eiköhän ennemmin pitäisi vastata siihen miksi ihmeessä pitäisi tehdä työtä jos ilmankin pysyy hengissä?

Eihän se ole ilman työtä, että elää toisten työllä loisena.

Joku erakoksi erämaahan muuttaja, joka ei ole vailla sosiaalitukia (eli toisten työn hedelmiä) voi väittää, että elää ilman yhteiskuntaa ja sen työmalleja. Tässä suuri ero.

Siis mitä ihmettä yrität sanoa? Yhteiskunta pärjää aivan hyvin ilman minun työpanostani tälläkin hetkellä. Suomessa on puoli miljoonaa muutakin työtöntä, heidänkään panosta ei tarvita ja silti taivas ei putoa niskaan.

Kysy nyt itseltäsi vielä kerran: miksi teet työtä jos ilmankin pysyy hengissä?

Ehkä jopa voisinkin.

Varsinkin nörttipiireissä törmää aina välillä näihin "vapaamatkustajiin" ja suurin osa on ihan mukavaa porukkaa kuitenkin, tai siis ihan samanlaisia ihmisiä ovat kokemukseni mukaan niin työssäkäyvät kuin "elämäntapatyöttömätkin".

Ainoa iso este seurustelulle olisi, jos työtätekemättömyys olisi miehelle uskonto josta paasata joka paikassa, ja tämä päivät pääksytysten huutelisi esim. netissä "miltä maistuu aikaiset aamuherätykset, vitun lampaat :D bää bää, kaikki vaan joukolla töihin ansaitsemaan rahaa pomon pussiin :D".

Mutta jos mies osaisi käyttäytyä niin kuin normaalit ihmiset, ja hyväksyisi sen, että asuisimme eri osoitteissa vaikka seurustelisimmekin ja itse haluaisin kuitenkin esim. matkustella ja kuluttaa rahaa tavalliseen tapaani (maksamatta samoja juttuja miehelle), niin voisinpa seurustellakin. Jos luonteiltamme ja elämänarvoiltamme olisimme muuten yhteensopivat.