Miten helpottaisit tällaista arkeasi?

Voisiko osa lapsista mennä harrastuksiinsa yksin, julkisilla? Tai kimppakyytejä harrastuskavereiden kanssa? Niin, ettei joka viikko olisi oma vuoro. Tai voiko harrastuspäiviä vaihtaa niin, että kaikki samana päivänä?

Kakkosella olikin jo hyviä vinkkejä eli:

*sopikaa toisten vanhempien kanssa kuljetusviikoista, ettei tarvitse joka viikko itse kuljettaa

*keskustelkaa lasten kanssa siitä, olisiko isompien mahdollista kulkea itse bussilla/polkupyörällä harkkoihin

*koittakaa järjestää edes yksi yö kuukaudessa, että saisitte olla kahdestaan, isommat kavereiden luo yöksi ja pienemmälle vaikka kotiin hoitaja ja te hotelliin...

*vanha totuus on se, ettei sitä yhteistä aikaa tule ellei sitä itse järjestä!

esim. musiikkiopiston tunneilla käydään kyllä soittamassa ihan yksi kerrallaan.

sen verranhan hotelli ja hoitaja kotiin maksavat. t. 5

joka huolehtii kodin puhtaudesta. Muitakin arjen toimia kannattaa miettiä, miten järkeistää. Osta tai tee ruokia pakkaseen. Suunnittele viikon ruoat yhtenä päivänä, esim. yhdessä miehen kanssa viinilasillisen äärellä. Siinä olisi teille kahdenkeskistä aikaakin. :)



Harrastuskyyditysvinkkejä tuli jo niin monta, etten kommentoi niihin enää.

Palkatkaa siivooja joka kävisi edes joka toinen viikko, pesisi lattiat ja saniteettitilat. Säästäisitte aikaa kotitöistä.



Suosikaa laatikko/keittoruokia joita voi vain lämmittää seuraavina päivinä.



Jakakaa miehenne kanssa kumpi vie jos vain mahdollista niin että yksi veisi aina yhden viikon, toinen toisena viikkona. Näin jäisi kummallekin aina yksi viikko kotona olemiseen.



Palkatkaa joku naapurin tyttö viemään jonkun lapsistanne jos on harrastus kävelymatkan päässä.

Itse taas ajattelin näin, että jos on varaa lapsille maksaa harrastukset niin ei se 200¿/kk siitä yhteisestä ajasta ja avioliiton hoitamisesta pitäisi tuntua enään missään... Pieni sijoitus siihen, että liitto jatkuu...



Mutta toisille ilmeisesti on...

Esmes yksityinen soitonopettaja tms.? Yleensä kai kuitenkin harrastajia on useampia ja näin ollen kimppakyyti on mahdollista...

Tehdään viisi lasta ja sukulaisten vaan pitäis auttaa. Millos viimeksi autoitte lapsettomia sukulaisia?



Toisekseen, miksi 3-vuotias esimerkiksi tarvitsee hienon harrastuksen? Onko 3-vuotiaan harrastaminen niin tärkeää, että parisuhdekin saa mennä huonoon kuntoon, kunhan leikki-ikäinen saa harrastaa?



Kysele vaihtoehtoja. Meillä lasten päiväkoti tilaa muskariopen sinne. Ei tarvitse kyyditä muskariin. Maksaahan se toki, mutta vanhempien kesken lasku jaetaan.

emme me sukulaisten apua odotakaan (vaikka he odottavat sitä meiltä), kunhan mainitsin, jotta joku ei heti ehdottaisi, että eikö isovanhemmat voisi katsoa lapsia joskus.

3-vuotias meillä ei harrasta yhtään mitään, vain isommat harrastavat. Kimppakyydit eivät onnistu, koska enimmäkseen meiltä käydään musiikkiopistossa, jossa tosiaan ollaan tunneilla ihan yksilöopetuksessa. Kiitos vinkeistä vastanneille, täytyy alkaa mietiskellä hiukan tätä jaksamista vinkkienkin pohjalta. ap

lapsia niihin harrastuksiin, vaikka autolla tai bussilla tai vaikka taksilla, edes joskus, vaikkapa kerran viikossa.

- kaikki saavat harrastaa, myös äiti ja isi, mutta ensin vain yksi harrastusmenokerta/nenä

- karsimme harrastuksia, kumpi on tärkeämpää jatkuva lasten lastaaminen autoon ja kuljetusrumba vai rauhallinen suunnittelematon vapaa-aika?

- mahdollisimman monta harrastusta samalle päivälle, jotta viikosta ei tule niin rikkonaista

- viikonloppuna kukaan ei harrasta mitään ennalta suunniteltuun aikatauluun lyötyä, viikolla oltava päiviä, ettei kukaan harrasta mitään lukkoon lyötyä, jotta extempore jutuille jää tilaa, levolle ja leikille myös

- harrastusten viennoín yhteydessä esim isä menee toisten kanssa uimaan, kirjastoon, äiti kauppaan, kävelylle, lenkille, kotiin yksin leipomaan

- yritämme saada lapsia samoihin ryhmiin, peräkanaa tai kutakuinkin samoihin aikoihin samana päivänä vaikka esim eriharrastuksiin

- harrastusten tärkeys oikeisiin mittasuhteisiin

- välillä pidämme vapaaviikon, kukaan ei mnen minnekään

Näin meidän elämä on jälleen elämisen arvoista

ei sieltä vain pidetä mitään viikon lomia silloin tällöin, eikä mielestäni muistakaan harrastuksista. Meillä ainakin lapset itse ovat harrastuksensa halunneet, joten he nauttivat niistä, ei niitä voi väliin pakolla jättää. Jos ajattelee lasten kannalta, niin onhan yksittäisen lapsen elämä kiireetöntä, vaikka hänellä olisi harrastus kerran viikossa. Suurperheessä siinä vain käy niin, että lasten elämässä on aikaa harrastusten ohellakin, mutta vanhemmilla ei.

Meillä arkea helpottaisi lastenhoitoapu, mutta sellaiseen ei ole ollut rahaa. Emmekä ole oikein löytäneetkään ketään, vaikka yritimme yhdessä vaiheessa etsiä.

kai täältä saa neuvoja kysellä, vai miten?

Siivoojaa olen käyttänyt, mutta se ei sitä harrastusrumbaa poista (muuten kyllä helpottaa kovasti!). Rumba on vielä lähes yksinomaan mun vastuulla koska mies on työnarkkari. Olen harkinnut au pairin ottamista, joka hoitaisi paitsi kotitöitä myös ainakin osan harrastuskuljetuksista ja se parisuhdeaikakin löytyisi hänen avullaan. Ainoa ongelma on se että kustannuksia tulee n. 500 euroa kuussa + ruuat päälle, eli mun pitäis lisätä työntekoa että saisin maksut hoidettua. Mutta ehkäpä olis sen väärti, lapsetkin sais samalla englannin kielen harjoitusta. Kokeillaan varmaan aluksi ensi kesän ajan ;)

helpottanut omaa taakkaani (kolme harrastavaa lasta, yleensä kuskaukset minun vastuullani)



- Jos odottelen harrastuksen ajan pukuhuoneessa, aulassa tms: otan mukaan hyvän kirjan, kutimet tms, saan rauhassa tunnin verran tehdä omaa juttua. Tai teen tunnin reippaan lenkin.

- Jos muut muksut mukana, menen heidän kanssaan ulkoilemaan lähipuistoon, metsään tunnin ajaksi. Joskus käymme ruokaostokset tekemässä tässä välissä.

- Aloitin yhden harrastuksen vetämisen, eli saan itsekin liikuntaa samalla (tällä vuorolla ovat kaikki lapseni yleensä mukana)

-Ruuat viikolle teen yleensä valmiiksi/ puolivalmiiksi pakkaseen viikonlopun aikana, joten arkisin ei mene siihen aikaa.



Esim näillä ja muilla pienillä organisointijutuilla olen saanut homman hoitumaan iloisemmin, enää en aja paikasta toiseen hampaita kiristellen....

Lasten kanssa voi tehdä ihan mukavia asioita ihan kotiympyröissä.



Lisäksi jättäisin siivoamien vähemmälle ja ajattelisin, että siihen on aikaa, kun lapset ovat isoja.

Pelkkä kotona olo tekemättä mitään hyödyllinen harrastus.

ja vanhemmista toinen voisi harkita lyhennettyä työpäivää, vaikka vuorotellen.

jos kyse on esim. kouluikäisistä lapsista.