Lue keskustelun säännöt.
Mikä on markkina-arvosi?
24.05.2017 |
Näin alkavan kesän kunniaksi tuodaan esille omaa positiivista "markkina-arvoamme" listaamalla tärkeimmät seikat. Aloitan:
Koen minun olevan erittäin haluttua tavaraa markkinoilla ja erottuvani, sillä
- olen iloinen ja kaikille ystävällinen
- olen lojaali ystävä ja kumppani (en juorua tai arvostele, koska tunnistan myös omat virheeni)
- minulla on tiimalasivartalo ja muodot, vaikka olen hoikka=epätyypillinen naisvartalo Suomessa
- en polta ja juon harvoin
Tämän ei ole tarkoitus olla egoistinen pönkityskeskustelu, vaan omien vahvuuksien tunnistamista. Vastauksia, kiitos! :-)
Kommentit (62)
Jokaista vuotta kohden yksi sentti.ei Kai tämmöisellä äijän käppänällä paljoa arvoa ole
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies77 kirjoitti:
Minä en ole karjaa, eikä kukaan toinen ihminen ole minulle karjaa, joten minulle sellaista asiaa ei ole olemassakaan, kun ihmisen markkina-arvo! Orjakaupassa on ihmisillä ollut myös markkina-arvo! Jokainen ihminen joka punnitsee joko omaa tai toisten markkina-arvoa, on vakavasti rikki!
Tämä!
Juuri näin asia jokaisen henkisesti terveen ihmisen mielestä on.
Mika kirjoitti:
Jokaista vuotta kohden yksi sentti.ei Kai tämmöisellä äijän käppänällä paljoa arvoa ole
Kaikilla meillä on arvomme. Vaatii vain itsetutkiskelua enemmän sellaisilta, jotka muuta väittävät. ;-)
Vierailija kirjoitti:
Mika kirjoitti:
Jokaista vuotta kohden yksi sentti.ei Kai tämmöisellä äijän käppänällä paljoa arvoa ole
Kaikilla meillä on arvomme. Vaatii vain itsetutkiskelua enemmän sellaisilta, jotka muuta väittävät. ;-)
Arvo, millä käsitetään ihmisarvo sinänsä, ja "markkina-arvo" ovat täysin eri asioita. Varmasti jokainen vertaa itseään toisiin ja suhteuttaa esim. ulkonäköään suhteessa toisiin, mutta perustaa itsestä markkina-arvo on outoa. Ihan kuin olisi olemassa joku ideaali johon kaikki pyrkisivät. Tärkeintä on muistaa omat elämänarvonsa, ja muistaa ihmisarvonsa. Ja tietenkin on hyvä tiedostaa ne positiiviset puolet itsestään! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 40 ja kahden lapsen yh. Markkina-arvo on tasan nolla, mutta ei se kyllä haittaa. Parisuhdeajat on muutenkin ohi mun kohdalta.
Mutta entäs ystävyyssuhteet? Ja miksi parisuhde on tyrmätty?
Oikea kumppani nostaa sinut jalustalle ja osaa antaa oikeanlaista arvoa. Jokainen meistä ansaitsee olla onnellinen. Hyvä niin, jos olet jo onnellinen muksujesi kanssa etkä koe tarvitsevasi kumppania. En kuitenkaan usko, että lapsesi pistäisi pahakseen, mikäli löytäisit onnen uuden kumppanin kanssa.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Mika kirjoitti:
Jokaista vuotta kohden yksi sentti.ei Kai tämmöisellä äijän käppänällä paljoa arvoa ole
Kaikilla meillä on arvomme. Vaatii vain itsetutkiskelua enemmän sellaisilta, jotka muuta väittävät. ;-)
Jos on tutkistellut hiukankin jotain esim. orjuuden, tai prostituution, natsismin,ihmiskaupan tms. sellaisen negatiivisen ilmiön historiaa, jossa ihmisarvo siis on kullekin siinä olleelle tai sen puitteissa määrittelyn kohteeksi joutuneelle yksilölle arvioitu,ja siihen mitä siitä seurasi, niin ei ehkä ole halukkuutta lähteä mihinkään tuollaiseen,ehdottamaasi "itsetutkiskeluun".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mika kirjoitti:
Jokaista vuotta kohden yksi sentti.ei Kai tämmöisellä äijän käppänällä paljoa arvoa ole
Kaikilla meillä on arvomme. Vaatii vain itsetutkiskelua enemmän sellaisilta, jotka muuta väittävät. ;-)
Halu näyttää omasta mielestään mahdollisimman hyvältä (eritoten toisen sukupuolen omaavien ihmisten silmissä) esim. valita itselleen omasta mielestään jotain kauniita ja omaa silmää tyydyttäviä vaatteita, kiinnittää (riittävästi) huomiota omaan ulkonäköönsä aina ennenkuin lähtee ns. ihmisten ilmoille liikkeelle ulos kämpästään, on tietenkin aivan normaalia ja jopa suorastaan luonnollistakin, mutta itsensä 'markkina-arvon' miettiminen kuulostaa jo joltain prostituutiolta tms.itsensä kauppaamiselta muille.
Eli se menee jo sen terveen itsestään huolehtimisen rajan ulkopuolelle johonkin sellaiseen,mikä ei ole enää normaalia,eikä varmasti ihan tervettäkään ,saati toivottavaa.
Vierailija kirjoitti:
En mä viitsi luetella ominaisuuksiani pala palalta. Hahmotan ihmiset kokonaisuutena, ja samaa toivon muilta minun suhteeni, vaikka tiedänkin, että monen miehen silmät eksyvät helposti tiettyihin kehon osiin, ja ehkä monen naisenkin. Itseäni kiinnostaa kuitenkin aina kokonaisvaikutelma. Olen vähän hämmentynyt tämmöisestä kyselystä ja taidan olla ihan väärä vastaamaan tähän, koska en vain osaa nähdä asioita noin.
Niin taidat, koska et osaa edes lukea. Ap ei pyytänyt eikä listannut pelkästään kehoon liittyviä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miltä kuulostaisi esim kysymyksen asettelu " mikä on vanhuksen markkina-arvo vanhainkotia ajatellen"
oikeesti, tähänhän ollaan menossa.
big up capitalism :(
ap:lla on hyvä ajatus siitä, että ihmisen tulee arvostaa itsessään hyviä puolia, ja muistuttaa itseään niistä!! <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesten kiinnnostuksesta päätellen markkina-arvoni taitaa olla yli 55-vuotiaiden miesten keskuudessa melko hyvä. Vaikea itse mitään markkina-arvoa sanoa. Mutta ominaisuuksia:
- Olen luonteeltani positiivinen ja huumorintajuinen. Tilannekomiikka saa mut nauramaan ja osaan nauraa myös itselleni.
- Olen loistava kotikokki ja ruuanlaitto on lempiharrastukseni. Kerro, mitä haluat syödä, ja minä valmistan sen.
- Olen suurituloinen, mutta elän tuloihini nähden melko vaatimattomasti. En ole perso merkkivaatteille tai muille vastaaville. Elämyksiin sen sijaan voin upottaa rahaa vaikka kuinka paljon.
- Olen luotettava ja uskollinen niin ystävänä kuin parisuhteessakin.
- Lapseni ovat jo aikuisia ja asun 100 neliön velattomassa asunnossa pääkaupunkiseudulla yksin.
- Olen lievästi ylipainoinen, mutta se ei ole horjuttanut itseluottamustani. Tässä iässä on tärkeämpää nauttia loppuelämästään kuin kituuttaa viherpirtelöillä ollakseen hoikka ja elääkseen muutaman vuoden pidempään.
- En ole pilkunnussija missään asiassa. Nalkuttaminen on tylsintä mitä tiedän.
- Olen vieläkin ihan nätti kasvoiltani, vaikka en ikääni pyrikään peittelemään.
Vierailija kirjoitti:
Miesten kiinnnostuksesta päätellen markkina-arvoni taitaa olla yli 55-vuotiaiden miesten keskuudessa melko hyvä. Vaikea itse mitään markkina-arvoa sanoa. Mutta ominaisuuksia:
- Olen luonteeltani positiivinen ja huumorintajuinen. Tilannekomiikka saa mut nauramaan ja osaan nauraa myös itselleni.- Olen loistava kotikokki ja ruuanlaitto on lempiharrastukseni. Kerro, mitä haluat syödä, ja minä valmistan sen.
- Olen suurituloinen, mutta elän tuloihini nähden melko vaatimattomasti. En ole perso merkkivaatteille tai muille vastaaville. Elämyksiin sen sijaan voin upottaa rahaa vaikka kuinka paljon.
- Olen luotettava ja uskollinen niin ystävänä kuin parisuhteessakin.
- Lapseni ovat jo aikuisia ja asun 100 neliön velattomassa asunnossa pääkaupunkiseudulla yksin.
- Olen lievästi ylipainoinen, mutta se ei ole horjuttanut itseluottamustani. Tässä iässä on tärkeämpää nauttia loppuelämästään kuin kituuttaa viherpirtelöillä ollakseen hoikka ja elääkseen muutaman vuoden pidempään.
- En ole pilkunnussija missään asiassa. Nalkuttaminen on tylsintä mitä tiedän.
- Olen vieläkin ihan nätti kasvoiltani, vaikka en ikääni pyrikään peittelemään.
Hyvä Sulle! Toivottavasti mullakin menee tossa iässä yhtä hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten kiinnnostuksesta päätellen markkina-arvoni taitaa olla yli 55-vuotiaiden miesten keskuudessa melko hyvä. Vaikea itse mitään markkina-arvoa sanoa. Mutta ominaisuuksia:
- Olen luonteeltani positiivinen ja huumorintajuinen. Tilannekomiikka saa mut nauramaan ja osaan nauraa myös itselleni.- Olen loistava kotikokki ja ruuanlaitto on lempiharrastukseni. Kerro, mitä haluat syödä, ja minä valmistan sen.
- Olen suurituloinen, mutta elän tuloihini nähden melko vaatimattomasti. En ole perso merkkivaatteille tai muille vastaaville. Elämyksiin sen sijaan voin upottaa rahaa vaikka kuinka paljon.
- Olen luotettava ja uskollinen niin ystävänä kuin parisuhteessakin.
- Lapseni ovat jo aikuisia ja asun 100 neliön velattomassa asunnossa pääkaupunkiseudulla yksin.
- Olen lievästi ylipainoinen, mutta se ei ole horjuttanut itseluottamustani. Tässä iässä on tärkeämpää nauttia loppuelämästään kuin kituuttaa viherpirtelöillä ollakseen hoikka ja elääkseen muutaman vuoden pidempään.
- En ole pilkunnussija missään asiassa. Nalkuttaminen on tylsintä mitä tiedän.
- Olen vieläkin ihan nätti kasvoiltani, vaikka en ikääni pyrikään peittelemään.Hyvä Sulle! Toivottavasti mullakin menee tossa iässä yhtä hyvin.
Luultavasti menee :) Miehet tuppaa ikävuosiinsa 50-55 asti olemaan kunnianhimoisia siitosoreja, joille tärkeintä on potenssi ja kaunis nuori nainen. Sitten he havahtuvat omaan vanhenemiseensa ja alkavat kaivata loppuelämäksi rinnalleen lupsakkaa emäntää, joka ei turhista asioista draamaile.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen 40 ja kahden lapsen yh. Markkina-arvo on tasan nolla, mutta ei se kyllä haittaa. Parisuhdeajat on muutenkin ohi mun kohdalta.
Mutta entäs ystävyyssuhteet? Ja miksi parisuhde on tyrmätty?
Oikea kumppani nostaa sinut jalustalle ja osaa antaa oikeanlaista arvoa. Jokainen meistä ansaitsee olla onnellinen. Hyvä niin, jos olet jo onnellinen muksujesi kanssa etkä koe tarvitsevasi kumppania. En kuitenkaan usko, että lapsesi pistäisi pahakseen, mikäli löytäisit onnen uuden kumppanin kanssa.
- Ap
Ei mulla ole ystäviäkään, mutta olen jo niin kauan ollut yksin ettei sekään haittaa. En ole miehistä löytänyt sellaisia ketkä olisivat uskollisia ja rakastaisivat aidosti toista ihmistä ns. ehdoitta. Luulen että lapsetkin ovat onnellisempia näin.
Vierailija kirjoitti:
miltä kuulostaisi esim kysymyksen asettelu " mikä on vanhuksen markkina-arvo vanhainkotia ajatellen"
oikeesti, tähänhän ollaan menossa.
big up capitalism :(
Muistan jonkun sellaisen (vanhusten hyvinvointiin suuntautuneen) kampanjan ,jonka tunnuslause oli :
"Ihmiselle ei ole 'parasta ennen'-merkintää."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten kiinnnostuksesta päätellen markkina-arvoni taitaa olla yli 55-vuotiaiden miesten keskuudessa melko hyvä. Vaikea itse mitään markkina-arvoa sanoa. Mutta ominaisuuksia:
- Olen luonteeltani positiivinen ja huumorintajuinen. Tilannekomiikka saa mut nauramaan ja osaan nauraa myös itselleni.- Olen loistava kotikokki ja ruuanlaitto on lempiharrastukseni. Kerro, mitä haluat syödä, ja minä valmistan sen.
- Olen suurituloinen, mutta elän tuloihini nähden melko vaatimattomasti. En ole perso merkkivaatteille tai muille vastaaville. Elämyksiin sen sijaan voin upottaa rahaa vaikka kuinka paljon.
- Olen luotettava ja uskollinen niin ystävänä kuin parisuhteessakin.
- Lapseni ovat jo aikuisia ja asun 100 neliön velattomassa asunnossa pääkaupunkiseudulla yksin.
- Olen lievästi ylipainoinen, mutta se ei ole horjuttanut itseluottamustani. Tässä iässä on tärkeämpää nauttia loppuelämästään kuin kituuttaa viherpirtelöillä ollakseen hoikka ja elääkseen muutaman vuoden pidempään.
- En ole pilkunnussija missään asiassa. Nalkuttaminen on tylsintä mitä tiedän.
- Olen vieläkin ihan nätti kasvoiltani, vaikka en ikääni pyrikään peittelemään.Hyvä Sulle! Toivottavasti mullakin menee tossa iässä yhtä hyvin.
Luultavasti menee :) Miehet tuppaa ikävuosiinsa 50-55 asti olemaan kunnianhimoisia siitosoreja, joille tärkeintä on potenssi ja kaunis nuori nainen. Sitten he havahtuvat omaan vanhenemiseensa ja alkavat kaivata loppuelämäksi rinnalleen lupsakkaa emäntää, joka ei turhista asioista draamaile.
Eli kun mies on koko nuoruutensa sikaillut, pettänyt, käyttänyt naisia hyväkseen, jahdannut kauniita nuoria naisia... ja vasta sitten kun ikääntyminen alkaa näkymään ukon naamassa ja kropassa, alkaa oman ikäiset tavalliset naiset kiinnostamaan?
EI KIITOS tuollaisille ukoille.
Varmaankin negatiivisen puolelle menee markkina-arvo.
Olen mies, persaukinen, poltan, en häävin näköinen, sosiaalisesti kömpelö, vittumainen, peruslaiska luonne, hermostun helposti tyhmiin ihmisiin (mielestäni useimmat naiset ovat vähän tyhmiä) jne.
Plussana se etten juo kauheasti enkä ole koskaan hakannut ketään naista.
Ensimmäinen halukas saa minut.
n31 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten kiinnnostuksesta päätellen markkina-arvoni taitaa olla yli 55-vuotiaiden miesten keskuudessa melko hyvä. Vaikea itse mitään markkina-arvoa sanoa. Mutta ominaisuuksia:
- Olen luonteeltani positiivinen ja huumorintajuinen. Tilannekomiikka saa mut nauramaan ja osaan nauraa myös itselleni.- Olen loistava kotikokki ja ruuanlaitto on lempiharrastukseni. Kerro, mitä haluat syödä, ja minä valmistan sen.
- Olen suurituloinen, mutta elän tuloihini nähden melko vaatimattomasti. En ole perso merkkivaatteille tai muille vastaaville. Elämyksiin sen sijaan voin upottaa rahaa vaikka kuinka paljon.
- Olen luotettava ja uskollinen niin ystävänä kuin parisuhteessakin.
- Lapseni ovat jo aikuisia ja asun 100 neliön velattomassa asunnossa pääkaupunkiseudulla yksin.
- Olen lievästi ylipainoinen, mutta se ei ole horjuttanut itseluottamustani. Tässä iässä on tärkeämpää nauttia loppuelämästään kuin kituuttaa viherpirtelöillä ollakseen hoikka ja elääkseen muutaman vuoden pidempään.
- En ole pilkunnussija missään asiassa. Nalkuttaminen on tylsintä mitä tiedän.
- Olen vieläkin ihan nätti kasvoiltani, vaikka en ikääni pyrikään peittelemään.Hyvä Sulle! Toivottavasti mullakin menee tossa iässä yhtä hyvin.
Luultavasti menee :) Miehet tuppaa ikävuosiinsa 50-55 asti olemaan kunnianhimoisia siitosoreja, joille tärkeintä on potenssi ja kaunis nuori nainen. Sitten he havahtuvat omaan vanhenemiseensa ja alkavat kaivata loppuelämäksi rinnalleen lupsakkaa emäntää, joka ei turhista asioista draamaile.
Eli kun mies on koko nuoruutensa sikaillut, pettänyt, käyttänyt naisia hyväkseen, jahdannut kauniita nuoria naisia... ja vasta sitten kun ikääntyminen alkaa näkymään ukon naamassa ja kropassa, alkaa oman ikäiset tavalliset naiset kiinnostamaan?
EI KIITOS tuollaisille ukoille.
No pitäisikö jonkun noista pinnallisista ,yleistävistä ja kaikki ihmiset samaan niputtavista arvioistasi sitten jonkun vielä KIITTÄÄ sinua?
Mistä tiedät,vaikka se täällä nyt pelkästään NAAMAN PERUSTEELLA HAUKKUMASI mies olisi mennyt 19-vuotiaana naimisiin,lapsensa olisivat jo aikuisia ja vaikka opiskelemassa ja vaimonsa olisi kuollut liikenneonnettomuudessa tai syöpään vasta viime talvena?
Omasta puolestasi saat sanoa "Ei Kiitos" vaikka koko maailmalle,mutta älä arvota täällä ihmisiä,joista et tiedä yhtään mitään.
Kiitos!
Ja se kasvattaa sinun arvoasi minun silmissäni vaikka itse menin nyt sinua luokittelemaan.