Lue keskustelun säännöt.
Hoidan kaikki kotityöt, ja kävi ilmi että miehen mielestä en tee mitään
24.05.2017 |
Tilanne alkoi siis siitä, kun 6 kk sitten jäin määräaikaisuuden päättymisen jälkeen työttömäksi. Aloin ihan omasta aloitteesta miehen työpäivän aikana tekemään kaikki kotihommat. Mukaan lukien kaupassa käynnit ym. Hoidan siis pyykit, viikattuina kaappiin, ruokien ostamiset ja laittamiset, tiskit, imuroinnit, pölyjen pyyhkimiset, laskujen maksut, lakanoiden vaihdot ja siis ihan kaikki. Maksamme ruoat ja asumiset ja muut elämiset puoliksi (minulla ok ansiosidonnainen, niin pystyn hyvin maksamaan noista puolet). Mies ei ole puoleen vuoteen joutunut tekemään yhtään kotityötä, ei edes tiskikoneen tyhjennystä kertaakaan, eikä kyllä olisi "ehtinytkään", koska minä ehdin ne tehdä valmiiksi alta pois ennen kuin hän tulee töistä kotiin. En ole valittanut asiasta, ei sitä kotityötä niin paljon ole. Asumme kerrostalossa eli ei ole edes lumitöitä tms.
Mutta nyt kävi ohimennen muun keskustelun yhteydessä vähän sivulauseessa ilmi, että hänen mielestä minä en tee mitään kotitöitä. Että vain laiskottelen, ja laiminlyön kaikki kotihommat kun vaan makaan enkä tee yhtään mitään. Ei siis suuttunut minulle mitenkään asiasta vaan paljasti vähän vahingossa, että ajattelee noin. No siis tottakai teen kotitöiden lisäksi työhakemuksia, ylläpidän osaamista lukemalla jotain työhön liittyviä kirjoja, käyn huolehtimassa kunnostani jne. Mutta tämä on ihan kamala tilanne, koska en ymmärrä miten se voi ajatella noin. Se ei siis ole puoleen vuoteen tehnyt itse kertaakaan yhtään mitään kotihommaa, ja minä olen tehnyt aivan kaiken yksin. Mitä ihmettä siis. Käykö noin kun nainen jää lapsen kanssa kotiin myös? Toinen elää kuin hotellissa ja luulee että kotona oleva ei silti tee yhtään mitään muuta kuin makaa? Itsestäänkö ne pyykit sinne kaappiin menee ja ruoat kävelee kaupasta kotiin?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Andre kirjoitti:
Voin kertoa aloittajalle, että ei, me kaikki miehet emme ole tuollaisia. Miehesi voi olla muuten mukava, mutta tuossa asiassa vähän pöhkö. Jos minulla olisi tuollainen tilanne kotonani, muistaisin kyllä kiittää, ilahduttaa kukilla, viedä illalla ulos syömään tai elokuviin tai jotain muuta mitä tietäisin naisen arvostavan.
Mies itseasiassa usein kiitti minua kun tein osuuteni silloin kun siis vielä olin töissä ja teimme kaiken puoliksi. Ja huomasi tekemiseni, tosin silloin hän näki sen, koska tein kun olimme molemmat kotona. Molemmat siis kiitimme toisiamme ihan roskien viemisestä ym, mikä ei ehkä ollut ihan tarpeellista mutta kivaa kuitenkin. Olen miettinyt että ehkä tuo nykyinen juttu liittyy enemmän työttömyyteeni kuin niihin kotitöihin, vaikka se niihin nyt kärjistyikin sitten. Ap.
Se öiittyy siihen, että naisvihageeniä kantavien miesten näkökulmasta parisuhde on valtatsistelu eli kuten sotaa, jossa toinen voittaa ja toinen häviää. Nyt työttömyys on tarjonnut miehelle käteen aseen, jolla hän korottaa omaa asemasnsa ja painaa sinua alaspäin. Eli ihan puhdasta vallankäyttöä ja epäonnisen työasemasi hyväksikäyttöä.
Ikävä sanoa, mutta parisuhdeväkivalta (henkinen ja fyysinen ja seksuaalinen) on englanniksi abuse. Se sana tarkoittaa väärinkäyttöä eli sitä, että ihminen käyttää saamaansa valta-asemaa parisuhteessa omaksi edukseen toisen kustannuksella. Siksi en löisi vetoa siitä, että teille ei tulisi muita vastaavadta lähteestä kumpuavia ongelmia myöhemminkin. Miehellä on ilmeisesti tuo asenne sisäistettynä ja se ilmenee tavalla tai toisella, jis siteutumisen aste lisääntyy, esim naimisiinmeno tai lapsen saaminen.
Huono juttu, jos olet oikeassa. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Andre kirjoitti:
Voin kertoa aloittajalle, että ei, me kaikki miehet emme ole tuollaisia. Miehesi voi olla muuten mukava, mutta tuossa asiassa vähän pöhkö. Jos minulla olisi tuollainen tilanne kotonani, muistaisin kyllä kiittää, ilahduttaa kukilla, viedä illalla ulos syömään tai elokuviin tai jotain muuta mitä tietäisin naisen arvostavan.
Mies itseasiassa usein kiitti minua kun tein osuuteni silloin kun siis vielä olin töissä ja teimme kaiken puoliksi. Ja huomasi tekemiseni, tosin silloin hän näki sen, koska tein kun olimme molemmat kotona. Molemmat siis kiitimme toisiamme ihan roskien viemisestä ym, mikä ei ehkä ollut ihan tarpeellista mutta kivaa kuitenkin. Olen miettinyt että ehkä tuo nykyinen juttu liittyy enemmän työttömyyteeni kuin niihin kotitöihin, vaikka se niihin nyt kärjistyikin sitten. Ap.
:DD Aika tyypillinen piilosovinnisti. Aluksi kaikki on niin auvoa ja ihanaa. Miten muuten selität että mies mystisesti "unohtaa" mitä kotitöitä normaaliin elämiseen kuuluu, jos on vielä tehnytkin kotitöitä yhdessä asuessanne? Tuohon mystiseen unohdukseen ei ole muuta selitystä, kuin että hän nyt on päättänyt että sinä reippaana tyttönä hoidat tästä hamaan tulevaisuuteen kaikki kotihommat, oli tilanne mikä tahansa, eikä sitä tarvitse arvostaa millään lailla. Onnittelut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Andre kirjoitti:
Voin kertoa aloittajalle, että ei, me kaikki miehet emme ole tuollaisia. Miehesi voi olla muuten mukava, mutta tuossa asiassa vähän pöhkö. Jos minulla olisi tuollainen tilanne kotonani, muistaisin kyllä kiittää, ilahduttaa kukilla, viedä illalla ulos syömään tai elokuviin tai jotain muuta mitä tietäisin naisen arvostavan.
Mies itseasiassa usein kiitti minua kun tein osuuteni silloin kun siis vielä olin töissä ja teimme kaiken puoliksi. Ja huomasi tekemiseni, tosin silloin hän näki sen, koska tein kun olimme molemmat kotona. Molemmat siis kiitimme toisiamme ihan roskien viemisestä ym, mikä ei ehkä ollut ihan tarpeellista mutta kivaa kuitenkin. Olen miettinyt että ehkä tuo nykyinen juttu liittyy enemmän työttömyyteeni kuin niihin kotitöihin, vaikka se niihin nyt kärjistyikin sitten. Ap.
:DD Aika tyypillinen piilosovinnisti. Aluksi kaikki on niin auvoa ja ihanaa. Miten muuten selität että mies mystisesti "unohtaa" mitä kotitöitä normaaliin elämiseen kuuluu, jos on vielä tehnytkin kotitöitä yhdessä asuessanne? Tuohon mystiseen unohdukseen ei ole muuta selitystä, kuin että hän nyt on päättänyt että sinä reippaana tyttönä hoidat tästä hamaan tulevaisuuteen kaikki kotihommat, oli tilanne mikä tahansa, eikä sitä tarvitse arvostaa millään lailla. Onnittelut!
Tarkoitat siis, että työttömyyteni oli miehelle vähän kuin onnenpotku?
Tosiaan joo pari vuotta asuttiin yhdessä ennen kuin se määräaikaisuuteni loppui, ja silloin tehtiin kotityöt puoliksi ilman mitään riitaa aiheesta. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Andre kirjoitti:
Voin kertoa aloittajalle, että ei, me kaikki miehet emme ole tuollaisia. Miehesi voi olla muuten mukava, mutta tuossa asiassa vähän pöhkö. Jos minulla olisi tuollainen tilanne kotonani, muistaisin kyllä kiittää, ilahduttaa kukilla, viedä illalla ulos syömään tai elokuviin tai jotain muuta mitä tietäisin naisen arvostavan.
Mies itseasiassa usein kiitti minua kun tein osuuteni silloin kun siis vielä olin töissä ja teimme kaiken puoliksi. Ja huomasi tekemiseni, tosin silloin hän näki sen, koska tein kun olimme molemmat kotona. Molemmat siis kiitimme toisiamme ihan roskien viemisestä ym, mikä ei ehkä ollut ihan tarpeellista mutta kivaa kuitenkin. Olen miettinyt että ehkä tuo nykyinen juttu liittyy enemmän työttömyyteeni kuin niihin kotitöihin, vaikka se niihin nyt kärjistyikin sitten. Ap.
:DD Aika tyypillinen piilosovinnisti. Aluksi kaikki on niin auvoa ja ihanaa. Miten muuten selität että mies mystisesti "unohtaa" mitä kotitöitä normaaliin elämiseen kuuluu, jos on vielä tehnytkin kotitöitä yhdessä asuessanne? Tuohon mystiseen unohdukseen ei ole muuta selitystä, kuin että hän nyt on päättänyt että sinä reippaana tyttönä hoidat tästä hamaan tulevaisuuteen kaikki kotihommat, oli tilanne mikä tahansa, eikä sitä tarvitse arvostaa millään lailla. Onnittelut!
Tarkoitat siis, että työttömyyteni oli miehelle vähän kuin onnenpotku?
Tosiaan joo pari vuotta asuttiin yhdessä ennen kuin se määräaikaisuuteni loppui, ja silloin tehtiin kotityöt puoliksi ilman mitään riitaa aiheesta. Ap.
Onnenpotku tai ei, luultavasti olisi luisunut joka tapauksessa teillä tuohon malliin enemmin tai myöhemmin. Miehelle olisi ehkä tullut jokin kriisitilanne töissä, joka olisi vaatinut muutamaksi kuukaudeksi kaiken huomion ja sinä sitten "aikaansaavana" olisit kantanut päävastuun kotihommista. Tai sitten perinteisemmin: joko mies on ehdotellut perheenlisäystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos olet tyytyväinen tilanteeseen niin miksi tulit tänne valittamaan. Jatka vaan sen miehen passaamista mutta älä odota mitään kiitosta tai arvostusta sillä sitä ei ole tulossa ja PISTE!
Tee vaan kiltisti touhukkaana ihmisenä kaikki kotihommat täydestä sydämestä ja rakkaudesta mieheen.
Miksi te ette lue edes aloitusta ennen kuin hyökkäätte ihmisten kimppuun? En minä aloituksessa valittanut sanallakaan että teen kaiken. Ihmettelin VAIN sitä, että mies luulee, että en tee yhtään mitään. Aloituksessa luki ihan selvästi, että pointti on miehen virheellinen käsitys totuudesta ja kysymys siitä, että onko tuollainen virheellinen käsitys totuudesta tavallinen miehille ja mistä se voisi johtua. Ap.
Minusta sun aloituksesta kävi ihan selvästi tämä ilmi. Ja ymmärrän, miksi sen teit.
Jos miehesi on fiksu, hän kyllä tajuaa, kun sanot asiasta. Kysyt nätisti että ai, milloin sä olet viimeksi imuroinut tai koska viimeksi oli puhtaat sukat loppu kaapista. Et tee siitä mitään arvovaltakiistaa, vaan sanot että mikäs sun on näit tehdessä, kun aikaa on ja oot toiminnan ihminen, mutta että pahoitat mielesi siitä, että hän ei näe sun työpanostasi.
Minä en kuulemma tee kotona mitään myöskään. Tienaan n. 75% taloon tulevasta rahasta, hoidan kaikki sisätyöt, teen ruoat valmiiksi ilta- ja yövuorojen ja viikonlopun työvuorojen varalle, teen lumitöitä lukuunottamatta kaikki puutarhatyöt ja yleisen organisoinnin. Sit kas kummaa jos olen vaikka viikonlopun reissussa, niin hätinä tiskit saadaan koneen pestäviksi mutta ei edes puhtaita välttämättä paikalleen.
Tiedän, että mieheni arvostaa mun työpanosta, mutta tuo "sä et tee kotona mitään" tulee esille yleensä riitatilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsenäinen , rohkea, voimaantunut ja omillaan toimeentuleva suomalainen nainen vuonna 2017 = ulisee kotitöistä. Ilmankos naiset eivät niitä yrityksiäkään perusta tai johtajanpaikoille pääse, kun jo normaalin elämän pyörittäminen on teille niin ylivoimaisen vaikeaa. Oikeita urotekoja! Hurraa kaikille pesukoneen napin painajille! Ehdotus eduskuntaan pesukoneennapinpainamisen ansaitsemasta liputuspäivästä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos olet tyytyväinen tilanteeseen niin miksi tulit tänne valittamaan. Jatka vaan sen miehen passaamista mutta älä odota mitään kiitosta tai arvostusta sillä sitä ei ole tulossa ja PISTE!
Tee vaan kiltisti touhukkaana ihmisenä kaikki kotihommat täydestä sydämestä ja rakkaudesta mieheen.
Miksi te ette lue edes aloitusta ennen kuin hyökkäätte ihmisten kimppuun? En minä aloituksessa valittanut sanallakaan että teen kaiken. Ihmettelin VAIN sitä, että mies luulee, että en tee yhtään mitään. Aloituksessa luki ihan selvästi, että pointti on miehen virheellinen käsitys totuudesta ja kysymys siitä, että onko tuollainen virheellinen käsitys totuudesta tavallinen miehille ja mistä se voisi johtua. Ap.
Minusta sun aloituksesta kävi ihan selvästi tämä ilmi. Ja ymmärrän, miksi sen teit.
Jos miehesi on fiksu, hän kyllä tajuaa, kun sanot asiasta. Kysyt nätisti että ai, milloin sä olet viimeksi imuroinut tai koska viimeksi oli puhtaat sukat loppu kaapista. Et tee siitä mitään arvovaltakiistaa, vaan sanot että mikäs sun on näit tehdessä, kun aikaa on ja oot toiminnan ihminen, mutta että pahoitat mielesi siitä, että hän ei näe sun työpanostasi.
Minä en kuulemma tee kotona mitään myöskään. Tienaan n. 75% taloon tulevasta rahasta, hoidan kaikki sisätyöt, teen ruoat valmiiksi ilta- ja yövuorojen ja viikonlopun työvuorojen varalle, teen lumitöitä lukuunottamatta kaikki puutarhatyöt ja yleisen organisoinnin. Sit kas kummaa jos olen vaikka viikonlopun reissussa, niin hätinä tiskit saadaan koneen pestäviksi mutta ei edes puhtaita välttämättä paikalleen.
Tiedän, että mieheni arvostaa mun työpanosta, mutta tuo "sä et tee kotona mitään" tulee esille yleensä riitatilanteessa.
Pelkään pahoin, että tuo "sä et tee kotona mitään" saattaa olla joku ikävä valtataistelujuttu. Vaikka siis oikeasti tietää, että toinen tekee paljonkin, jopa kaiken, niin valtataistelun vuoksi halutaan vääntää siihen suuntaan, että toinen ei muka tekisi mitään. Joko yritetään kääntää huomiota pois omasta tekemättömyydestä, ettei siitä vaan keskusteltaisi mitään, tai sitten yritetään aiheuttaa toiselle syyllistä oloa, jotta se tekisi nykyisen paljon lisäksi vielä enemmän (jotta itse pääsisi vielä vähemmällä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset ja kotityöpsykoosi. Koska pesukoneen napin painaminen on nykynaiselle ylivoimainen suoritus.
Mammapalstalla vietetty aikakin on metatyötä!
Jaahas, aika kauan kestikin ennen kuin "pyykkikoneennappi"-ulisija löysi ketjun. :DDD Keksisi edes jotakin uutta, aina tuo sama vanha mantra.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo miesten asenteet ovat sisäsyntyisiä joillain, eivät perustu tosiseikkoihin. Meillä jaettiin ruokakulut puoliksi ja mies muutti mun ostamaani asuntoon, josta maksoi muutaman sataa kuussa. Sillä ei olisi voinut vuokrata edes puolijasta pienestä yksiöstä. Yllättäen hän kerran riidan yhteydesdä paljasti kokevansa, että elättää minua! Tein kaikki kotityötkin silloin. Sen jälkeen ehdotin sitä, että kumpikin ostaa ja tekee omat ruokansa ja hoitaa pyykkinsä. Selkeytti tilannetta ja ainakin mä olen tyytyväisempi näin. Olen myöhemmin tukenut häntä vähän rahallisesti muutenkin, joten oli todella absurdi väite, että hän muka elättäisi minua, jos jotain, niin päinvastoin. Sen täytyy siis olla ollut joku tosiasioohin perustumaton asenne siitä, mikä hänen alitajunnassaan on miehen ja naisen rooli, ilman todellisuuspohjaa. Ja hieman asettui uuteen valoon se, kun hän on väittänyt elättäneensä kaikkia aikaisempia tyttöystäviäänkin ja ex vaimoaan. Kuulemma ostanut kaikki ruuatkin aina, vaikka oli silloin työssä ja vaimo hoiti lapsia kotona ja teki ilmeisesti sitten päivän aikana ruuatkin ilman mitään kaupassakäyntejä ikinä... Eli meinaan tällä, että joillain on sellainen sovinistinen asenne eikä tosiasiat mitenkään vaikuta siihen asenteeseen.
Vähän liioittelua näissä viesteissä. Saattaa olla että mies on vain tarkoittamatta sanonut jotain. Luultavasti ymmärtää ihan hyvin kotitöiden määrän ja osaa niitä taas tehdä, kun menet töihin.
Meillä mies on työttömänä. On ollut nyt kotona reilun vuoden. Hän käy kaupassa, tekee ruuat, kuskaa lasta harrastuksiin, imuroi, hoitaa pihaa, korjaa mopoja. On joukkueen huoltaja ym. Ahkera. Monia töitä hakenut ja ollut ihan viime metreillä.
Raha ei ole vielä ongelma. Meillä on yhteiset rahat olleet aina (20 v). Ansiosidonnaista vielä jäljellä pitkän (alku meni paketin turvin).
Silti ärsyynnyn melko usein, kun ei ole tehty juuri sitä ruokaa mitä haluan. Tai ei ole käyty kaupassa ja juusto on loppu. Tai ei ole imuroitu. Tulee olo että mitä hän on tehnyt? Itse raadan....
Kai se on jotain ärsyyntymistä. Ehkä huolta tulevaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän liioittelua näissä viesteissä. Saattaa olla että mies on vain tarkoittamatta sanonut jotain. Luultavasti ymmärtää ihan hyvin kotitöiden määrän ja osaa niitä taas tehdä, kun menet töihin.
Meillä mies on työttömänä. On ollut nyt kotona reilun vuoden. Hän käy kaupassa, tekee ruuat, kuskaa lasta harrastuksiin, imuroi, hoitaa pihaa, korjaa mopoja. On joukkueen huoltaja ym. Ahkera. Monia töitä hakenut ja ollut ihan viime metreillä.
Raha ei ole vielä ongelma. Meillä on yhteiset rahat olleet aina (20 v). Ansiosidonnaista vielä jäljellä pitkän (alku meni paketin turvin).
Silti ärsyynnyn melko usein, kun ei ole tehty juuri sitä ruokaa mitä haluan. Tai ei ole käyty kaupassa ja juusto on loppu. Tai ei ole imuroitu. Tulee olo että mitä hän on tehnyt? Itse raadan....
Kai se on jotain ärsyyntymistä. Ehkä huolta tulevaisuudesta.
Toinen siis tekee kaiken, ja ruoatkin valmiiksi. Mutta jos ei älyä tehdä juuri sitä ruokaa mitä sinä olisit juuri silloin halunnut, niin ärsyynnyt. Silloin tunnet, että hän ei ole tehnyt yhtään mitään. Onko se nyt ihan reilua sinulta?
Vierailija kirjoitti:
Vähän liioittelua näissä viesteissä. Saattaa olla että mies on vain tarkoittamatta sanonut jotain. Luultavasti ymmärtää ihan hyvin kotitöiden määrän ja osaa niitä taas tehdä, kun menet töihin.
Meillä mies on työttömänä. On ollut nyt kotona reilun vuoden. Hän käy kaupassa, tekee ruuat, kuskaa lasta harrastuksiin, imuroi, hoitaa pihaa, korjaa mopoja. On joukkueen huoltaja ym. Ahkera. Monia töitä hakenut ja ollut ihan viime metreillä.
Raha ei ole vielä ongelma. Meillä on yhteiset rahat olleet aina (20 v). Ansiosidonnaista vielä jäljellä pitkän (alku meni paketin turvin).
Silti ärsyynnyn melko usein, kun ei ole tehty juuri sitä ruokaa mitä haluan. Tai ei ole käyty kaupassa ja juusto on loppu. Tai ei ole imuroitu. Tulee olo että mitä hän on tehnyt? Itse raadan....
Kai se on jotain ärsyyntymistä. Ehkä huolta tulevaisuudesta.
Jossain ravintolassako sinä asut? Tilaatko sitä haluamaasi ruokaa varmasti riittävän ajoissa ennakkoon, vai oletatko, että se puolisosi kaikkien kotitöiden tekemisen lisäksi osaa myös lukea ajatuksesi ja aavistaa mitä ruokaa satut haluamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpä väliä vaikka et tekisikään, ethän niistä kotitöistä mitään maksua saa.
Vierailija kirjoitti:
Naiset ja kotityöpsykoosi. Koska pesukoneen napin painaminen on nykynaiselle ylivoimainen suoritus.
Mammapalstalla vietetty aikakin on metatyötä!
Ai että minä olen odottanut sinua. Varmaan arvaat, mistä kirjoitan :)
Noin vuosi sitten yksi nainen kirjoitti palstalle, että oli aamulla ennen töihin lähtöä laittanut pyykkikoneen pyörimään ja pyysi vapaapäivää viettävää miestään laittamaan pyykit kuivumaan. Mies lupasi. Nainen tuli iltapäivällä töistä ja pyykit oli vielä koneessa. Miehen kaveri olikin pyytänyt miestä veneilemään ja siihen unohtui lupaukset. Joku palstaa lukeva mies suuttui miehen puolesta, kun miehellä olisi mennyt vapaapäivä pilalle pyykkien kuivumaanlaiton vuoksi. Mies uhosi, että hänen vaimonsa saisi vastaavassa tapauksessa lähtöpassit. Edelleen minua huvittaa, miten naiselle koko perheen pyykkihuolto on napinpainamista ja miehelle yhden yksittäisen koneellisen ripustaminen kuivumaan onkin iso työ.
Lupasin kirjoittaa tuon saman tarinan joka kerta, kun luen pyykinpesusta napinpainamisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ja kotityöpsykoosi. Koska pesukoneen napin painaminen on nykynaiselle ylivoimainen suoritus.
Mammapalstalla vietetty aikakin on metatyötä!
Ai että minä olen odottanut sinua. Varmaan arvaat, mistä kirjoitan :)
Noin vuosi sitten yksi nainen kirjoitti palstalle, että oli aamulla ennen töihin lähtöä laittanut pyykkikoneen pyörimään ja pyysi vapaapäivää viettävää miestään laittamaan pyykit kuivumaan. Mies lupasi. Nainen tuli iltapäivällä töistä ja pyykit oli vielä koneessa. Miehen kaveri olikin pyytänyt miestä veneilemään ja siihen unohtui lupaukset. Joku palstaa lukeva mies suuttui miehen puolesta, kun miehellä olisi mennyt vapaapäivä pilalle pyykkien kuivumaanlaiton vuoksi. Mies uhosi, että hänen vaimonsa saisi vastaavassa tapauksessa lähtöpassit. Edelleen minua huvittaa, miten naiselle koko perheen pyykkihuolto on napinpainamista ja miehelle yhden yksittäisen koneellisen ripustaminen kuivumaan onkin iso työ.
Lupasin kirjoittaa tuon saman tarinan joka kerta, kun luen pyykinpesusta napinpainamisena.
Kokonaisen vuodenko olet notkunut palstalla aamusta iltaan?
Ja uhriudut sadatta kertaa sinulle tuntemattoman miehen tekosista? Tähän sopii sanonta, HANKI ELÄMÄ.
Ei kannata ryhtyä marttyyrileikkiin. Teet puolet, et enempää etkä vähempää. En käsitä miksi naiset lähtevät tuollaiseen passuuttamiseen.
Jos kotitöiden tekeminen on kerran "ei mitään" ja pelkkää napinpainamista, mies varmaan jatkossa tekee ne mielellään yksinkin? Eihän niissä ole mitään vaivaa eikä aikaa kulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ja kotityöpsykoosi. Koska pesukoneen napin painaminen on nykynaiselle ylivoimainen suoritus.
Mammapalstalla vietetty aikakin on metatyötä!
Ai että minä olen odottanut sinua. Varmaan arvaat, mistä kirjoitan :)
Noin vuosi sitten yksi nainen kirjoitti palstalle, että oli aamulla ennen töihin lähtöä laittanut pyykkikoneen pyörimään ja pyysi vapaapäivää viettävää miestään laittamaan pyykit kuivumaan. Mies lupasi. Nainen tuli iltapäivällä töistä ja pyykit oli vielä koneessa. Miehen kaveri olikin pyytänyt miestä veneilemään ja siihen unohtui lupaukset. Joku palstaa lukeva mies suuttui miehen puolesta, kun miehellä olisi mennyt vapaapäivä pilalle pyykkien kuivumaanlaiton vuoksi. Mies uhosi, että hänen vaimonsa saisi vastaavassa tapauksessa lähtöpassit. Edelleen minua huvittaa, miten naiselle koko perheen pyykkihuolto on napinpainamista ja miehelle yhden yksittäisen koneellisen ripustaminen kuivumaan onkin iso työ.
Lupasin kirjoittaa tuon saman tarinan joka kerta, kun luen pyykinpesusta napinpainamisena.
Kokonaisen vuodenko olet notkunut palstalla aamusta iltaan?
Ja uhriudut sadatta kertaa sinulle tuntemattoman miehen tekosista? Tähän sopii sanonta, HANKI ELÄMÄ.
Olen kyllä palstalla ihan liikaa, mutta en minä täällä koko aikaa notku. Jos näen maininnan napin painaminen, kirjoitan tuon miehen kokemuksen. Jos en näe napin painamisesta mitään, en kirjoita. Tuo tarina on vaan niin herkullinen, että se todellakin ansaitsee tulla muistetuksi. Ja sitähän sinä (tai joku toinen) ilmeisesti haluaakin.
En ymmärrä puhettasi uhriutumisesta. Siinä ei montaa minuuttia mene, jos vuorollaan laittaa koneellisen pyykkiä kuivumaan oli vapaapäivä tai ei. Metsään menee, jos ei koskaan viitsi sitä tehdä vaan jättää sen aina toiselle. Märät vaatteet päivän suljetussa pyykkikoneessa, nehän alkavat haista.
Tarkoitat varmaankin ettei _kaikki_ miehet arvosta.
Meitäkin kuitenkin on jotka arvostaa aivan suunnattomasti sitä työtä mitä etenkin äidit tekevät, ja ruoskivat itseään siitä etteivät aina esim. työpäivän jälkeen jaksa tai ehdi auttaa sitä toista osapuolta niissä kaikissa yhteisissä kodin asioissa.
Toisaalta voisin kyllä vaihtaa myös rooleja jos toinen haluaisi/voisi mennä töihin ansaitsemaan elantoa; minä voisin jäädä aivan yhtä hyvin hoitamaan kotia ja lapsia.