Lapsen synttärien järjestämisestä...

No jos miehen mielestä et ole lapselle sukua niin mies haluaa varmasti järjestää itse juhlat joten anna hänen päättää.

Muutoin järjestäisin vain yhdet juhlat ja toisen vapaamuotoisen kahvihetken.

Lapselle yhdet juhlat. Vieraat, jotka eivät mahdu yhtäaikaa tulemaan, olkoot poissa. Mikä tässä maailmassa oikein on, kun kaikki pitää ottaa huomioon ja nuolla jokaisen persettä.

Joskus on vain pakko sietää puhumistensa seuraukset.

Se on aina niiden aikuisten oma ongelma, jotka eivät tule keskenään toimeen. Järkevä ihminen ymmärtää, että lapsen syntymäpäiväjuhlat eivät ole tilaisuus, jossa pyöritään oman navan ympärillä, vaan silloin ollaan muita vieraita kohtaan kohteliaita ja asiallisia.

Mielestäni voit sanoa kaikille osapuolille, että lapselle merkitsee paljon jos kaikki hänen toivomansa vieraat ovat paikalla, mutta kenenkään ei tarvitse tulla pilaamaan tätä lapsen omaa juhlahetkeä omalla lapsellisella käyttäytymisellä ja joillain vanhojen kaunojen kaivelulla.

Siis onko niin, että lapsi on miehen lapsi, ei sinun? Vai miten tämä "ei ole sukua" juttu oikein menee?!

Ihan kuule pidätte sellaiset kutsut kun haluatte. Kutsutte ketkä haluatte ja paikalle voi tulla ketkä haluaa.

Anoppien oma ongelma, siihen ei teidän tarvitse puuttua. Saavat selvitää välinsä ihan itse..kai he aikuisia ovat?

Yhdet juhlat vain. Äitisi ja anoppisi ovat aikuisia ihmisiä ja jos eivät osaa käyttäytyä, se ei ole ongelmasi. Meidän perheessä on ihan sama ongelma, kaksi lähipiiriin kuuluvaa eivät ole vuosikausiin tulleet keskenään toimeen, eivät ole missään tekemisissä ja inhoavat ihan avoimesti toisiaan. En kuitenkaan ala järjestämään kaksia sukulaissynttäreitä heidän takiaan. Nyt he ovat 4 vuotta käyneet lapsen synttäreillä yhtäaikaa ja aluksi olin ihan hermona, miten mahtaa mennä. Osaavat kuitenkin synttäreillä olla asiallisesti, eivät tervehdi, saati puhu keskenään ja välttävät toistensa seuraa, mutta mitään kohtauksia eivät järjestä. Viikonloppuna on taas lapsen viidennet synttärit ja taas joutuvat olemaan samassa tilassa, en kuitenkaan enää stressaa tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kuule pidätte sellaiset kutsut kun haluatte. Kutsutte ketkä haluatte ja paikalle voi tulla ketkä haluaa.

Anoppien oma ongelma, siihen ei teidän tarvitse puuttua. Saavat selvitää välinsä ihan itse..kai he aikuisia ovat?

..jatkan vielä. Puoliso järjesti minulle juhlat ja kutsui läheisiä. Jokaisella oli ihan vapaa valinta tulee tai ei, en olisi katsonut pahaksi jos joku olisi ilmoittanut ettei pääse. Yksi henkilö sitten haettiin autolla juhlapaikalle, joka huusikin koko illan ( aikuinen), ettei edes haluaisi olla siellä juhlissa. Kyllä minä suutuin, että miksi pyysi hakemaan ja sitten itkee koko illan, meni tunnelma vähän pilalle.

Mitä tuo ei ole sukua oikein tarkoittaa?

Jos kyseessä on sinun ja miehesi yhteinen lapsi, niin järjestätte yhdet kutsut teille sopivana ajankohtana, ja tulee kuka tulee. Se joka ei syystä tai toisesta halua tulla, voi käydä ihan normaaleilla kahveilla myöhemmin.

Ei kannata tehdä kaikesta hankalaa, erityislapsen kanssa on jo ihan tarpeeksi haastetta ilman vaativia sukulaisia. Äitisi ja anoppisi selvittäkööt ongelmansa keskenään, ei ole teidän asia heidän riitojen mukaan järjestellä kaksi syntymäpäiviä.

Jos juhlat kuormittavat liikaa niin mikä pakko niitä on edes pitää? ! Tehkää muuten vaan jotain mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis onko niin, että lapsi on miehen lapsi, ei sinun? Vai miten tämä "ei ole sukua" juttu oikein menee?!

Oikein tulkittu.

Vierailija kirjoitti:

No jos miehen mielestä et ole lapselle sukua niin mies haluaa varmasti järjestää itse juhlat joten anna hänen päättää.

Muutoin järjestäisin vain yhdet juhlat ja toisen vapaamuotoisen kahvihetken.

Miehen tyylillä juhlat olisivat pakastekakkua ja kahvia, siinä se.

Lapsi kuitenkin toivoi teemasynttäreitä, tietää että tykkään tehdä hahmokakkuja ja järjestää juhlia. En näe syytä laittaa lapsen niskoille isänsä ajattelematon kommentti.

Ja mun mielestä lapsi ansaitsee haluamansa juhlat. :)

Vierailija kirjoitti:

Mitä tuo ei ole sukua oikein tarkoittaa?

Jos kyseessä on sinun ja miehesi yhteinen lapsi, niin järjestätte yhdet kutsut teille sopivana ajankohtana, ja tulee kuka tulee. Se joka ei syystä tai toisesta halua tulla, voi käydä ihan normaaleilla kahveilla myöhemmin.

Ei kannata tehdä kaikesta hankalaa, erityislapsen kanssa on jo ihan tarpeeksi haastetta ilman vaativia sukulaisia. Äitisi ja anoppisi selvittäkööt ongelmansa keskenään, ei ole teidän asia heidän riitojen mukaan järjestellä kaksi syntymäpäiviä.

Ei ole minun ja miehen yhteinen, eli totta on ettei minun sukuni ole biologisesti sukua. Tähän mennessä sillä ei vain ole ollut mitään merkitystä juhlien järjestämisen kannalta.

Ja selvennän nyt vielä (vaikkei asialla ehkä olekaan merkitystä), että anoppi ei ole ikinä sanonut sanaakaan äidistäni. Minun äitini on vain päättänyt inhota miehen sukua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tuo ei ole sukua oikein tarkoittaa?

Jos kyseessä on sinun ja miehesi yhteinen lapsi, niin järjestätte yhdet kutsut teille sopivana ajankohtana, ja tulee kuka tulee. Se joka ei syystä tai toisesta halua tulla, voi käydä ihan normaaleilla kahveilla myöhemmin.

Ei kannata tehdä kaikesta hankalaa, erityislapsen kanssa on jo ihan tarpeeksi haastetta ilman vaativia sukulaisia. Äitisi ja anoppisi selvittäkööt ongelmansa keskenään, ei ole teidän asia heidän riitojen mukaan järjestellä kaksi syntymäpäiviä.

Ei ole minun ja miehen yhteinen, eli totta on ettei minun sukuni ole biologisesti sukua. Tähän mennessä sillä ei vain ole ollut mitään merkitystä juhlien järjestämisen kannalta.

Ja selvennän nyt vielä (vaikkei asialla ehkä olekaan merkitystä), että anoppi ei ole ikinä sanonut sanaakaan äidistäni. Minun äitini on vain päättänyt inhota miehen sukua.

Siinä tapauksessa tietenkin vain yhdet juhlat, johon kutsut myös äitisi. Jos äitisi ei juhliin tule, niin jättää tulematta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tuo ei ole sukua oikein tarkoittaa?

Jos kyseessä on sinun ja miehesi yhteinen lapsi, niin järjestätte yhdet kutsut teille sopivana ajankohtana, ja tulee kuka tulee. Se joka ei syystä tai toisesta halua tulla, voi käydä ihan normaaleilla kahveilla myöhemmin.

Ei kannata tehdä kaikesta hankalaa, erityislapsen kanssa on jo ihan tarpeeksi haastetta ilman vaativia sukulaisia. Äitisi ja anoppisi selvittäkööt ongelmansa keskenään, ei ole teidän asia heidän riitojen mukaan järjestellä kaksi syntymäpäiviä.

Ei ole minun ja miehen yhteinen, eli totta on ettei minun sukuni ole biologisesti sukua. Tähän mennessä sillä ei vain ole ollut mitään merkitystä juhlien järjestämisen kannalta.

Ja selvennän nyt vielä (vaikkei asialla ehkä olekaan merkitystä), että anoppi ei ole ikinä sanonut sanaakaan äidistäni. Minun äitini on vain päättänyt inhota miehen sukua.

Tämmöisellä tapauksella ei olisi mitään asiaa mun asuntooni. Ikinä. Olkoon kuinka mun äitini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos miehen mielestä et ole lapselle sukua niin mies haluaa varmasti järjestää itse juhlat joten anna hänen päättää.

Muutoin järjestäisin vain yhdet juhlat ja toisen vapaamuotoisen kahvihetken.

Miehen tyylillä juhlat olisivat pakastekakkua ja kahvia, siinä se.

Lapsi kuitenkin toivoi teemasynttäreitä, tietää että tykkään tehdä hahmokakkuja ja järjestää juhlia. En näe syytä laittaa lapsen niskoille isänsä ajattelematon kommentti.

Ja mun mielestä lapsi ansaitsee haluamansa juhlat. :)

Ahaa, no sitten ei todella kannata jättää juhlia miehen järjestettäväksi, ehkä hän voi kuitenkin osallistua valmisteluihin :)

Auttaisiko lasta kuitenkin kahdet kutsut, ettei vieraita ole kerralla paikalla niin montaa? Samassa sitten voisi sinun puolen suku pysyä loitolla miehen suvusta.

Vieraiden mielipiteistä (äitisi) en niin piittaisi mutta, lapselle kahdet pienemmät kutsut voisi olla helpommat "kestää".

Jako voisi olla vaikka juhla1-miehen suku ja juhla2-kummit ja sinun suku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos miehen mielestä et ole lapselle sukua niin mies haluaa varmasti järjestää itse juhlat joten anna hänen päättää.

Muutoin järjestäisin vain yhdet juhlat ja toisen vapaamuotoisen kahvihetken.

Miehen tyylillä juhlat olisivat pakastekakkua ja kahvia, siinä se.

Lapsi kuitenkin toivoi teemasynttäreitä, tietää että tykkään tehdä hahmokakkuja ja järjestää juhlia. En näe syytä laittaa lapsen niskoille isänsä ajattelematon kommentti.

Ja mun mielestä lapsi ansaitsee haluamansa juhlat. :)

Ahaa, no sitten ei todella kannata jättää juhlia miehen järjestettäväksi, ehkä hän voi kuitenkin osallistua valmisteluihin :)

Auttaisiko lasta kuitenkin kahdet kutsut, ettei vieraita ole kerralla paikalla niin montaa? Samassa sitten voisi sinun puolen suku pysyä loitolla miehen suvusta.

Vieraiden mielipiteistä (äitisi) en niin piittaisi mutta, lapselle kahdet pienemmät kutsut voisi olla helpommat "kestää".

Jako voisi olla vaikka juhla1-miehen suku ja juhla2-kummit ja sinun suku.

Aikaisemmat kokemukset kaksista juhlista on ollut se, että lapsi kiipeilee viimeistään jälkimmäisillä juhlilla seinille, kun ei vaan enää pysty rauhoittumaan. Yrittää siis oikeasti kovasti, mutta kun ei vaan kykene.

Ja vieraita juhlissa olisi kuitenkin alle 10, kun ollaan kutsuttu aina oikeastaan vain lähisuku (kummitkin ovat siis tätä lähisukua). :)

Toisaalta, lapsi on kuitenkin kehittynyt tosi paljon edellisistä juhlista niin ehkä nyt jo onnistuisi. Täytyy jutella miehen kanssa että miten se uskoo lapsen jaksavan.

Mies osallistuu mielellään järjestämiseen, mutta ei vaan hallitse tuota suunnittelupuolta - tekee kyllä kun kertoo mitä pitäisi tehdä. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos miehen mielestä et ole lapselle sukua niin mies haluaa varmasti järjestää itse juhlat joten anna hänen päättää.

Muutoin järjestäisin vain yhdet juhlat ja toisen vapaamuotoisen kahvihetken.

Miehen tyylillä juhlat olisivat pakastekakkua ja kahvia, siinä se.

Lapsi kuitenkin toivoi teemasynttäreitä, tietää että tykkään tehdä hahmokakkuja ja järjestää juhlia. En näe syytä laittaa lapsen niskoille isänsä ajattelematon kommentti.

Ja mun mielestä lapsi ansaitsee haluamansa juhlat. :)

Ahaa, no sitten ei todella kannata jättää juhlia miehen järjestettäväksi, ehkä hän voi kuitenkin osallistua valmisteluihin :)

Auttaisiko lasta kuitenkin kahdet kutsut, ettei vieraita ole kerralla paikalla niin montaa? Samassa sitten voisi sinun puolen suku pysyä loitolla miehen suvusta.

Vieraiden mielipiteistä (äitisi) en niin piittaisi mutta, lapselle kahdet pienemmät kutsut voisi olla helpommat "kestää".

Jako voisi olla vaikka juhla1-miehen suku ja juhla2-kummit ja sinun suku.

Aikaisemmat kokemukset kaksista juhlista on ollut se, että lapsi kiipeilee viimeistään jälkimmäisillä juhlilla seinille, kun ei vaan enää pysty rauhoittumaan. Yrittää siis oikeasti kovasti, mutta kun ei vaan kykene.

Ja vieraita juhlissa olisi kuitenkin alle 10, kun ollaan kutsuttu aina oikeastaan vain lähisuku (kummitkin ovat siis tätä lähisukua). :)

Toisaalta, lapsi on kuitenkin kehittynyt tosi paljon edellisistä juhlista niin ehkä nyt jo onnistuisi. Täytyy jutella miehen kanssa että miten se uskoo lapsen jaksavan.

Mies osallistuu mielellään järjestämiseen, mutta ei vaan hallitse tuota suunnittelupuolta - tekee kyllä kun kertoo mitä pitäisi tehdä. :)

Kymmenen hengen porukka kuulostaa kyllä ihanteelliselta vierasmäärältä yksiin juhliin ja jos lapsenkin on helpompi yksillä juhlilla niin kallistun minäkin yksien juhlien pitämiseen, silloin äitisi vain täytyy itse päättää tuleeko vai ei, tai voisihan hän tulla seuraavana päivänä vaikka rääppiäisiin, ainahan jotain herkkuja jää yli?

Henkilökohtaisesti itse en miettisi lainkaan vieraiden mielipiteitä vaan menisin täysin lapsi edellä, lapsi voisi tehdä lopullisen päätöksen niin bonusmummokin olisi varmasti tyytyväinen (ainakin lapsen puolesta) :)