Lue keskustelun säännöt.
Kerro tosiasioita, joita oli karvas niellä omalla kohdallasi
22.05.2017 |
- Vanhempi voi olla hirviö. Ei siksi että olisi sairas tai juoppo, vaan siksi, että on ilkeä.
- Olin pelkästään onnekas, että pääsin tekemään urani alalla, jolle nykyään opiskelevilla ei ole enää tulevaisuutta työelämässä.
- Veganismissa olikin enemmän järkeä kuin omissa makuasioissani.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
En tule koskaan saamaan ystäviä.
Alapeukutin kommenttiasi, koska noin sanomalla teet tuosta itsellesi itseään toteuttavan ennustuksen.
Tsemppiä sinulle <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihan tavallinen, enkä erityisen hyvä missään.
Raskauden ja imetyksen jälkeiset muutokset kropassa on vaikea hyväksyä, samaten se, että olen liian laiska ja mukavuudenhaluinen oikeasti tekemään jotain muutosten parantamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeasti sairastuminen parantumattomaan sairauteen joka tuhosi koko elämäni.
Mulla sama!
Terveysongelmat ja jatkuva uupumus estävät minua olemasta se ihminen joka haluaisin olla. Sellainen ihminen, jota voisin kunnioittaa. Minut on tuomittu olemaan väsynyt ja aikaansaamaton. En voi oikein suunnitella mitään koska ikinä ei voi luottaa siihen että minulla olisi jaksamista kaksi päivää putkeen. Normaalinakin päivänä jaksan merkittävästi vähemmän kuin terveet.
Tämä on ollut todella katkera kalkki nieltäväksi. Vallankin kun sairauteni on näkymätöntä laatua, vaikutan vieraammille ihmisille vain veltolta ja laiskalta kun mieheni passaa minua -oikeasti voin olla niin uupunut että melkein itken tai oksennan.
Erosin nuoruuden rakkauden kanssa. Olimme yhdessä 8vuotta. Pian eromme jälkeen hän löysi uuden ja saanut lapsia ja kauniin vaimon.
Seuraava avoliitto kesti 7 vuotta. Pari kk eromme jälkeen mies löysi uuden ja alle vuoden yhdessä olon jälkeen heillä on nyt poika.
Nyt erosin miehestä, johon hullaannuin enemmän kuin koskaan. Kesti alle vuoden. No ylläri että tällä miehellä on jo uusi ja muuttunut mies. Että ilmeisesti nyt tämäkin mies sitten löysi onnen..
Ja ihan väkisin mieleen tulee että olenko vain harjoittelukappele miehille? Miksi minä jään yksin vaikka aidosti olen ollut onnellinen ja rakastunut. Katkeraa. Minä jään yksin. Taidan jäädä koko loppuelämäksi yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- vaikka yrittää olla kuinka hyvä ihminen, pahoja asioita silti tapahtuu
- kaikkia ihmisiä ei ole luotu onnellisiksi
- voit yrittää kaikkesi ja silti olla saavuttamatta tavoitteitasi/unelmiasi
Olen manipuloiva kiusaaja, pelleilen ihmisten tunteilla. Uhriutunut vuosikaudet ja herännyt itse tähän liian myöhään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan saa neitoa, jonka eniten haluaisin.
Se, että nainen usein valitsee isänsä kaltaisen kumppanin. Ei ulkonäöllisesti mitään samaa, mutta luonteeltaan ovat sellaisia, että mikään ei saa ikinä muuttua ja taipuvat liian helposti tossun alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hankala ihminen. Parhaille kavereille tietysti helpompi, mutta esimerkiksi äitini on pitänyt minua rasittavana ja raskaana persoonana koko elämäni. Sukulainen vahvisti tämän kertomalla lapsuudestani.
Olen tylsä, enkä niin jännittävä ja erikoinen persoona kuin luulin. Vähän levoton vaan.
Se, että saan aina taistella kaikesta. Olisi niin mukavaa, jos voisi vaan lähteä kiertämään maailmaa tai ostaa oma "piilopaikka".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se etten ollut lapsuudessa/nuoruudessa varusteltu tällä viisaudella ja itsetuntemuksella mikä minulla on nyt. Jos minulla olisi ollut yksi järkevä tukipilari aikuinen kasvuiässä, olisin ihan varmasti selvinnyt monesta harmia aiheuttaneesta asiasta helpommalla.
Se ettei ihmisiä oikeasti kiinnosta kuin vain oma napansa. Sovituista ei viitsitä pitää kiinni eikä ilmoitella muutoksista. Toisen tunteita ei ajatella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Velana elo ei olekaan niin hohdokasta.
Sain vain M englannin ylioppilaskirjoituksista
Nyyh
Oma keskinkertaisuus - surkeus. Elämä on taistelua ja nyt on matkaväsymysä, pahasti. 52 v. ja en saa töitä enää (?); olen yrittänyt kovasti koko elämän, mutta "en osaa" (keskinkertainen max. kaikessa).
.
(En saa siis työtä, jolla eläisi. Noita 1000-1500 e/kk loistöitä olisi ehkä tarjolla, mutta kroppa ja pää ei kestä.)
Se, etten koskaan pääse sekstaaman miehen kanssa, jota olen himoinnut päättömästi viimeiset 2,5 vuotta:(
En luultavasti saa omaa perhettä, koska ikä alkaa tulla vastaan. Tuntuu myös vähän toivottomalta löytää edes hyvää parisuhdetta, koska olen itse niin hukassa itseni kanssa ja käytännössä lakannut yrittämästä vuosia sitten (jolloin olisin ollut vielä perheenperustamisiässä).
Tuntuu ihan hyvältä päästä sanomaan tämä jossain.
Olen pitänyt itseäni ihan tosi huumorintajuisena, mutta en taida olla. En varmaan yllä edes keskivertoon. En esim. tykkää yhtään joutua itse huumorin kohteeksi, vaikka esitänkin nauravani.
Nykymaailmassa vielä huumorintaju on tosi arvostettua. Vaikea myöntää, että itse on se tosikko, jollainen ei oikein saisi olla.
En ole energinen saavuttajatyyppi. Olen herkkä sisäisille ja ulkoisille ärsykkeile, mukavuusalueeni on hyvin kapea ja minulla on vähemmän tarmoa kuin monilla ihailemillani ihmisillä, jotka menestyvät ja ovat monessa mukana.