Kannattaako minun suorittaa opiskelut loppuun?
Olen nyt 36-vuotias, oikis jäi kesken mielenterveysongelmien takia. Oman alan työkokemusta pari hassua pätkää, niistäkin vuosia. Olisin 38 kun valmistuihin. Näinköhän minut joku vielä palkkaisi. Niitä mielenterveysongelmia en ainakaan halua työhaastatteluissa esiin nostaa, eikä ole lapsiakaan joilla selitellä tätä fiaskoa.
Kannattaisiko vaan vaihtaa alaa?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei kannattaisi. Mutta ota realistisempi aikataulu valmistumiselle. - Jos opinnoista on jo kulunut useampi vuosi ja olet saanut kasaan vain vähän opintoja tähän mennessä, niin älä kuvittele että nyt voisit muuttaa kaiken heti tai hyvin vaivattomasti saattaa valmiiksi. - Toki se voi olla mahdollista. Mutta jos suhtaudut opintojen loppuun saattamiseen rauhallisemmin, niin et joudu pettymään ja sitä kautta ajaudu lukkoon jollei kaikki menekään "heti" kuin strömsössä. - liian vanha et ole jatkamaan opintojasi loppuun.
Mihinköhän sun realismikäsityksesi pohjaa? Oletuksiin :)
Oma kokemus. En halua pelotella, enkä uhkailla, että opintojen jatkaminen myöhemmin loppuun olisi, jotenkin erityisen hankalaa, vaan yksinkertaisesti ainoastaan huomauttamaan, että jos opintojen keskeytymisestä on kerennyt kulua jo vuosia, niin uudelleen vauhtiin pääsy ja opintojen saattaminen loppuun lyhyessä ajassa ei kannata suhtautua vähättelevästi.
Myönnän, että omaan näkemykseeni vaikuttaa juuri nyt se, että viimeksi kuluneella viikolla istuin luennolla, jossa eräs opiskelija haastoi jatkuvasti luentoa pitänyttä professoria esittämällä, että kuinka hän oman elämänkokemuksensa perusteella kyllä tietää, miten asiat menee oikeasti ja kuinka tämä professori on käytännöstä pihalla kuin lumiukko. Epäselväksi tosin jäi, miten asiat sitten oikeasti menee yleisemminkin, eikä vain tuon opiskelijan kokemuksissa tai (poliittisesti väirttyneissä)-hajatelmissa. - Hätäisempi olisi toki voinut tehdä myös päätelmän, että opiskelija olisi halunnut suoritus merkinnän ao kurssista siksi, että hänellä oli niin laaja ja erityinen subjektiivinen "kokemustieto" asiasta
Jos tai kun siis opinnoista, joita Ap.n mukaan ole koossa kuin vähän ja jos sitten ajattelee suorittavansa loppuun ne ennätys ajassa, niin se on toki mahdollista. Kuitenkin monelle saattaa tulla pienenä tai isompana yllätyksenä se, että saattaa ottaa enempi aikaa siihen, että pääsee taas opiskelussa kunnolla vauhtiin. - Ja vallankaan kun ei välttämättä ole ympärillä tai lähellä sitä tuki joukkoa samassa tilanteessa olevilta opiskelijakavereista jotka ainakin osalle saattavat olla hyvinkin arvokkaita, kun täytyy päästä vähän purkamaan opiskelu paineita. Myös käytännön järjestelyt saattaa aiheuttaa päänvaivaa.
Toki tämä on ala kohtaista. (AP:lle pisteet, että on lähestynyt jo opinto-ohjaajaa, jonka kanssa ilm. on jo käynyt tilannettaan läpi). Mutta siis jos on jo päässyt työn makuun, niin saattaa olla turhauttavaa paitsi raahautua pakollisille luennoille, tai harjoittaa eloa mahdollisesti huomattavasti pienemmällä palkalla, jollei sitten onnistu yhdistämään työntekoa ja opiskelua yhdessä, jolloin ei ainakaan hirmuisesti aikaa jää muille puuhille; läheisille ja mahd. muille harrastuksille.
Osalle saattaa myös nahd. olla kuluttavaa jos joutuu kulkemaan pitkiä matkoja opiskelupaikan ja nykyisen asuinpaikan väliä, mutta tämä ei tietenkään koske kaikkia. Niin ja vielä vaikeudet on tehty voitettavaksi. Itseäni opiskelujen jatkamisessa loppuun on tuki ajatus siitä, että ellen jatka niitä loppuun, niin ne kummittelevat alitajunnassani loppuikäni. Jotta uusia mahdollisuuksia voisi avata niin toisia ovia on laitettava kiinni ja mentävä eteenpäin. On kahdenlaisia maistereita; heitä jotka ovat valmistuneet maistereita ja heitä jotka eivät vielä ole.
Ap. Sinut valittu ja otettu opiskelemaan, joka on merkki siitä, että sinulla on myös tarpeeksi kykyjä ja taitoa saattaa opintosi loppuun, joten ei nyt muuta kuin lujasti tsemppiä ja voimia tulevaan.
No jos keskittyisit niihin omiin opintoihisi etkä peilailisi omia kokemuksiasi randomisti. Ap ei missään vaiheessa sanonut opintoja olevan kasassa vähän. Eka se sanoi niiden kestävän kaksi vuotta, sitten se täsmensi opinto-ohjaajan arvion niistä olevan kaksi vuotta ja oman jaksamisensa olevan hyvä.
Mikäli sä omissa opiskeluissas vedät vastaavia johtopäätöksiä tyhjästä niin ymmärrän kyllä että voi olla jotain vaikeuksia.
Mutta oikeesti paljon onnea sinun opiskeluihisi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei kannattaisi. Mutta ota realistisempi aikataulu valmistumiselle. - Jos opinnoista on jo kulunut useampi vuosi ja olet saanut kasaan vain vähän opintoja tähän mennessä, niin älä kuvittele että nyt voisit muuttaa kaiken heti tai hyvin vaivattomasti saattaa valmiiksi. - Toki se voi olla mahdollista. Mutta jos suhtaudut opintojen loppuun saattamiseen rauhallisemmin, niin et joudu pettymään ja sitä kautta ajaudu lukkoon jollei kaikki menekään "heti" kuin strömsössä. - liian vanha et ole jatkamaan opintojasi loppuun.
Mihinköhän sun realismikäsityksesi pohjaa? Oletuksiin :)
Oma kokemus. En halua pelotella, enkä uhkailla, että opintojen jatkaminen myöhemmin loppuun olisi, jotenkin erityisen hankalaa, vaan yksinkertaisesti ainoastaan huomauttamaan, että jos opintojen keskeytymisestä on kerennyt kulua jo vuosia, niin uudelleen vauhtiin pääsy ja opintojen saattaminen loppuun lyhyessä ajassa ei kannata suhtautua vähättelevästi.
Myönnän, että omaan näkemykseeni vaikuttaa juuri nyt se, että viimeksi kuluneella viikolla istuin luennolla, jossa eräs opiskelija haastoi jatkuvasti luentoa pitänyttä professoria esittämällä, että kuinka hän oman elämänkokemuksensa perusteella kyllä tietää, miten asiat menee oikeasti ja kuinka tämä professori on käytännöstä pihalla kuin lumiukko. Epäselväksi tosin jäi, miten asiat sitten oikeasti menee yleisemminkin, eikä vain tuon opiskelijan kokemuksissa tai (poliittisesti väirttyneissä)-hajatelmissa. - Hätäisempi olisi toki voinut tehdä myös päätelmän, että opiskelija olisi halunnut suoritus merkinnän ao kurssista siksi, että hänellä oli niin laaja ja erityinen subjektiivinen "kokemustieto" asiasta
Jos tai kun siis opinnoista, joita Ap.n mukaan ole koossa kuin vähän ja jos sitten ajattelee suorittavansa loppuun ne ennätys ajassa, niin se on toki mahdollista. Kuitenkin monelle saattaa tulla pienenä tai isompana yllätyksenä se, että saattaa ottaa enempi aikaa siihen, että pääsee taas opiskelussa kunnolla vauhtiin. - Ja vallankaan kun ei välttämättä ole ympärillä tai lähellä sitä tuki joukkoa samassa tilanteessa olevilta opiskelijakavereista jotka ainakin osalle saattavat olla hyvinkin arvokkaita, kun täytyy päästä vähän purkamaan opiskelu paineita. Myös käytännön järjestelyt saattaa aiheuttaa päänvaivaa.
Toki tämä on ala kohtaista. (AP:lle pisteet, että on lähestynyt jo opinto-ohjaajaa, jonka kanssa ilm. on jo käynyt tilannettaan läpi). Mutta siis jos on jo päässyt työn makuun, niin saattaa olla turhauttavaa paitsi raahautua pakollisille luennoille, tai harjoittaa eloa mahdollisesti huomattavasti pienemmällä palkalla, jollei sitten onnistu yhdistämään työntekoa ja opiskelua yhdessä, jolloin ei ainakaan hirmuisesti aikaa jää muille puuhille; läheisille ja mahd. muille harrastuksille.
Osalle saattaa myös nahd. olla kuluttavaa jos joutuu kulkemaan pitkiä matkoja opiskelupaikan ja nykyisen asuinpaikan väliä, mutta tämä ei tietenkään koske kaikkia. Niin ja vielä vaikeudet on tehty voitettavaksi. Itseäni opiskelujen jatkamisessa loppuun on tuki ajatus siitä, että ellen jatka niitä loppuun, niin ne kummittelevat alitajunnassani loppuikäni. Jotta uusia mahdollisuuksia voisi avata niin toisia ovia on laitettava kiinni ja mentävä eteenpäin. On kahdenlaisia maistereita; heitä jotka ovat valmistuneet maistereita ja heitä jotka eivät vielä ole.
Ap. Sinut valittu ja otettu opiskelemaan, joka on merkki siitä, että sinulla on myös tarpeeksi kykyjä ja taitoa saattaa opintosi loppuun, joten ei nyt muuta kuin lujasti tsemppiä ja voimia tulevaan.
Sori tylystä kommentista mutta tuon saman olisi saanut tiivistettyä muutamaan lauseeseen. Oikis on myös suurimmaksi osin oman käsitykseni mukaan itsenäistä opiskelua, joten luennoille ei ole pakko raahautua. Tsempit sulle!
Kiitoksia kannustavista sanoista.
Minulta puuttuu 100 op. Laskennallisesti tuo on alle kahden vuoden opinnot. Kahteen vuoteen kuitenkin opinto-ohjaajan kanssa suunnittelimme, ettei tule yhdellekkään lukukaudelle päällekkäin meneviä kursseja/seminaareja.
T: AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei kannattaisi. Mutta ota realistisempi aikataulu valmistumiselle. - Jos opinnoista on jo kulunut useampi vuosi ja olet saanut kasaan vain vähän opintoja tähän mennessä, niin älä kuvittele että nyt voisit muuttaa kaiken heti tai hyvin vaivattomasti saattaa valmiiksi. - Toki se voi olla mahdollista. Mutta jos suhtaudut opintojen loppuun saattamiseen rauhallisemmin, niin et joudu pettymään ja sitä kautta ajaudu lukkoon jollei kaikki menekään "heti" kuin strömsössä. - liian vanha et ole jatkamaan opintojasi loppuun.
Mihinköhän sun realismikäsityksesi pohjaa? Oletuksiin :)
Oma kokemus. En halua pelotella, enkä uhkailla, että opintojen jatkaminen myöhemmin loppuun olisi, jotenkin erityisen hankalaa, vaan yksinkertaisesti ainoastaan huomauttamaan, että jos opintojen keskeytymisestä on kerennyt kulua jo vuosia, niin uudelleen vauhtiin pääsy ja opintojen saattaminen loppuun lyhyessä ajassa ei kannata suhtautua vähättelevästi.
Myönnän, että omaan näkemykseeni vaikuttaa juuri nyt se, että viimeksi kuluneella viikolla istuin luennolla, jossa eräs opiskelija haastoi jatkuvasti luentoa pitänyttä professoria esittämällä, että kuinka hän oman elämänkokemuksensa perusteella kyllä tietää, miten asiat menee oikeasti ja kuinka tämä professori on käytännöstä pihalla kuin lumiukko. Epäselväksi tosin jäi, miten asiat sitten oikeasti menee yleisemminkin, eikä vain tuon opiskelijan kokemuksissa tai (poliittisesti väirttyneissä)-hajatelmissa. - Hätäisempi olisi toki voinut tehdä myös päätelmän, että opiskelija olisi halunnut suoritus merkinnän ao kurssista siksi, että hänellä oli niin laaja ja erityinen subjektiivinen "kokemustieto" asiasta
Jos tai kun siis opinnoista, joita Ap.n mukaan ole koossa kuin vähän ja jos sitten ajattelee suorittavansa loppuun ne ennätys ajassa, niin se on toki mahdollista. Kuitenkin monelle saattaa tulla pienenä tai isompana yllätyksenä se, että saattaa ottaa enempi aikaa siihen, että pääsee taas opiskelussa kunnolla vauhtiin. - Ja vallankaan kun ei välttämättä ole ympärillä tai lähellä sitä tuki joukkoa samassa tilanteessa olevilta opiskelijakavereista jotka ainakin osalle saattavat olla hyvinkin arvokkaita, kun täytyy päästä vähän purkamaan opiskelu paineita. Myös käytännön järjestelyt saattaa aiheuttaa päänvaivaa.
Toki tämä on ala kohtaista. (AP:lle pisteet, että on lähestynyt jo opinto-ohjaajaa, jonka kanssa ilm. on jo käynyt tilannettaan läpi). Mutta siis jos on jo päässyt työn makuun, niin saattaa olla turhauttavaa paitsi raahautua pakollisille luennoille, tai harjoittaa eloa mahdollisesti huomattavasti pienemmällä palkalla, jollei sitten onnistu yhdistämään työntekoa ja opiskelua yhdessä, jolloin ei ainakaan hirmuisesti aikaa jää muille puuhille; läheisille ja mahd. muille harrastuksille.
Osalle saattaa myös nahd. olla kuluttavaa jos joutuu kulkemaan pitkiä matkoja opiskelupaikan ja nykyisen asuinpaikan väliä, mutta tämä ei tietenkään koske kaikkia. Niin ja vielä vaikeudet on tehty voitettavaksi. Itseäni opiskelujen jatkamisessa loppuun on tuki ajatus siitä, että ellen jatka niitä loppuun, niin ne kummittelevat alitajunnassani loppuikäni. Jotta uusia mahdollisuuksia voisi avata niin toisia ovia on laitettava kiinni ja mentävä eteenpäin. On kahdenlaisia maistereita; heitä jotka ovat valmistuneet maistereita ja heitä jotka eivät vielä ole.
Ap. Sinut valittu ja otettu opiskelemaan, joka on merkki siitä, että sinulla on myös tarpeeksi kykyjä ja taitoa saattaa opintosi loppuun, joten ei nyt muuta kuin lujasti tsemppiä ja voimia tulevaan.
Mitä ihmettä sinä sekoilet? 😀 kyllä se nyt vaikutat olevan joka on pihalla kuin lumiukko.
Suosittelisin alan vaihtoa. Ihan rehellisesti, kuinka moni haluaa että joku hullu hoitaa laki asiat? Testamentit ja huoltajuudet ym on oikeesti tosi vastuullisia tehtäviä, ei lakimiehella saa olla mitään mielenterveys ongelmia. Ainakin ne pitäisi rehellisesti kertoa asiakkaille.
Kaikkea hyvää sinulle ap! Kyllä sinullekkin joku sopiva ala löytyy, ihan varmasti!
Eihän sitä voi tietää saatko paikan kun valmistut vai et, mutta sittenhän se selviää. Itse en saanut syystä ikä.
Tuttuni aloitti lääketieteen opinnot, valmistuessaan on noin 50 v.
Tottakai kannattaa. Ajatella miltä näyttäisi cvssä se että olisit keskeyttänyt opinnot, olisi varmasti tukalaa selitellä haastattelussa miksi opinnot ei maistunut..
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä voi tietää saatko paikan kun valmistut vai et, mutta sittenhän se selviää. Itse en saanut syystä ikä.
Mitä alaa opiskelit ja kuinka vanhana valmistuit?
T: AP
Eikä yhtään tarvitse syyllistyä mielenterveys ongelmista. Niin on niitä monella muullakin
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kannattaa. Ajatella miltä näyttäisi cvssä se että olisit keskeyttänyt opinnot, olisi varmasti tukalaa selitellä haastattelussa miksi opinnot ei maistunut..
No, käytännössä tätähän olen joutunut jo selittelemään. Onneksi se ei ole ollut este töihin joihin ei koulutusta juuri vaadita. Pelottaa kuinka tukalaa tulisi olemaan valmistumisen jälkeen selitellä miksi opintoni kestivät ikuisuuden ja mitä olen tehnyt kaikki ne vuodet...
T: AP
Mikäli et joudu kahden vuoden täyspäiväisen opiskelun takia vararikkoon, niin tee se, ehdottomasti! Tällöin paineet saada oikisen papereilla töitä eivät ole äärettömän suuret.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli et joudu kahden vuoden täyspäiväisen opiskelun takia vararikkoon, niin tee se, ehdottomasti! Tällöin paineet saada oikisen papereilla töitä eivät ole äärettömän suuret.
Vararikkoon en joudu, mutta säästöt menevät. Uskon kyllä saavani opinnot hyvin suoritettua. Mietittyy vain se onko siinä mitään järkeä, työllistynkö. Minulle on ihan sama työskentelenkö nykyisen kaltaisissa töissä maisterin tittelillä vai ilman, nykyinen työnkuva ei siitä sen antoisammaksi muuttuisi.
Minusta tuntuu että olet itseäsi kohtaan aivan liian ankara, sillä murehdit etukäteen tulevia haastatteluja. Siitä että et ole omasta mielestäsi ollut tarpeeksi hyvä eli suorittanut opintoja ajallaan, sen sijaan voisit olla ylpeä ja kiitollinen siitä että sinulla on opiskelupaikka ja että saat kaiken suoritettua mikäli päätät tehdä töitä sen eteen ja miten hienoa olisi valmistua vihdoin kovan työn jälkeen. Minusta sinä olet onnekas.
Kukaan ei etukäteen tiedä tuleeko työllistymään opintojen jälkeen, eikö sinua kiinnosta opintojen aiheet? Mitä kaikkea jäisi oppimatta kyseisestä alasta
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei etukäteen tiedä tuleeko työllistymään opintojen jälkeen, eikö sinua kiinnosta opintojen aiheet? Mitä kaikkea jäisi oppimatta kyseisestä alasta
Tuo kiinnostuskin voi olla aika suhteellinen. Mua kiinnostaa mun ala (kauppatiede), mutta en olisi opiskellut jos sillä ei aika todennäköisesti olisi työllistynyt.
Ap: kyllä oikeustiede vaikuttaa aika työllistävältä alalta. Siis hyvä kun mietit realiteetteja, mutta 38v ei ole ikäloppu ja olihan sulla jo jotain työkokemusta. Kyllä niistä vuosista varmaan kysytään, mutta keksi hyvä selitys! Olit vaikka omaishoitaja tai jotain! Ei tarvitse avautua mt-ongelmista jos et halua.
Oma kokemus. En halua pelotella, enkä uhkailla, että opintojen jatkaminen myöhemmin loppuun olisi, jotenkin erityisen hankalaa, vaan yksinkertaisesti ainoastaan huomauttamaan, että jos opintojen keskeytymisestä on kerennyt kulua jo vuosia, niin uudelleen vauhtiin pääsy ja opintojen saattaminen loppuun lyhyessä ajassa ei kannata suhtautua vähättelevästi.
Myönnän, että omaan näkemykseeni vaikuttaa juuri nyt se, että viimeksi kuluneella viikolla istuin luennolla, jossa eräs opiskelija haastoi jatkuvasti luentoa pitänyttä professoria esittämällä, että kuinka hän oman elämänkokemuksensa perusteella kyllä tietää, miten asiat menee oikeasti ja kuinka tämä professori on käytännöstä pihalla kuin lumiukko. Epäselväksi tosin jäi, miten asiat sitten oikeasti menee yleisemminkin, eikä vain tuon opiskelijan kokemuksissa tai (poliittisesti väirttyneissä)-hajatelmissa. - Hätäisempi olisi toki voinut tehdä myös päätelmän, että opiskelija olisi halunnut suoritus merkinnän ao kurssista siksi, että hänellä oli niin laaja ja erityinen subjektiivinen "kokemustieto" asiasta
Jos tai kun siis opinnoista, joita Ap.n mukaan ole koossa kuin vähän ja jos sitten ajattelee suorittavansa loppuun ne ennätys ajassa, niin se on toki mahdollista. Kuitenkin monelle saattaa tulla pienenä tai isompana yllätyksenä se, että saattaa ottaa enempi aikaa siihen, että pääsee taas opiskelussa kunnolla vauhtiin. - Ja vallankaan kun ei välttämättä ole ympärillä tai lähellä sitä tuki joukkoa samassa tilanteessa olevilta opiskelijakavereista jotka ainakin osalle saattavat olla hyvinkin arvokkaita, kun täytyy päästä vähän purkamaan opiskelu paineita. Myös käytännön järjestelyt saattaa aiheuttaa päänvaivaa.
Toki tämä on ala kohtaista. (AP:lle pisteet, että on lähestynyt jo opinto-ohjaajaa, jonka kanssa ilm. on jo käynyt tilannettaan läpi). Mutta siis jos on jo päässyt työn makuun, niin saattaa olla turhauttavaa paitsi raahautua pakollisille luennoille, tai harjoittaa eloa mahdollisesti huomattavasti pienemmällä palkalla, jollei sitten onnistu yhdistämään työntekoa ja opiskelua yhdessä, jolloin ei ainakaan hirmuisesti aikaa jää muille puuhille; läheisille ja mahd. muille harrastuksille.
Osalle saattaa myös nahd. olla kuluttavaa jos joutuu kulkemaan pitkiä matkoja opiskelupaikan ja nykyisen asuinpaikan väliä, mutta tämä ei tietenkään koske kaikkia. Niin ja vielä vaikeudet on tehty voitettavaksi. Itseäni opiskelujen jatkamisessa loppuun on tuki ajatus siitä, että ellen jatka niitä loppuun, niin ne kummittelevat alitajunnassani loppuikäni. Jotta uusia mahdollisuuksia voisi avata niin toisia ovia on laitettava kiinni ja mentävä eteenpäin. On kahdenlaisia maistereita; heitä jotka ovat valmistuneet maistereita ja heitä jotka eivät vielä ole.
Ap. Sinut valittu ja otettu opiskelemaan, joka on merkki siitä, että sinulla on myös tarpeeksi kykyjä ja taitoa saattaa opintosi loppuun, joten ei nyt muuta kuin lujasti tsemppiä ja voimia tulevaan.