Kannattaako tyttären lopettaa lukio?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äh, selvennän vielä. Tyttö ei pidä lukemisesta, mutta hän kyllä lukee kokeisiin. Hän sanoo että on välillä vain vaikea keskittyä ja aika hidas lukemaan. Ei kuitenkaan varmaan mitään häiriötä.

No yliopistossa ei tuolla mentaliteetilla kyllä tuu pärjäämään eikä varmaan pääse edes sisäänkään. Siellä pitäisi myös soveltaa tietoja. Ei taida tytöltä onnistua.

No esim. luokanopettajakoulutusta nimitetään leikkikouluksi; gradutkin voi olla 50 sivua ja parityö. Vaikein kohta on päästä sisälle. Itse oppimissisällöt sen jälkeen ei ole ylivaikeaa. Ei mitään ydinfysiikkaa tarvitsekaan välttämättä lähteä lukemaan. ;-)

Myös AMK:kin tie on lyhyempi yliopppillaalla. AMK on alenpi korkeakoulu - sillä voi hakea suoraan maisteriopintoihin, jos yliopisto edelleen kiinnostaa.

Ei kannata lopettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa ei enää pärjää ilman lukemista. Sielä on pakko oikeasti tehdä töitä vapaa ajalla myös jos tahtoo pärjätä.

Hmm, mä olen sitten varmaan joku nero. En lukenut lukiossa kotona yhtään mitään. En lukenut edes kirjoituksiin. 4 ällää ja pari ämmää tuli silti, k-a 8,6.

Takuulla hyvät aivot - ja jos lisäksi esim. auditiivinen oppimistyyli, niin olet poiminut erittäin tehokkaasti kaiken opettajien puhuman asian.  Jotkuthan mm. (yliopistossakin) selaa älypuhelinta tai keskustelee kaverien kanssa luentojen ajan, eli suoraan sanottuna ei kuule yhtään mitään, mitä luennoidaan. ;-)

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa ei enää pärjää ilman lukemista. Sielä on pakko oikeasti tehdä töitä vapaa ajalla myös jos tahtoo pärjätä.

No ei se ihan noinkaan mene. Joillakin jää päähän kuuntelemalla tunnilla.

T: mitään lukematta M paperit ja yli 8 keskiarvo.

Tytön kannattaa varata päivittäin tunti lisää läksyjen tekoon ja päivän aikana käsiteltyjen asioiden kertaamiseen. Auttoi ainakin meidän pojalla. Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo 8.6. Ekan lukiovuoden jälkeen 7.5. Tokan vuoden alussa herättiin huomaamaan keskiarvon putoaminen ja aloitettiin päivittäinen kertaaminen. Nyt on viides jakso tokasta vuodesta lopuillaan ja numerot selvästi paremmat. Kiitettäviä kokeista jotka peruskoulussa vahvoja aineita. Myös vastaustekniikka essee-muotoisiin kokeisiin kehittynyt. Eli vielä ei kannata heittää kirvestä kaivoon teilläkään. Maalatkaa liitutaulu tytön huoneen seinään niin voi päivittäin hyödyntää sitä kertaamiseen. Kätevä esim. Matikan ja fysiikan pitkissä kaavoissa. Myös kielten verbit jää paremmin mieleen kun kirjoittaa ne useaan kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä lukemisesta ja haluaa psykologiksi? Miten se aatteli päästä psykologiksi, jos lukeminen ei nappaa? Kognitiivisen psykologian äänikirjat :D siinä liikeidea jollekin

En minäkään "pidä" lukemisesta. Olen silti valmistunut dippa-insinööriksi. Pitää joskus tehdä asioita mistä ei tykkää, jottaa saa sen mistä tykkää. Harva ihminen innostuu opinto-kirjojen luvusta, vaan niiden läpi pitää vaan puurtaa. 

Ylipistosta tosiaan sanotaan myös, että eniten kulutta persuslihaksia: eli on työtä työtä ja työtä. Tylsääkin. Mutta onnistuu jos ja kun haluaa. Aina on sitten joku yliälykäs, joka lentelee läpi tutkintojen: kirjoittaa 8 ällää (ihan haaskausta minusta!), läpäisee yliopiston 4: ssä vuodessa ja väittelee 3. vuoden kulutta, samalla kun on tehnyt pari lasta ja osa-aikatöitä.

Minä en ole yksi noista. ;-))))))))))))))))

Mulla oli lukion päättötodistuksen ka 7,2. Ylppäreissä meni vähän paremmin, useimmat arvosanat E. Nyt olen tuolla kolmessa sisäänpäässeessä prosentissa psykalla sisällä. Mun piti lukioaikana kasvaa yli siitä että kiitettävät numerot eivät tule yläasteen tavoin todella helposti. Vasta pääsykoeluku-urakassa jouduin nielemään ylpeyteni ja myöntämään että kaikkien pitää tehdä töitä sisäänpääsyn eteen. Vasta yliopistossa olen opetellut esimerkiksi sen, että luen päivittäin kirjoja tai teen duunia myös luentoaikojen ulkopuolella. Toki lukiossa on läsnäoloa enemmän mutta silti, aika löyhästi opiskelin koko lukioajan.

Mutta niin, vaikka viesteistä päätellen tytöllä on vähän eri ongelmaa kuin itselläni oli lukioaikoina, pointti on kuitenkin se, että ei kannata vielä luovuttaa joidenkin tietämättömien lukiojunnukaverien takia, kun kerran kursseista pääsee melko hyvin läpi ja motivaatiota löytyy. Suunnitelmat ehtii vielä muuttua, motivaatio heitellä ja lukutekniikat kehittyä. Jos tuntuu, että asiat ei jää päähän millään, kantsii ehkä käväistä opolla kysäisemässä, josko olisi tarjolla opiskelutekniikkakurssia tai peräti ammattilaista, jonka kanssa opetella näitä asioita.

Kannattaa lopettaa ja mennä sellaiseen ammattikouluun, josta olisi psykologina hyötyä.

Ammattikoulussa kannattaa kuitenkin suorittaa yleisaineet lukiotasoisina. Kaksoistutkintoon ei ihan helpolla enää peruutuspaikkaa saa, mutta tavallisessakin amiksessa voi suorittaa lukiokursseja.

Pahin asia tuossa ovat ne 'kaverit'. Amiksessa voi olla niitäkin, joita ei haittaa vaikka ei lukuaineissa tule menestystä, mutta silti on kunnianhimoisempia tulevaisuuden suunnitelmia.

Kai sinä tiedät sen, että yliopistoon voi päästä myös ammattikoulupohjalla? Kun psykologia kiinnostaa, voi lukio-opintojen sijasta aloittaa psykologian opinnot avoimessa yliopistossa. Se auttaa pääsykokeissakin ehkä enemmän kuin hyvä lukiotodistus.

Mulla oli lukion keskiarvo varmaan jotain alle 6. Sillä ei ole mitään väliä, koska keskiarvoa ei katsota kun hakee yliopistoon. Ainoastaan yo-kokeiden arvosanoja. Niihin panostin, pääsin yliopistoon ja olen juuri valmistumassa.

Minulla jäi mieleen se, että oli ihmisiä jotka luki ja luki. Yksikin tyttö mainosti lukeneensa historiankirjan 5 kertaa.Oli tyhmä kuin saapas.

Minä luen kirjan kerran, teen muistiinpanot kaikesta mitä en osaa ja sitten luen muistiinpanot. Yliviivaan kaiken, mitä niistä osaan. Sitten luen muistiinpanojen muistiinpanot. Tällä tekniikalla sain E:tä ja Laudaturejakin yhden.

Kannattaa varmaan selvittää tytölle, että turha masentua siitä keskiarvosta. 3 vuodessa kypsyy, ja tyttösi voi olla ihan kykenevä tekemään tuon saman kuin itse. Miettikää lukemisen ja ymmärtämisen eroa. Ja soveltamista. Sitten katsokaa ne aineet, jotka on psykalle haun kannalta tärkeitä. Nämä ovat varmasti äidinkieli, psykologia, matematiikka, yhteiskuntaoppi...? Jne. Niistä annetaan silloin enemmän pisteitä, kun muista kirjoitetuista aineista. Panostakaa tärkeisiin oppiaineisiin, antakaa muiden mennä mäkeen jos ei ole enää aikaa. Ei niille olekaan väliä.

Omaan nilkkaan ammuin kyllä siinä, että olen aina ollut huono tekemään töitä opiskelun eteen joka päivä. Joten en ihan tällaisenaan suosittele omaa "metodiani", koska se ei totuta säännölliseen työntekoon.

Misää tyttäresi käy lukiota, kun siellä vielä annetaan keskiarvo? Normaalissa lukiossa ei ole annettu keskiarvoa enää moniin, moniin vuosiin.

Jotenkin olin lukevinani riviesi välistä, että tyttäresi lukee vain kokeisiin, ei lue jaksojen aikana läksyjään. Siinäpä se ongelma onkin. Lukiossa koealueet ovat laajoja, joten perin kolmen illan lukemisella ei millään ehdi sisäistää lukemaansa ja soveltaa sitten tietoja kokeissa. Mutta jos opiskelee ahkerasti jaksojen aikana, ei kokeisiin valmistautuminen ole lainkaan stressaavaa, se on oikeastaan vain selailua ja mieleen palauttamista. Tätä ohjetta harva ensimmäisen vuoden lukiolainen ottaa vastaan. Asenne on valitettavan usein se, että kyllä minä tiedän, miten opiskellaan, vaikka juuri siinä on se suurin puute, ei älyn vähäisyys. Kun sitten liian suurina annoksina päntätty aines ehtii kadota jo muistista ennen koetta, sitten tullaan itkemään, että peruskoulussa sain kaseja ja ysejä tällä työmäärällä, mutta nyt vain kuutosia. Eivät ressukat ymmärrä, että mitä pienemmässä ajassa asian pyrkii painamaan mieleensä, sen nopeammin se  päästä haihtuu, ja kun sitä samaa tietoa pitäisi jatkossakin osata käyttää ja soveltaa, niin siinäpä seisot hätä kädessä. Ja vielä yksi pikku seikka: läksyjä tehdessä ja kokeisiin valmistautuessa kaikki huomiota hajottavat tekijät pois. Siis ei musiikkia mistään laitteesta, puhelin pois päältä ja tietsikka mykäksi, ellei sitten sitä ehdottomasta tarvita opiskeluun. Rauhallinen työskentely-ympäristö auttaa keskittymään olennaiseen. Terveisin Vanha opo

Olisiko tämä hyvä mahdollisuus opetella oikeaa lukutekniikkaa, niin osaa sen sitten jatko-opinnoissa itsenäisesti? Löytyisikö netistä jotain hyviä vinkkejä, esim. muistisääntöjä? Nyt on myös tilaisuus harjoitella rajojen laittamista, eli miten suhtautua ystävien nälvimiseen. Keskiarvo on mielestäni ok.

Vähän kateellinen kirjoitti:

Pomoni lopetti aikoinaan lukion kesken ykkösellä parin hylätyn kurssin jälkeen ja meni sitten ammattikouluun ja sen jälkeen AMK:hon. Nyt se tienaa 7000€ kuussa, vaikkei kielten opiskelu sujunutkaan.

Itse tein saman lukion kautta ja jälkeenpäin ajateltuna olisi kannattanut mennä amiksen kautta.

   Kerropas mikä tämä naispomo on titteliltään ja mikä naispuolinen työntekijä sinä olet.  Tässä on kysymys tytön koulunkäynnistä.

Tärkeiden kohtien alleviivaaminen ja koko ajan opiskellessa lukeminen auttaa sitten  kokeissa.  Teksti on tuttua ja luettua.  Tytön pitää opetella uusi syteemi opiskeluun.  Kirja tuntuu omalta kun tärkät kohdat on alleviivattu ja luettu moneen kertaan.  Tärppejä on sitten helppo sieltä vielä lopuksi nopeastikin kertailla kuin jos on aivan tyhjä sivu täynnä tekstiä.  Lukio vaatii lukemista paljon nykyään mutta sitten se kyllä avaa paljon mahdollisuuksiakin.  Kannustakaa vanhemmat häntä lujasti eteenpäin.  Myös rentoutusta välillä tarvitaan.

Ja viitaten em. 'vanhan opon ' kirjoitukseen lapseni ollessaan lukiossa luki siten että radio oli koko ajan auki toki aika hiljaisella, mutta se ei häntä häirinnyt ja hän itse tiesi mitä halusi ja miten lukea.  Vieläkin hän kyllä keskittyy asioihin siten että ei kuule einäe.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko tämä hyvä mahdollisuus opetella oikeaa lukutekniikkaa, niin osaa sen sitten jatko-opinnoissa itsenäisesti? Löytyisikö netistä jotain hyviä vinkkejä, esim. muistisääntöjä? Nyt on myös tilaisuus harjoitella rajojen laittamista, eli miten suhtautua ystävien nälvimiseen. Keskiarvo on mielestäni ok.

Ulkoa oppiminen eli ns. (ulkoa)muistaminen ei useimmitenkaan ole se pääasia tai auttava kikka: se on ymmärtäminen. Ymmärtävässä opiskelussa pitäisi hahmottaa teoksen / opiskeltavan asian pääideat, päätarkoitutus, pääviesti. Tämä auttaa sitten ymmärtämään (ja samalla muistamaan) sen muunkin osuuden. (OK, jossakin lakitekstissä pitää muistaa ns. ulkoa tarkka sanajärjestystys ja lauseet jne., mutta se nyt on erityistapaus.)

Itseäni auttaa esim. käsitekarttojen tekeminen tekstimassasta (tai vastaavasti ajatuksista, kun alan rakentaa esseetä jne.) CMapTools on mm. ilmainen ladattava käsitekarttojen rakentamisen työkalu.

Toinen omasta mielestäni oleellinen asia on opiskelun aikatauluttaminen: tauot, intensiivinen lukeminen (ei haahuilla mm. älypuhelimessa samaan aikaan) jne. Opiskelupaikka - paikanvaihto (kinesteettinen opiskelutekniikka) voi välillä vaihtaa: tämä oikeasti auttaa. Ei luekaan siinä omalla työpöydällä sitä 4 h, vaan toiset 2 h eri tilassa. Nämä on vähän "itsensä huijaamista" tehokkaaseen vastaanottamiseen, mutta auttavat.  Jostain vaikeasta tekstistä voi ottaa vaikka A3 kopion ja värikynin tehdä alleviivauksia, kirjoittaa marginaaliin muistiinpanoja jne. Ei aina - mutta välillä, sillä vaihtelevat opiskelutekniikat auttavat myös.

https://oppimisentaidot.wordpress.com/

.

Pääsykokeet testaavat nykyään aika lailla ymmärtämistä eli ovat soveltavia. Faktatiedon ulkoamuistaminen ei auta. (Eri asia taas, jos hakee mm. lakia lukemaan; pitää muistaa myös tarkkoja faktakohtia ns. ulkoa, vaikka tosiaan pitää osata myös soveltaa.) Ja tietysti nimiä ja vuosilukuja ym. tulee muistaa oikein.

34

Jatkan vielä.

Tutkimusten mukaan älypuhelimessa, somessa, netissä selaaminen ei sinänsä sellaisenaan vähennä oppimista. Mutta se kaikki aika on pois siitä opiskelusta.

Jos siis ns. istuu työpöydän ääressä 6 h "opiskellen", mutta tästä ajasta 3 h onkin somessa, whatsapissa, spostissa, selaa päivän telkkariohjelmaa, FB - niin sitä opiskelua ei sitten ole kuin se  3h, vaikka muka itseään huijaa, että opiskelin koko lauantain 6 ja ... miksi en osaa?

.

Yliopistolla luennoilla näkee nykyään paljon, että osa porukkaa on koko ajan netissä/somessa: sitten ladataan luennoitsijan antamat valmiit diat jälkikäteen itselle, kun tenttipäivä lähestyy. Tehokkaampaa olisi ladata ne diat etukäteen (usein saa), kuunnella luentoa niiiden kanssa ja tehdä muistiinpanoja ajatuksistaan. Mutta kukin tyylillään.

.

Monella on hukassa, että itse pitäisi oppia - tenttiä ym. ei kirjoiteta luennoitsijaa (opettajaa varten), vaan päätarkoitus olisi, että omassa nupissa tapahtuisi jotain ajattelemisen tapaista. Oivallusta. Vaikka itse olisi oppositioissakin, että "tämä teoria ei päde" - mutta että se ajattelu heräisi. Joka asiastahan on satoja väitteitä - niistä osa sopii omaan orientaatioon, osa ei. Hyvä silti tietää nekin, joita ei kannata.

Vierailija kirjoitti:

Tärkeiden kohtien alleviivaaminen ja koko ajan opiskellessa lukeminen auttaa sitten  kokeissa.  Teksti on tuttua ja luettua.  Tytön pitää opetella uusi syteemi opiskeluun.  Kirja tuntuu omalta kun tärkät kohdat on alleviivattu ja luettu moneen kertaan.  Tärppejä on sitten helppo sieltä vielä lopuksi nopeastikin kertailla kuin jos on aivan tyhjä sivu täynnä tekstiä.  Lukio vaatii lukemista paljon nykyään mutta sitten se kyllä avaa paljon mahdollisuuksiakin.  Kannustakaa vanhemmat häntä lujasti eteenpäin.  Myös rentoutusta välillä tarvitaan.

Ja viitaten em. 'vanhan opon ' kirjoitukseen lapseni ollessaan lukiossa luki siten että radio oli koko ajan auki toki aika hiljaisella, mutta se ei häntä häirinnyt ja hän itse tiesi mitä halusi ja miten lukea.  Vieläkin hän kyllä keskittyy asioihin siten että ei kuule einäe.

Etenkin visuaalisesti suuntautunutta oppijaa tämä auttaa suuresti. Voi käyttää myös eri värejä alleviivauksessa. Jos suree kirjan kuntoa, voi aina ottaa kopiot - esim. ne A3 ja pistää vaikka huoneen seinälle. Koota iso "käsitekartta"  seinälle, jossa myös esim. aikaisemmalta kurssilta tähän asiaan liittyvää sisältöä (esim. kirjoituksissa).

CMapTools käsitekartta jpeg/pdf muodosssa voi laittaa omaan älypuhelimeen muistiinpanoksi   - voi kerrata vielä juuri ennen tenttiä.

Joo  ja se aikataulutus: tentiin alettava lukea viikkoa ennen (eikä tarkoita, että muuta ei ehtisi tai saisi tehdä - 4 päivänä 2 h on parempi kuin viimeisenä iltana eli yhtenä päivänä 8 h). Edellisenä iltana tehty lukuspurtti ei auta. Tämä lienee jo tytölläsi hallussa?  Tähän saa sopimaan rentoutuksen välillä: vaikka ihan 15 min. lenkki pihassa raittiissa ilmassa.

Vierailija kirjoitti:

Misää tyttäresi käy lukiota, kun siellä vielä annetaan keskiarvo? Normaalissa lukiossa ei ole annettu keskiarvoa enää moniin, moniin vuosiin.

Jotenkin olin lukevinani riviesi välistä, että tyttäresi lukee vain kokeisiin, ei lue jaksojen aikana läksyjään. Siinäpä se ongelma onkin. Lukiossa koealueet ovat laajoja, joten perin kolmen illan lukemisella ei millään ehdi sisäistää lukemaansa ja soveltaa sitten tietoja kokeissa. Mutta jos opiskelee ahkerasti jaksojen aikana, ei kokeisiin valmistautuminen ole lainkaan stressaavaa, se on oikeastaan vain selailua ja mieleen palauttamista. Tätä ohjetta harva ensimmäisen vuoden lukiolainen ottaa vastaan. Asenne on valitettavan usein se, että kyllä minä tiedän, miten opiskellaan, vaikka juuri siinä on se suurin puute, ei älyn vähäisyys. Kun sitten liian suurina annoksina päntätty aines ehtii kadota jo muistista ennen koetta, sitten tullaan itkemään, että peruskoulussa sain kaseja ja ysejä tällä työmäärällä, mutta nyt vain kuutosia. Eivät ressukat ymmärrä, että mitä pienemmässä ajassa asian pyrkii painamaan mieleensä, sen nopeammin se  päästä haihtuu, ja kun sitä samaa tietoa pitäisi jatkossakin osata käyttää ja soveltaa, niin siinäpä seisot hätä kädessä. Ja vielä yksi pikku seikka: läksyjä tehdessä ja kokeisiin valmistautuessa kaikki huomiota hajottavat tekijät pois. Siis ei musiikkia mistään laitteesta, puhelin pois päältä ja tietsikka mykäksi, ellei sitten sitä ehdottomasta tarvita opiskeluun. Rauhallinen työskentely-ympäristö auttaa keskittymään olennaiseen. Terveisin Vanha opo

Ihan vaan vinkiksi vanhalle opolle, että keskiarvon voi laskea itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äh, selvennän vielä. Tyttö ei pidä lukemisesta, mutta hän kyllä lukee kokeisiin. Hän sanoo että on välillä vain vaikea keskittyä ja aika hidas lukemaan. Ei kuitenkaan varmaan mitään häiriötä.

No yliopistossa ei tuolla mentaliteetilla kyllä tuu pärjäämään eikä varmaan pääse edes sisäänkään. Siellä pitäisi myös soveltaa tietoja. Ei taida tytöltä onnistua.

No en minäkään pidä lukemisesta, vaikka minulla on 2 yliopistotutkintoa.

Mä niin ootan että mun tyttö sainois että äiti mä lopetan lukion ja mä en jatka. Jos susta tuntuu sun tyttö väärässä ja lyö pään seinää niin kannattais puhusit sille siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Misää tyttäresi käy lukiota, kun siellä vielä annetaan keskiarvo? Normaalissa lukiossa ei ole annettu keskiarvoa enää moniin, moniin vuosiin.

Jotenkin olin lukevinani riviesi välistä, että tyttäresi lukee vain kokeisiin, ei lue jaksojen aikana läksyjään. Siinäpä se ongelma onkin. Lukiossa koealueet ovat laajoja, joten perin kolmen illan lukemisella ei millään ehdi sisäistää lukemaansa ja soveltaa sitten tietoja kokeissa. Mutta jos opiskelee ahkerasti jaksojen aikana, ei kokeisiin valmistautuminen ole lainkaan stressaavaa, se on oikeastaan vain selailua ja mieleen palauttamista. Tätä ohjetta harva ensimmäisen vuoden lukiolainen ottaa vastaan. Asenne on valitettavan usein se, että kyllä minä tiedän, miten opiskellaan, vaikka juuri siinä on se suurin puute, ei älyn vähäisyys. Kun sitten liian suurina annoksina päntätty aines ehtii kadota jo muistista ennen koetta, sitten tullaan itkemään, että peruskoulussa sain kaseja ja ysejä tällä työmäärällä, mutta nyt vain kuutosia. Eivät ressukat ymmärrä, että mitä pienemmässä ajassa asian pyrkii painamaan mieleensä, sen nopeammin se  päästä haihtuu, ja kun sitä samaa tietoa pitäisi jatkossakin osata käyttää ja soveltaa, niin siinäpä seisot hätä kädessä. Ja vielä yksi pikku seikka: läksyjä tehdessä ja kokeisiin valmistautuessa kaikki huomiota hajottavat tekijät pois. Siis ei musiikkia mistään laitteesta, puhelin pois päältä ja tietsikka mykäksi, ellei sitten sitä ehdottomasta tarvita opiskeluun. Rauhallinen työskentely-ympäristö auttaa keskittymään olennaiseen. Terveisin Vanha opo

Ihan vaan vinkiksi vanhalle opolle, että keskiarvon voi laskea itsekin.

Lastenne tulevaisuutta ohjailee ihminen, joka ei osaa laskea keskiarvoa.