Miten yli erosta?

No yritä selvittää asiaa miehen kanssa, kerro miltä sinusta tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

No yritä selvittää asiaa miehen kanssa, kerro miltä sinusta tuntuu.

Tosiaan keskustelimme miehen kanssa tästä aamulla.

Eropäätöstä tehdessämme miehen mukaan hänellä on itsellään niin paljon ongelmia nyt, mitkä vaikuttavat hänen jaksamiseensa ja aikaansa parisuhteessa - josta tosiaan itse olen tehnyt viime viikkoina päätelmät, ettei häntä enää kiinnosta ja painostanut häntä tässä asiassa. Niinpä nyt vuorokauden asioita pohdittuani ehdotin, josko tauko ois meille kuitenkin parempi ratkaisu - kun mies saa asiansa kuntoon, ehkä me voitaisiin yrittää uudelleen. Kun kyseessä ei tosiaan ole mikään ettei kumpikaan rakastaisi toista, ajankohta vain on ehkä vähän huono ja eropäätös ylipäätään oli hieman äkkipikainen. Pyysin samalla anteeksi omaa viime viikkojen käyttäytymistäni, turhaa draamailua ja painostamista ja sanoin, että haluan yrittää vielä ja jos mies tarvii aikaa, hän saa sitä niin paljon kuin haluaa.

Tosiaan mies vastasi, että hänen täytyy ajatella asioita ja hän haluaa aikaa. Nyt odottelen hänen päätöstään - meneekö siihen kaksi päivää, viikko, kuukausi vai loppuelämä. En vaan tiedä että miten kestän, jos oikeasti menetän elämäni tärkeimmän ihmisen tavallaan näin turhan asian takia. Ero olisi niin paljon helpompi, jos siihen edes olisi joku oikea kunnon syy..

Nro 2 siis ap

Ei se rakkaus paljon auta jos ihmisillä on eri päämäärät elämässä ja toisen päämäärä estää toisen päämärän toteutumisen. Jos teillä taas ei ole varsinaisesti mitään muuta ongelmaa kuin miehen masennus vai mikä onkaan, niin ehkä siitä voi päästä yli. Itse olen ollut masentuneen puolison kanssa ja se on todella raskasta. Kaikkensa antaa, eikä saa palkkioksi mitään muuta kuin haukkuja. Toinen ei vain jaksa mitään ja ärsyyntyy siitä, että minä jaksan. Elämä on mielestäni liian lyhyt toisen asioiden parantamiseen. Toki jos et ole yrittänyt, niin ehkä kannattaa tehdä se ensin. 

Toisaalta eroon on todennäköisesti syynsä, koska siihen päädyitte. Se, että nyt eron tullessa koette ahdistusta saa teidät ajattelemaan ongelmianne ulkopuolelta. Todennäköisesti jos palaatte yhteen ja pelon tunne katoaa, niin samat ongelmat tulevat takaisin. Tuskin se uudelleen yrittäminen haittaa muuta kuin kuluttaa aikaasi hukkaan jos suhde ei siitäkään huolimatta onnistu. Pitää laittaa asiat vaakakuppiin ja miettiä kuinka hyvä tämä puoliso todella on. Jos sinulla on mahdollisuuksia löytää uusia kumppaneita, niin pystyt kyllä luomaan hyvän yhteyden myös muihin ihmisiin. Nykyinen kumppanisi on nyt sinulle tärkeä, mutta vuosien jälkeen se on pelkkä utuinen muisto ja elämässäsi voi olla uusi ihminen, joka on vielä tärkeämpi.

Ero on todella suuri elämänmuutos ja se aiheuttaa henkistä stressiä, joka näkyy usein myös fyysisinä oireina. Se on täysin tavallista, eikä niitä ajatuksia kannata pelästyä. Märehdi vain surussasi jonkin aikaa, jolloin alat kyllästyä siihen ja sen jälkeen on aika pikkuhiljaa jatkaa eteenpäin ja luoda uusia muistoja, jotka saavat vanhat muistot painumaan kokoajan enemmän ja enemmän taka-alalle. Tässä vaiheessa muistaa vanhasta suhteesta usein vain hyvät puolet ja vielä haikailee takaisin. Etenkin siinä tilanteessa jos ei ole saanut varmuutta siihen, että kannattaako jatkaa vai ei. Aika harvoin kukaan sitä varmuutta saa ainakaan nopeasti eron jälkeen, eikä se ehkä olisikaan perusteltua, koska mahdollisesti olisit voinut myös jatkaa suhdetta ja olla onnellinen. Voit kuitenkin päättää suhteen ja olla onnellinen. Usein jälkikäteen ollaan tyytyväisiä eropäätökseen, vaikka toisaalta ihmisellä on taipumus pitää omia valintojaan hyvinä, vaikka ne eivät välttämättä sitä olleet.

Tee päätös ja pysy siinä kumman päätöksen teetkin. Jos se on ero, niin kunhan kestät alun, niin se alkaa helpottamaan. Kun enin surutyö on tehty, niin uusien kokemusten saaminen on tärkeää, jotta sinulla on myös sellaisia muistoja, joihin entinen kumppanisi ei kuulu. Jo ennen näitä kokemuksia voit verestää niitä muistoja, joita sinulla on ajalta ennen kuin tapasit entisen kumppanisi. Kun muistat, että olit onnellinen silloin, niin tiedät, että voit olla onnellinen myös parisuhteen jälkeen. Entinen kumppani painuu unohduksiin aivan, kuten entinen hyvä kaverikin. Jos kaveruuden hetkellä sinulle oltaisiin sanottu, että et tapaa tätä ihmistä enää koskaan, niin se olisi ollut sinulle kova paikka. Vuosien jälkeen luonnostaan taka-alalle painunut kaveri ei kuitenkaan sureta läheskään samalla tavoin. 

Juuri lähipäivinä asiaa ei kannattaisi oikeastaan miettiä ensinkään. Tunnekuohuilussa järki ei kuitenkaan kulje. Koeta keksiä itsellesi jotain muuta puuhaa mikä pitää ajatukset jossain mukavammassa.

Vanha klishee aika parantaa pitää kuitenkin paikkansa.

Tässäpä ongelma, jonka kanssa itselläkin on tullut painiskeltua tämä vuosi. Välillä tuntuu, että helpottaa, välillä kipu tulee takaisin yhtä voimakkaana kuin se oli silloin eron hetkellä. Näiden kuukausien aikana on ollut ehkä pari päivää, jolloin en olisi itkenyt. Uskon, että selviän sitten kun päätän mennä eteenpäin ja jatkamaan elämääni. Vielä en ole sellaista päätöstä kyennyt tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Tässäpä ongelma, jonka kanssa itselläkin on tullut painiskeltua tämä vuosi. Välillä tuntuu, että helpottaa, välillä kipu tulee takaisin yhtä voimakkaana kuin se oli silloin eron hetkellä. Näiden kuukausien aikana on ollut ehkä pari päivää, jolloin en olisi itkenyt. Uskon, että selviän sitten kun päätän mennä eteenpäin ja jatkamaan elämääni. Vielä en ole sellaista päätöstä kyennyt tekemään.

Jos erosta kipuilee vuoden jälkeen yhtä voimakkaasti kuin ensimmäisenä päivänä niin kyse on jostain muusta kuin normaalista erokivusta... asiaa kannattaisi setviä ihan ammattilaisen avulla.

Ei kyllä voida kommentoida kun et kerro suhteesta mitään. Voidaan olla että ero tulee aiheesta, ja sulla on nyt vaan läheisriippuvaisten tyypillinen paniikkivaihe. Ero oli aiheellinen jos on jotain näistä:

Mies on haukkunut ja lytännyt sua.

On töninyt, lyönyt tai pakottanut seksiin.

On pettänyt, valehdellut tai varastanut.

Ei halua että näet kavereita, tai sukulaisia, estää harrastuksiasi tai kouluun tai työhön liittyviä menoja.

Mites nää näin aluksi?

Läheisriippuvaisen reaktio on pelästyä kuollakseen että erosta tulisikin totta, ja uskoa ettei ikinä selviäisi ilman tätä ihmistä.

Mitään syitä tarvii täällä alkaa kelaamaan että oletko vaiko ehkö ole oikeassa eron suhteen.

Se mikä riittää toiselle, ei riitä toiselle. Makuasia josta ei voi kiistellä.

Tsemppiä tähän kohtaa elämääsi. Olet vahva ja on kuunneltava toista osapuoltakin; et voi erota yksin etkä voi jatkaa yksin.

Vierailija kirjoitti:

Ei kyllä voida kommentoida kun et kerro suhteesta mitään. Voidaan olla että ero tulee aiheesta, ja sulla on nyt vaan läheisriippuvaisten tyypillinen paniikkivaihe. Ero oli aiheellinen jos on jotain näistä:

Mies on haukkunut ja lytännyt sua.

On töninyt, lyönyt tai pakottanut seksiin.

On pettänyt, valehdellut tai varastanut.

Ei halua että näet kavereita, tai sukulaisia, estää harrastuksiasi tai kouluun tai työhön liittyviä menoja.

Mites nää näin aluksi?

Ei mikään näistä ikinä. Jos olisi, eropäätös olisi helpompi. En tiedä tekeekö se läheisriippuvaiseksi, jos suree rakastamansa ihmisen menettämistä, mutta miten vain. Meillä on mennyt muutaman viikon verran vähän huonommin, on riidelty enemmän turhista asioista ja mies on vaikuttanut välinpitämättömältä. Eilen tilanne eskaloitui ja päätös tehtiin tunnekuohujen vallassa puolen tunnin keskustelun perusteella.

Nro 11 siis jälleen ap, unohtuu aina kirjoittaa perään.

up