Lue keskustelun säännöt.
Olen erityisherkkä, kysymyksiä?
Kommentit (53)
Olet itse itsesi moiseksi määrittänyt luettuasi aiheesta... Samoja oireita on kilpirauhasongelmissa sekä osassa mielenterveyden ongelmia. Menisit lääkäriin ja hakisit todellisen diagnoosin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua vituttaa aistiyliherkkänä tämä, että erityisherkkyys halutaan liittää johonkin luonnottomaan tunne-elämän herkkyyteen.. Kun se on sitä aika vähässä määrin, toki se henkinen herkkyys on osa sitä, kun näkee, kuulee ja tuntee herkästi niin toisten ihmisten äänensävyt ja ilmeetkin huomaa herkästi. Mutta silti, en mä ainakaan ole yhtään sen empaattisempi kuin muutkaan, vaikka olen ääni- ja valoherkkä.
Yleensä narsistiset mulkut haluaa luokitella itsensä erityisherkäksi ja vaatia sillä perusteella itselleen erioikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ilmenee?
Kovaääninen puhe sattuu korviin ja muutenkin melu on aivan kamalaa. Valoisuus sattuu silmiin. Pilvinenkin sää on inhottavaa, tykkään hämärästä. Aistin todella herkästi lämpötilan vaihtelut ja kärsin myös herkästi matkapahoinvoinnista. Aistin ihmisten tunnetilat. Huomaan heti jos joku on ahdistunut tai vihainen. Ihmisten seura kuormittaa koska aistin liikaa. Olen todella empaattinen ja väsyn helposti. Ulkona tuntuu että ihmiset katsovat. Tässä muutama asia.
Ap
Migreeni tulisi ensimmäisenä mieleen alkuoireista, mutta kyllähän se erityisherkkyys on tuotakin.
Käytä hyvä mies kondomia, se auttaa.
Olet itse itsesi määrittänyt moiseksi. Miksi et mene lääkäriin ja hae todellista diagnoosia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ilmenee?
Kovaääninen puhe sattuu korviin ja muutenkin melu on aivan kamalaa. Valoisuus sattuu silmiin. Pilvinenkin sää on inhottavaa, tykkään hämärästä. Aistin todella herkästi lämpötilan vaihtelut ja kärsin myös herkästi matkapahoinvoinnista. Aistin ihmisten tunnetilat. Huomaan heti jos joku on ahdistunut tai vihainen. Ihmisten seura kuormittaa koska aistin liikaa. Olen todella empaattinen ja väsyn helposti. Ulkona tuntuu että ihmiset katsovat. Tässä muutama asia.
Ap
Itselläni alkaa silmät vuotamaan monesti tietyssä valossa. Monesti liikkeissa myös keinovalot saavat aikaan päänsäryn. Pienestä asti olen kokenut matkapahoivintia. Tuntuu myös usein, että ihmiset katsovat koska jännitän usein. Aistin monesti ihmisten tunnetilat. Olen empaattinen ja usein ongelmat kaadetaan minuun. Pidän paljon yksinolosta, koska väsyn helposti ihmisten seurasta. En ole kuitenkaan erityisherkkä, vaan täysin normaali.
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaanhan tällä on tieteellistä pohjaa, kun jo vastasyntyneillä voidaan tehdä ero ärsykkeistä palautumisessa. Ja siitä ja vain siitä on kyse erityisherkkyydessä.
Tässä on kyse herkkyydestä. Miksi sitä pitäisi yhtäkkiä kutsua erityisherkkyydeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ISFP-T
-myös HSP, ei ap
Entä INFP-T? Tunnistan joitakin piirteitä itsessäni, mutta toisaalta olen aika sopeutuva myös.
Se on kyllä totta, että toisten tunteita voi aistia, mutta sisäistä maailmaa ei, eli kaikki ilmeet/eleet/äänensävyt, niiden kautta voi kyllä ihmistä tulkita, mutta tulkintaan ei kannata aina liikaa luottaa. Oma kantani on tähän, että erityisherkkiä on, kyllä se on totta, ja totta sekin että osa 'pönkittää tällä diagnoosilla' itseään. Toinen kanta, mikä on se syy, että ihminen on jatkuvasti nonstop liian 'aistit' herkillä? Onko se syy jossain itsessä? Onko/Voiko se olla liiallista toisten ihmisten tarkkailuakin välillä? Onko se oman itsensä liiallista tarkkailua? Onko lapsena joutunut tarkkailemaan liikaa jonkun paineen alaisena vanhemman tai jonkun muun ihmisen mielialaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Termin erityisherkkä voisi korvata esimerkiksi sanalla hyperaistikas.
Myers-Briggs luokittelut on myös todettu täydeksi soopaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa tuttavapiirissäni on 'erityisherkkiä' ja he ovat keskimääräistä hankalampaa seuraa. En tietystikään tarkoita, että kaikki erityisherkät olisivat. Erityisherkkyys käsittääkseni on ihan neurologinen (?) tms. poikeama ja nämä, jotka ovat oikeasti erityisherkkiä tietyllä tavalla varmasti ovat joko kärsineet siitä tai yhä jossakin määrin kärsivät. Juuri siis sitä, että reagoidaan herkemmin, kuin muut ja esim. sosiaaliset tilanteet väsyttävät, koska kaikki "aistit ovat virittyneinä jatkuvasti."
Mutta sitten ovat nämä "erityisherkät", jotka kokevat erityisherkyyden jotenkin niin, että ovat herkempiä = parempia ihmisiä kuin muut. Esim. eräs erityisherkkä tuttavani kuvaili itseään niin, että on erityisherkkänä empaattisempi ja toiset huomioon ottavampi. Tästähän ei erityisherkkyydessä todellakaan ole kyse, vaan siitä, että keho on herkempi reagoimaan asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ilmenee?
Kovaääninen puhe sattuu korviin ja muutenkin melu on aivan kamalaa. Valoisuus sattuu silmiin. Pilvinenkin sää on inhottavaa, tykkään hämärästä. Aistin todella herkästi lämpötilan vaihtelut ja kärsin myös herkästi matkapahoinvoinnista. Aistin ihmisten tunnetilat. Huomaan heti jos joku on ahdistunut tai vihainen. Ihmisten seura kuormittaa koska aistin liikaa. Olen todella empaattinen ja väsyn helposti. Ulkona tuntuu että ihmiset katsovat. Tässä muutama asia.
ApNo kuka tahansa huomaa vihastuneen ihmisen, säikky tai liian ylivirittynyt käyttäytyy kuvailemallasi tavalla, vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisherkkyys = herkkyyttä + neuroottisia piirteitä
Yliherkkyyttä ja neuroottisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Mun teoria on se, että sanaa "herkkä" ei haluta enää käyttää, koska mielleyhtymä on negatiivinen. Se on nyt sitten yritetty korvata tällä erityisherkkyyden termillä, mutta huonoin tuloksin - siitäkin sanasta tulee jo mieleen vain valittava, vaikea ihminen. :D
Ja mulla ei sitten ole henkilökohtaisesti mitään herkkyyttä vastaan, olen herkkä itsekin. Kunhan olen vain havainnoinut näiden keskustelujen ilmapiiriä...
Käsitän itse taasen erityisherkkyydestä puhuessa nykypäivänä, siiis.....että sitä tuodaan ihmisten tietoisuuteen, mutta taas ihmiset luovat siitä vääriä käsityksiä. Herkkiä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Ehkä herkkyys on aihe mistä ei vielä 20-10 vuotta sitten puhuttu, tai tuotu esille ja näin herkkää ihmistä pidettiin liian herkkänä. En tiedä sitten. ...
Minä huvittelen itsekseni sillä että romaaneja lukiessa ihmisille tapahtuu kamalia asioita, ja sitten kirjailija kuvaa niitä fyysisiä reaktioita mitä niistä seuraa ja minä laitan rasteja ruutuun että check check vaan. Romaanin päähenkilö eroaa elämänsä rakkaudesta ja kaikki romahtaa ja päähenkilö lakkaa maistamasta ruoan makua. Joo no mulla kävi noin kun oli vähän tavallista hankalampi työpalaveri. Se on muuten jännää että sanonta "ruoka ei maistu" ei tarkoita vain sitä että menee ruokahalu eikä huvita syödä, vaan ruoka ihan oikeasti lakkaa maistumasta. Syöt jotain periaatteessa suolaista mutta et kykene maistamaan suolan makua.
Luulin aina olevani kaamea bitch, kun reagoin meluun ja hajuihin, monien muiden mielestä tuoksuihin.
Olenkin erityisherkkä. Ihanaa!
t. Bitch :D
Siis onko ne vastasyntyneet joilla kestää muut kauemmin toipua ärsykkeistä jo valmiiksi neuroottisia syntyessään?
En oikein jaksa työpaikan erityisherkkiä, joiden seurassa pitää varoa, ettei naura liikaa tai että varmasti huomioi heidät tarpeeksi. Rasittavaa, koska heillä on etu- ja erikoisoikeus olla herkkiä, empaattisia, vaikka tietenkin jokainen on herkkä. Meitä muita ei vaan erityisesti huomioida sen vuoksi.