Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miltä teistä tuntuu, kun olette puolisostanne erossa pari viikkoa?
18.05.2017 |
Aina puhutaan siitä, että pitäisi olla ihan ok, ilman ikävää ja nauttia omasta ajasta. Jos puoliso on työreissulla, moni ajattelee, että kerrankin on rauha olla kotona (jos ei ole lapsia) jne. Meillä se menee niin, että soittelemme puolin ja toisin 2-3 kertaa päivässä, laitetaan paljon viestejä ja molemmilla on tyhjä, puristava olo rinnassa jo parin päivän jälkeen. Kumpikaan ei saa nukuttua yksin. On ihanaa vain kuulla toisen ääni puhelimessa. Tästä olen saanut kuulla ikäviä kommentteja, että olemme vain riippuvaisia toisistamme, että aikuistukaa. Olemme olleet 10v yhdessä ja itse olen 29v, mies 30v. Olimme heti alusta asti kuin liimatut toisiimme, eikä tunteet ole laimentuneet ollenkaan ajan saatossa.
Olisi mielenkiintoista kuulla miten muut koette tämän asian. Tuleeko teillä heti ikävä? Vai odotatteko ihan rauhassa ja elätte normaalisti arkeanne eteenpäin, jos puoliso ei ole kotona? Kysyn tätä siksi, koska mies on ollut kaksi viikkoa työreissussa ja minusta tuntuu että rinta räjähtää jo ikävästä. Tuntuu siltä ettei tällainen tunteiden intensiivisyys ole edes normaalia. Vai onko?
Kommentit (36)
Eka viikko on ihan kivaa, mutta toisella viikolla alkaa tulla tylsää. Me ollaan yli viiskymppisiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eka yö tuskaa, mutt mitä pidempää erossa sitä helpompaa se on. Kaipaan kyllä joka päivä :)
Olen etäsuhteessa ja ikävöinnissäni on jonkinlainen kaava. Ekaksi on hirveä ikävä, sitten keskityn omiin juttuihini ja tulee etäisyyttä tunteisiin, kunnes taas parin viikon jälkeen ikävä iskee uudestaan.
Ei tuo kovin normaalilta kuulosta, tuollainen takertuminen. Mistä edes tiedät kuinka paljon sun miestä puristaa rinnasta?
Musta on ihanaa kun mies on poissa, n. kerran vuodessa. Lapset yleensä samaan aikaan, joten saan olla niinkuin haluan ja ihan yksin. Tänä vuonna olen töissä mutta silti saa olla yksin ❤
Pitkä suhde takana ja lapsiakin kolme.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo kovin normaalilta kuulosta, tuollainen takertuminen. Mistä edes tiedät kuinka paljon sun miestä puristaa rinnasta?
Musta on ihanaa kun mies on poissa, n. kerran vuodessa. Lapset yleensä samaan aikaan, joten saan olla niinkuin haluan ja ihan yksin. Tänä vuonna olen töissä mutta silti saa olla yksin ❤
Pitkä suhde takana ja lapsiakin kolme.
Käsittääkseni normaalisti suhteessa puhutaan tunteista. Mies itse vapaaehtoisesti soittaa ja kertoo. Suhde perustuu luottamukseen eikä siihen että jokaista sanaa epäillään. Siksi tiedän. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olimme aiemmin tänä vuonna kaksi kuukautta erossa. Lähinnä iltaisin tuli mieleen, että olisi kiva mennä yhdessä nukkumaan. Viestiteltiin joka päivä, soiteltiin kerran viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samat tunnelmat kuin ap:lla, ilman toista on ihan kamalaa. Ollaan oltu yli 20 vuotta yhdessä.
Kyllä mä ikävöin joka kerta, ja mies kuitenkin matkustaa aika usein työn vuoksi. Soitellaan päivittäin 2-3 kertaa ja viestitellään välissä. Nykyään osa ikävää on kyllä sitäkin että arki on heti paljon raskaampaa yksin kun meillä on pieniä lapsia, mutta kaipaan ihan hirveästi myös juttuseuraa ja nukahtaminen yksin on hankalaa:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuun nauttii rauhasta ja hiljaisuudesta, toisella viikolla on ikävä.
Soitellaan tai viestitellään kerran päivässä, hyvänyöntoivotukset jos muuta ei ehdi.
17v yhdessä.
Ehkä toisella viikolla alkaisi tulla ontto olo ja tylsyys. En paljon liiku missään riennoissa, niin varmaan viikonlopun aikana juttukaveria kaipaisi. Tai sitten soittelisin kavereille :).
Tekisin sellaisia omia herkkuruokia joista mies ei tykkää.
Näin toimin kyllä nytkin, kun mies välillä poissa 1-3 päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samat tunnelmat kuin ap:lla, ilman toista on ihan kamalaa. Ollaan oltu yli 20 vuotta yhdessä.
Täällä ilmoittautuu yksi samanlainen lisää, yhdessä myös jo yli 20v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat tunnelmat kuin ap:lla, ilman toista on ihan kamalaa. Ollaan oltu yli 20 vuotta yhdessä.
Täällä ilmoittautuu yksi samanlainen lisää, yhdessä myös jo yli 20v.
Ihanaa että teitä on muitakin. :) Ap
Meillä mies on säännöllisesti 2 viikkoo töissä ja 2 viikkoo kotona. Kun tätä jatkuu pitkään alkaa toisen jatkuva reissaaminen tosissaan tympimään. Kaipaan päivittäin ja kärsin kosketuksen, keskustelun ja seksin puutteesta. Soitellaan tai tekstataan n. kerran päivässä, enkä pommita sitä viesteillä, koska se on siellä töissä ja tekee pitkää päivää. Sitten kun tulee pitempi tauko eli lomautus ja mies on muutaman kuukauden putkeen kotona eikä käy yhtään missään, niin muistuu taas mieleen että omakin aika on aika ihanaa ja oikein odotan että sillä taas työt jatkuu :) lapsia ei tässä kuviossa onneksi ole.
Mun mies on nyt toista päivää työreissulla... Eron hetki ja eka päivä ja yö on aina yhtä kauheita ja saatan vähän itkeskelläkin, mut nyt toisena päivänä oon ihan normaali jo 😄 jotenkin se erossaolon ajatus kauhistuttaa enemmän kuin itse erossa oleminen, kun tietää ettei voi keskustella ja koskettaa kuin normaalisti vaikka haluaisi.
Vielä viisi päivää edessä, pieni ikävä taka-alalla mutta vain sellainen positiivinen "oispa ihanaa kun se olis täällä"-fiilis. Joka päivä viestitään kuulumisia ja käänteitä, ja soitellaan jos ollaan illalla samaan aikaan hereillä. Tauoissa on kyllä se hyvä puoli että jälleennäkeminen on aivan mahtavaa!
N25 (mies 28, 2v yhdessä, ei lapsia)
Korkeintaan 5 päivää ollaan oltu parisuhteen aikana näkemättä. Kahtena ensimmäisenä päivänä hetkellisesti saatan ikävöidä häntä. Etenkin iltaisin. Loppuaikana ajattelen, että näin viihdyn hyvin. Puoliso alkaa jopa pelottamaan. Miten minulla sellainen voi olla. Kun sitten tapaamme jälleen, olen erittäin arka ja hiljainen.
Me ollaan oltu erillään 12 vuoden aikana korkeintaan viikon ajan kerrallaan, silloin kun toinen on ollut sairaalassa. Silloinkin toinen on käynyt päivittäin katsomassa. Muista syistä ollaan oltu erossa max 2 yötä kerrallaan, ja tuolloin soitetaan joka ilta. Molemmat ollaan koti-ihmisiä. Ollaan kasvettu toisiimme kiinni, ja luultavasti kuollaan kuten jotkut vanhat pariskunnat, toinen lähtee ensin ja toinen vähän sen jälkeen.
Alue: Aihe vapaa
Kun mies on reissussa, niin soittaa, jos on ongelmia eli ei pääse sovitusti kotiin. Muuten ei soitella eikä ole ikävä. Minusta olisi kamalaa keskeyttää palkkatyö siksi, että miehellä on ikävä!