Vierailija

Eksä pitää minua otteessaan eronkin jälkeen. Niin sanotusti. Eli sain jostain vihdoin ja viimein voimaa erota. Tiesin sen olevan ainoa oikea ratkaisu. Kuitenkin olisin halunnut puhua asiat halki vielä kerran. Eksä, joka suhteen aikana oli niin kovasti puhumassa milloin mistäkin, ei eron tullessa siihen enää pystynytkään. Eksä esittää parhaansa mukaan kylmää, mutta paljastaa aina lopulta vihaisuutensa minua kohtaan. Eksä myös tarkkailee minua eri tavoin netissä. Tämä ei ole harhaluuloa vaan totuus, josta olen saanut todisteet.

Minun on vaikea hyväksyä, että se ihana mies oli hetken show eikä mitään pysyvää. Nyt saan elää rauhassa eikä kukaan ole painostamassa minua isoihin päätöksiin (esim. muutto).
Alussa eksä "esitti" varakkaampaa kuin on, ja käytti minuun paljon rahaa. Minä tyhmä uskoin kaiken ja ihastuin kohteliaaseen herrasmieheen. Suhteen syventyessä loppui "yletön" rahankäyttö ja alkoi suorastaan vittuilu siitä, miten minä vien toiselta rahatkin.
Tästä alkaa varmaan taas se perinteinen rallatus, kuinka naisia kiinnostaa vain raha. Juu ei. Toinen vanhemmistani on kyllä varakas ja elin lapsuuteni ja nuoruuteni omakotitalossa, matkustelimme ja meiltä ei ikinä puuttunut mitään. Kyllä minussa on omalla tavallaan sisäänrakennettuna arvostus kaikkea sdllaista kohtaan. En itsekään asu missään pikku komerossa penniä venyttäen, joten en näe tulevaisuutta sellaisen miehen kanssa.

Minulla oli muutama vuosi sitten jännä kevät, kun yksi säätö tai mikä ikinä, soitteli perääni kännissä ja juuri kun hänen soittelunsa loppuivat, otti seuraavassa kuussa yhteyttä eräs eksäni. En koskaan saanut tietää todellista motiivia tälle yhteydenotolle, mutta se tuli erittäin puskista ja sekoitti pakkaa. Turhaan vieläpä, koska en halunnut koko tyypistä enää SIINÄ vaiheessa mitään. Vuosi-pari sitten joku nettimieskin otti yhteyttä minuun jälkeenpäin. En muista miksi yhteydenpitomme alunperin loppui. Onhan noita muitakin yhteyttä ottaneita nettimiehiä, mutta tämä oli ulkonäöltään silloin ihan OK (jälkeenpäin ajateltuna ei niinkään).

No tämän viimeisimmän eksäni tuntien voisin vaikka vannoa, että tämä ei ollut tässä. Varmasti tulen kuulemaan hänestä yhtä yllättäen kuin tuosta toisesta eksästä...

Minun on vaikeaa keskittyä nykyhetkeen. Ahdistaa, ajatukset vaeltavat päässä ristiin rastiin. Luulin tämän kesän olevan onnellinen. Luulin, että eksä oli elämänkumppanini. Kaikki tuntui hetken aikaa niin oikealta.

Kaikki on niin vaikeaa!!! Ikävöin, KYLLÄ. Mutta ikävöinkö oikeaa ihmistä vai harhaista mielikuvaa siitä mitä hän joskus oli olevinaan? Kun en minä tiedä! Mutta minulla on ikävä. Sen tiedän. Ikävä. Rakastan. Välitän. Samalla inhoan. En vain tiedä mistään mitään.

Eksä tosiaan käyttäytyy erittäin vihaisesti minua kohtaan, ei halua puhua minulle, ja jos joskus "puhuukin" (siis laittaa viestiä), se on täynnä nimittelyä ja vihaa. Kohtasimme livenä jokin aika sitten ja silloin eksällä olisi ollut mahdollisuus sanoa mitä tahansa päin naamaani. Hän ei sanonut mitään.

Tässä on vain pieni osa koko erosodasta. Liittyy tähän mustamaalauskampanjaakin by eksä ja mitä lie muuta... Oma vihani on laantunut, nyt se on lähinnä inhoa joitain eksään liittyviä asioita kohtaan. Olen ottanut etäisyyttä, osittain siksi että haluan elellä omaa elämääni. Silti mielessä kummittelee: mitä jos...

  • ylös 0
  • alas 0

Kommentit (3)

Vierailija

No, onhan siinä. Muistahan ostaa kissalle ruokaa, ettei se pyöri jaloissa maukumassa nälissään. Tänään on salipäivä, rinta/selkä pitäisi tehdä. Kolmas kerta tällä viikolla, eli ihan ok, yleensä käyn 4-6 kertaa.

Söin ehkä turhan paljon, mutta ei jaksa joka päivä kytätä kaloreita. Jalat vieläkin kipeänä, jalkapäivän takia.

Vierailija

Ja juu, ei pidä ajatella että kesä ei voi olla onnellinen ilman poikaystävää. Minä vain kuvittelin, että voisimme tehdä yhdessä kaikkea kivaa ja muistella sitten syksyllä yhteistä kesäämme. Ei sekään näköjään toteutunut :( Toisaalta olen kyllä itsenäinen nainen enkä ajattele parisuhdetta jonain elämää suurempana asiana. Ihan tavallista elämää se on vain. Kiitos menneisyydelle, joka on opettanut kantapään kautta tajuamaan elämän realiteetit. Ennen vollotin statuksen perään, nykyään käytän järkeäni ja ajattelen itse ihmistä.
Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Minua on auttanut myös se, että tajuan olevani itsekin upea ihminen kokonaisuutena. En aina tajua sitä, joskus tajuan. Minussakin on paljon menetettävää. Olen oppinut, ettei pidä liikaa vollotella entisen perään nostaen häntä jalustalle, vaan ymmärtää mitä HÄN menetti. Silti kaipaan myös meitä.

Ap

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla