Miksi lapsi on niin kauhea minua kohtaan? 8v.
Tiuskii ja puhuu epäystävällisesti, ei osoita myötätuntoa tai kiitollisuutta, valittaa aina jos(kun) asiat ei mene mielen mukaan. Hyvä esimerkki tästä itseskeisyydestä on, että kun menee nukkumaan ja sanon hyvää yötä, sanoo "joo" (mulle ei tarvitse toivottaa hyvää yötä). Kerran, kun kaadoin päälleni vahingossa kuumaa teetä ja kivun takia pääsi kirosana, lapsi tiuskaisi ettei halua kuunnella kirosanoja, ei kiinnostanut että mua sattui pahasti ja en siis yleensä kiroile mitenkään arkipuheessa. En anna paljon periksi, en tee lempiruokia miellyttääkseni vaan sitä on mitä on, en osta aina mitä lapsi kinuaa (varsinkaan huonon käytöksen jälkeen). Itselläni on pitkät hermot, mutta tuntuu tosi epäpalkitsevalta tämä vanhemmuus. Koulussa on kavereita ja ope kehuu yhteistyötaitoja ja empatiakykyä. Mitä olette mieltä? Olen yh.
Kommentit (51)
Tänäiltana kun peittelet sanot vain " joo, nukuhan nyt". Kyllä se sen hyvänyön toivotuksen perään sitten kyselee...
Hankala ikä.
En minä nyt aloituksen perusteella lasta ensimmäisenä "kauheaksi" kuvailisi.
Jos on koulussa empatiakykyinen ja kiltti, niin todennäköisesti nyt vaan purkaa paineita turvallisimpaan aikuiseen, sinuun. Tuossa 8 vuoden tienoilla alkaa lapsi viimeistään tehdä "eroa" itsensä ja vanhemman välille ja ehkä se näkyy teillä tuollaisena käytöksenä.
Eikö koskaan osoita kiintymystä/empatiaa sinua kohtaan? Jos ei, silloin voisi jo huolestua, onko lapselle tapahtunut jotakin ikävää? Syyttää sinua alitajuisesti jostakin?
Toivottavasti helpottaa pian.
Onko poika vai tyttö? Meidän 9v täyttävä tyttö on todella empaattinen ja huomaavainen, joskus tietysti tiuskii ja vastailee epäkunnioittavasti ("ihan sama", tmv) . Juuri viimeksi aamulla suivaantui kun vaatteet jotka olin valinnut kouluun täksi päiväksi eivät kelvaneet ja sanoin, että ihan itse sitten iltaisin katsoo valmiiksi siistit ja puhtaat, eipä koskaan "kerkiä". Murjotti koko matkan kouluun eikä vastannut vaikka puhuin, mutta kun lähti autosta, halasi ja selvästi "hyvitteli" käytöstään. En siedä epäkunnioittavaa puhetta tai käytöstä noinnyleensä ottaen, mutta ihan joka kerta en asiasta huomauta, riippuu tilanteesta. Myös tuon ikäisellä on kuitenkin paineita mm. koulussa ja sosaalisessa maailmassa, suotakoon heillekin ventelointi ajoittain.
Musta kuulostaa ihan normaalilta (ehkä vähän keskivertoa helpommaltakin, jos nuo ovat isoimpia ongelmia) lapselta.
Puhu sen lapsen kanssa ihan rehellisesti siitä, miltä hyvänyöntoivotuksiin vastaamattomuus tuntuu ja miten siihen on kohteliasta vastata.
Vanha kunnon kurinpalautus: ( joka vitsaa säästää se lastaan vihaa) lainaus suoraan vanhoista Suomi filmeistä
Pelolla hallitseminen toimii aina.
Vau.. Kuulostaa jotenkin siltä että pidätte lasta elämänkumppanina. Ei vittu teidän touhuja.
Joo, ehkä lapsi reagoi noin juuri siksi että itse käyttäydytte kuin se olisi teidän kumppani ja teille on hirveän tärkeää että lapsi on teille kiva ja ystävällinen.
Onko ehkä vähän äityis hukassa?????
Te olette äitejä, ne on teidän lapsia!!!!
Halooja, hankkikaa elämä!
Yöks.
Inhottavaa jotenkin että lapsen pitää käyttäytyä tietyllä tavalla pitääkseen teidät tyytyväisenä.
" lapsi hyvittelee käytöstään"....
Silloin ei saatana kaikki ole kohdallaan.
Luen uudelleen ja uudelleen tuota aloitusta. Aivan kuin joku umpirakastunut teini puhuisi poikaystävästään, joka ei vielä ole kehittänyt omantunnonarvoa.. Tai joku vaimo nyrkin ja hellan välistä.
Mun anoppi, yh on edelleen sellainen joka on sairaan mustasukkainen esikoispojastaan ja soittaa sille kaikki ongelmansa. Erosi miehestään kun lapset oli pieniä. Esikoinen sitten oli äidilleen joku miehen ja perheenisän korvike joka hoiti pienempiään ym.
Oikeasti, hakekaa apua käytökseenne. Tuo teksti ei ollut normaalin ihmisen, äidin, tuotos.
Vierailija kirjoitti:
Vanha kunnon kurinpalautus: ( joka vitsaa säästää se lastaan vihaa) lainaus suoraan vanhoista Suomi filmeistä
Pelolla hallitseminen toimii aina.
Kivittäkää vaan mutta olen oikeasti tätä mieltä. Nykykakarat käyttäytyvät järkyttävän huonosti koska tietävät etteivät saa siitä rangaistusta tai rangaistus on naurettava, ei siis pelkoa. Kyllä pitäisi olla edes pieni pelko siitä että sattuu jos perseilee. Enkä tarkoita aloituksessa mainittua suunsoittoa vaan isompia rikoksia. Nykyvanhemmat pelkäävät lapsiaan, yrittävät myötäillä ja lässyttää vaikka kaikkiin pelkkä puhe ei selvästi tehoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha kunnon kurinpalautus: ( joka vitsaa säästää se lastaan vihaa) lainaus suoraan vanhoista Suomi filmeistä
Pelolla hallitseminen toimii aina.
Kivittäkää vaan mutta olen oikeasti tätä mieltä. Nykykakarat käyttäytyvät järkyttävän huonosti koska tietävät etteivät saa siitä rangaistusta tai rangaistus on naurettava, ei siis pelkoa. Kyllä pitäisi olla edes pieni pelko siitä että sattuu jos perseilee. Enkä tarkoita aloituksessa mainittua suunsoittoa vaan isompia rikoksia. Nykyvanhemmat pelkäävät lapsiaan, yrittävät myötäillä ja lässyttää vaikka kaikkiin pelkkä puhe ei selvästi tehoa.
...rikoksia.?..:D
Vierailija kirjoitti:
Inhottavaa jotenkin että lapsen pitää käyttäytyä tietyllä tavalla pitääkseen teidät tyytyväisenä.
" lapsi hyvittelee käytöstään"....
Silloin ei saatana kaikki ole kohdallaan.
Sulla ei taida olla omia lapsia? Lapset saa olla lapsia, mutta heidän täytyy 8-9vuotiaina osata MYÖS käyttäytyä. Ihan samalla tavalla perseilyä sallittaan heiltäkin ajoittain, riippuen tilanteesta, mutta täytyy myös tarvittaessa osata käyttäytyä, oppia hallitsemaan omia tunteitaan ja tekoja, ei niitä opita kuin kantapään kautta. Lapsi ei opi teoriassa, vaan käytännössä.
Hyvittelyllä tarkoitin, että tietää käyttääntyneensä huonosti ja käyttäytyy taas normaalisti, en vaadi mitään anteeksi pyyntelyä aamuväännöistä, joten hymy ja hali tiuskimisen jälkeen riitti. Toki aamut on muutenkin huonoja kun kaikki kiireisiä ja väsyneitä, mutta mm. vaatteiden sopivuudesta on puhuttu sen sata kertaa, niitä ei aamulla ehdi vaihtamaan ja etsimään "housuja jotka ei putoo/kitistä/kutita/paina.
Lapsen ei täydy " pitää mua tyytyväisenä" , eikä myös mieheni, mutta molempien tulee tietää kuinka kanssaihmistä kohdellaan ja eletään kimpassa, aivan samoin kun minun itsenikin. Lapselta vaaditaan vähemmän, mutta ei heidänkäön pellossa tule elävän.
Ihan perustenavalta vaikuttaa. Itsellä on 9 ja 12 v pojat. Välillä tulevat kainaloon, välillä osoittavat mieltään ja ovat "kauheita". On päivittäin hetkiä, jolloin vanhemmuus ei kovin palkitsevalta tunnu. Päivittäin myös huomaan heitä ihastelevani ja olevani heistä ylpeä ja kiitollinen.
Ei muuta kuin leuka rintaan, itse yrittää parhaansa ja rakastaa lapsia sellaisina kuin he ovat!
Lapsi vaistoaa sun epävarmuuden ja on ehkä ärsyyntynyt sun reaktioista. Ei kapsen tarvitse sua " miellyttää" , eikä tuon ikäinen sen kummemmin osaakaan.
Sun tehtävä äitinä on omalla esimerkillä on näyttää kuinka ihmisiä kohdellaan, eikä odottaa lapselta aikuisen käytöstä.
RagingMom kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhottavaa jotenkin että lapsen pitää käyttäytyä tietyllä tavalla pitääkseen teidät tyytyväisenä.
" lapsi hyvittelee käytöstään"....
Silloin ei saatana kaikki ole kohdallaan.Sulla ei taida olla omia lapsia? Lapset saa olla lapsia, mutta heidän täytyy 8-9vuotiaina osata MYÖS käyttäytyä. Ihan samalla tavalla perseilyä sallittaan heiltäkin ajoittain, riippuen tilanteesta, mutta täytyy myös tarvittaessa osata käyttäytyä, oppia hallitsemaan omia tunteitaan ja tekoja, ei niitä opita kuin kantapään kautta. Lapsi ei opi teoriassa, vaan käytännössä.
Hyvittelyllä tarkoitin, että tietää käyttääntyneensä huonosti ja käyttäytyy taas normaalisti, en vaadi mitään anteeksi pyyntelyä aamuväännöistä, joten hymy ja hali tiuskimisen jälkeen riitti. Toki aamut on muutenkin huonoja kun kaikki kiireisiä ja väsyneitä, mutta mm. vaatteiden sopivuudesta on puhuttu sen sata kertaa, niitä ei aamulla ehdi vaihtamaan ja etsimään "housuja jotka ei putoo/kitistä/kutita/paina.
Lapsen ei täydy " pitää mua tyytyväisenä" , eikä myös mieheni, mutta molempien tulee tietää kuinka kanssaihmistä kohdellaan ja eletään kimpassa, aivan samoin kun minun itsenikin. Lapselta vaaditaan vähemmän, mutta ei heidänkäön pellossa tule elävän.
On, viisi.
Ja ei, en mökötä tai osoita mieltä lapsille.
En vaadi heiltä hyvää käytöstä jotta äiti pysyisi iloisena.
Hyvät tavat ja elämän positiivisuus ja muiden huomioon ottaminen täytyy oppia muutoin, kuin ketään mielkyttääkseen.
Olenkin kasvattanut viisi hyvin käyttäytyvää, empaattista, toiset huomioonottavaa lasta joiden ei ole tarvinnut miettiä äidin tai isän tai kenenkään muun miellyttämistä.
Että näin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi vaistoaa sun epävarmuuden ja on ehkä ärsyyntynyt sun reaktioista. Ei kapsen tarvitse sua " miellyttää" , eikä tuon ikäinen sen kummemmin osaakaan.
Sun tehtävä äitinä on omalla esimerkillä on näyttää kuinka ihmisiä kohdellaan, eikä odottaa lapselta aikuisen käytöstä.
Näin. Eikä lapsen tehtävä ole tehdä äitiä tyytyväiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi vaistoaa sun epävarmuuden ja on ehkä ärsyyntynyt sun reaktioista. Ei kapsen tarvitse sua " miellyttää" , eikä tuon ikäinen sen kummemmin osaakaan.
Sun tehtävä äitinä on omalla esimerkillä on näyttää kuinka ihmisiä kohdellaan, eikä odottaa lapselta aikuisen käytöstä.
Kyllä, ja lapsi vaistoaa jos joku hakee jotain turvaa hänestä ja huomaa että hän on nyt se maailman napa, joka ratkaisee joka ongelman. Lapsi selvästi kapinoi tuota sinun perseennuolentaasi kohtaan.
Lapsi toivoisi sinun käyttäytyvän normaalisti.
Älä anna hänelle huomiota, ignoraa vaan. Kommunikoit vain pakolluset. Kuullostaa tylyltä, mutta tällainen kevyt mykkäkoulu auttaa ja lapsi todennäköisesti hämmentyy ja alkaa miettiä käytöstään.
Meillä sama tilanne 8v pojan kanssa. Tiuskii ja ilkeilee kaiken aikaa. Koitan olla provosoitumatta. Joskus sitten taas on oikein iloisella tuulella ja silloin kehuu ja hellii. Olen ajatellut että liittyy ikään, on vielä pieni, mutta kuitenkin koulu ja kaverisuhteet vie voimia. Olen yrittänyt tavallista enemmän kehua ja silitellä aina ohi mennen ja kommentoida huonoon käytökseen, että tuol oli ilkeasäti tehty. Ja kyllä, on myös mennyt hermo ja ja olen huutanut asiasta....