Lue keskustelun säännöt.
Inspiroiduin tosta "puuppa" ketjusta. Hirveimmät sanat mitä lapsien kanssa käytetään?
17.05.2017 |
Itselleni tulee mieleen kun kaverin äiti sanoi meille joskus mökillä, että muistakaa tytöt pestä jupukat. Jupukka oli siis pimppi. Ai kauhee.
Toinen mikä tulee mieleen on kun yksi tuttava sanoin lapsiensa pyllyjä pypelöiksi. Mulla tulee pypelöistä mieleen rypäleet ja ne yhdistettynä pyllyyn = peräpukamat :D
Kommentit (65)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuma -sanaa kun käytetän aikuispuheessa kuvaamaan muutakin kuin lämpötilaa.
Kuulevatko lapset mukamas jatkuvasti aikuisten kutsuvan toisiaan kuumiksi, ja sitä kautta menisivät ihan sekaisin siitä, mitä sana tarkoittaa?
Ehkä sitten sinun lähipiirissäsi näin on.
Kyllä tuo vaihdevuosiaan valitteleva mummo huokailee kuumuutta aina nähdessä. Samoin minä kilpirauhasvaivaisena valitan kuumaa usein. Mieheni sanoo minua usein kuumaksi, ja saunakin on kohta kuuma. Teiniä usein kuumottelee, kun odottaa jotakin jännityksellä.
Joten popassa pysyttiin, kunnes puheentuotto lapsella lähti käyntiin.
Nämä kieliällötysketjut on huvittavia, koska kieli elää jatkuvasti. Lapsen kielenkehitykselle on tärkeää myös se vanhempien ja lapsen välinen oma kieli. Lapselle puhutaan korostaen tunnetiloja, elävästi ja nuotilla ihan syystä. Se on luontainen tapa opettaa lapselle kommunikointia.
Kielellisesti taitavat ymmärtävät, että kieli on tilanteesta riippuvaista. Jokainen meistä käyttää erilaista kieltä eri tilanteissa; töissä, parisuhteessa tai lapsien kanssa.
Taaperolle on aika omituista puhua negatiivisesta kokemuksesta, kun toinen lapsi varastaa lapion ja siitä tulee paha mieli. Toisaalta töissä olisi hassua sanoa työkaverille, että tuliko sulle kurja olo palaverissa, kun sulle ei riittänyt pullaa. Omalta puolisolta voikin kysyä huoletta, että mikäs sua vituttaa.
Eli kielen rikkaudesta tässäkin on kyse. Sanat voi tuntua ällöiltä ja typeriltä, jos näille sanoille ei omassa elämässä ole käyttötilanteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
meidän äiti sano aikanaan 3 vuotiaalle, nyt jo aikuiselle siskontytölleni, otatko leivän päälle makkarasiivun. ilmaisi asian näin "otakko leivälles makkatiivun. MAKKATIIVUN!!". että mua teininä ärsytti :D :D miksei ees makkavatiivu, piti vielä pudottaa yks tavu pois, että kuulosti vieläkin imelämmältä, makka :D alkoi taas ärsyttämään, näin vuosien jälkeen :D
Minä veikkaisin että kyse on siitä, että lapsen käyttämä hassu sana on tarttunut aikuisillekin. Ihan tavallinen ilmiö, eikä vaarallista tai vakavaa, sisäpiirin vitsi, jota ei aina vain muista pitää sisäpiirissä. Veljen perheessä syötiin kukkulii (jogurttia) ja meillä jossain vaiheessa piipälää (sämpylää).
.
Minä veikkaisin samaa.
Meilläkin on jo alakouluikäisten poikieni kanssa joitakin tuollaisia omia sanoja, jotka tullut juuri siitä, kun joku sanonut hassusti ja siitä sitten jäänyt juurikin sisäpiirin vitsiksi.
Lässytyskieltä ei olla koskaan käytetty ja asioista on puhuttu ihan niiden oikeilla nimillä.
:D uskon että meidän käyttämä "piipa" ärsyttää monia. En vaan voi sille mitään, että just puhumaan opetteleva lapsemme kutsuu leipää piipaksi...
Taaperon logiikka on pettämätön.