Lue keskustelun säännöt.
Kerronko työhaastattelussa raskaudesta?
17.05.2017 |
Olen yrittänyt miettiä pääni puhki, että mitä teen asian suhteen. Olen nyt siis rv 13, eikä raskaus näy vielä ollenkaan. Minulla on kolme työhaastattelua sovittuna, enkä tiedä pitäisikö niissä kertoa raskaudesta. Tuntuisi huijaukselta jättää kertomatta, mutta jos kerron, voin luultavasti heittää hyvästit työpaikalle. Mitä itse tekisitte?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilua, että vanhemmuuden kustannuksia ei ole saatu jaettua tämän tasaisemmin. Raskaana olevan naisen on turha edes haaveilla työpaikasta, ja töissä olevaa naista paheksutaan, kun tämä "kehtaa" tulla raskaaksi. Kaiken lisäksi naisia, jotka ovat ikänsä puolesta potentiaalisia raskautujia syrjitään työnhaussa.
...
Mutta tämä johtuu ihan naisten omasta toiminnasta. Lukemattomat kerrat nuoret naiset sanovat, että heti kun on vakityö, niin heti ryhdytään panemaan lasta alulle. Ja sitten pari kolme muksua yhteen putkeen, niin nainen roikkuu työnantajan listoilla yhdeksän vuotta. Pakko on pitää työpaikkaa tarjolla, tai joutuu käräjille.
Kamalat naiset, kun kehtaavat lisääntyä. Perheen perustaminen vaatii taloudellista vakautta. Tavis, jolla ei ole perittyä omaisuutta, saavuttaa taloudellisen vakauden yleensä vakitöihin päästyään. Nykyisillä työmarkkinoilla on aika tavallista joutua tekemään pätkätöitä vuosikausia ennen vakityön saamista. Jos vaikka ajatellaan tilannetta, jossa nainen valmistuu yliopistosta 25-vuotiaana ja saa pätkätyöputken jälkeen vakipaikan 29-vuotiaana, niin kauanko sitä lastenhankintaa pitäisi työnantajan mieliksi lykätä?
Taas huomaa, että tällä palstalla tämä aihe käy hermoille.
Minun puolesta kukin saa lisääntyä niin paljon kuin haluaa. Mutta muistakaa nyt, että mikäli nainen on vakinaisessa työsuhteessa ja käyttää kaikki mahdolliset vapaat, niin tästä koituu työnantajalle isot kustannukset ja resursseja joudutaan käyttämään arvoa tuottamattomaan työhön.
En nyt pyri syyllistämään naisia, vaan tuomaan esille sen toinen näkökulman. Ja monesti tuntuu siltä, että työnantaja nähdään pohjattomana rahasampona, jota voi ihan hyvin käyttää hyödyksi kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Ja juuri tämän vuoksi vanhemmuuden kustannukset pitäisi jakaa tasaisemmin, jotta nainen ei olisi suhteessa työnantajalle niin paljon suurempi riski kuin mies. Suurin osa lapsista hankitaan kuitenkin ihan miehen ja naisen yhteisestä päätöksestä.
Tottakai pitäisi mutta jostain syystä poliitikkoäidit eivät näe/ole nähneet mitään syytä säätää systeemiä vaikka korjattavaa on ollut jo kauan. Voi tietty olla että keskivertobroileri elää omassa kuplassaan eikä yksinkertaisesti näe tavallisiakaan ilmiöitä jos eivät just omalle kohdalle satu.
En oikeastaan edes ymmärrä miksi tuokin kustannus on lykätty työnantajalle (kuten eläkemaksut ja muutama muu). Systeemi johtaa vain siihen että tiettyjä ihmisryhmiä ruvetaan syrjimään työhönotossa eikä se sillä näytä korjaantuvan että kielletään syrjiminen.
Asiassa on eniten olleet vastaan miesvaltaisten alojen työnantajaliitot. Toivottavasti asiaan saadaan muutos lähivuosina. On ihan surkuhupaisaa, että alhaisesta syntyvyydestä ollaan huolissaan, mutta raskaana olevia saa lyödä kuin vierasta sikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat tyypit, jotka moittivat naisia raskaaksi tulemisesta moittivat toisissa ketjuissa naisia siitä, että syntyvyys on Suomessa laskussa. Niin tai näin, naisissa on aina vika. Työnantaja voi ihmisiä palkatessaan miettiä, että kyseinen henkilö on heillä töissä 40 vuotta. Kumpi on parempi vaihtoehto, nainen on äitiysvapaan vuoksi pois töistä 9 kuukautta ja jatkaa töissä 39 vuotta vai henkilö, joka vaihtaa toiseen työpaikkaan vuoden kuluttua?
Nyt olisi kiva nähdä tilasto äitien vapaiden pituuksita. Siis kuinka iso osa naisista hoitaa kotona lastaan sen perus kolme vuotta? Tuo sinun esittämä tilanne ei pidä paikkaansa läheskään aina.
Ei pidä tietenkään. Alle vuoden ikäinen on pieni hoitoon, ei sellainen osaa kävellä eikä puhua. Tunnen kuitenkin monia äitejä, jotka ovat palanneet töihin heti äitiysvapaan jälkeen. Harva vanhempi haluaa olla pois töistä, kyllä siinä ajatellaan sen lapsen etua. Jos pieni lapsi sairastaa vaikka astmaa, miten laitat lapsen hoitoon tai pystyt olemaan töissä, kun harva se viikko joutuu olemaan lapsen sairauden vuoksi töistä?
no jos et nyt kerro niin sulla on kuitenkin koeaika ja jos tulee epäillys raskaudesta niin saat kenkää heti. Ottaisin riskin ja kertoisin koska itseäni ahdistaisi olla epärehellinen.
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi, etenkään jos kovin kipeästi työtä tarvitset. Raskaussyrjintä on sen verran yleistä tässä mukamas tasa-arvoisessa työelämässä.
...
Taas ovat kaikki marttyyrit liikkeellä. Tuo syrjintä on varmasti hyvin työpaikkakohtaista. Ja ihan samaan ääneen voi sanoa, että tilanteen hyväksikäyttö ja työnantajan kusetus on erittäin yleistä. Ja jos aiemmin on käynyt niin, että juuri palkattu nuori nainen jää saman tien vuosiksi pois töistä, niin varmasti pohditaan seuraavassa rekryämisessä toisenlaisia ratkaisuja.
Älä kerro. Työnantajakin pelaa lopulta aina omaan pussiinsa eikä tietyissä tilanteissa paljon työntekijöitä ajattele. Ei kannata tuntea sääliä työnantajaa kohtaan , eivät hekään tunne sinua kohtaan.