Lue keskustelun säännöt.
Kerronko työhaastattelussa raskaudesta?
17.05.2017 |
Olen yrittänyt miettiä pääni puhki, että mitä teen asian suhteen. Olen nyt siis rv 13, eikä raskaus näy vielä ollenkaan. Minulla on kolme työhaastattelua sovittuna, enkä tiedä pitäisikö niissä kertoa raskaudesta. Tuntuisi huijaukselta jättää kertomatta, mutta jos kerron, voin luultavasti heittää hyvästit työpaikalle. Mitä itse tekisitte?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilua, että vanhemmuuden kustannuksia ei ole saatu jaettua tämän tasaisemmin....
Totta. Ja tähän tietysti otetaan varmasti kaikkia hyviä ratkaisuja vastaan. Homma pitäisi saada molemmille reilummaksi, jotta nuoret naiset eivät olisi eriarvoisessa asemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilua, että vanhemmuuden kustannuksia ei ole saatu jaettua tämän tasaisemmin. Raskaana olevan naisen on turha edes haaveilla työpaikasta, ja töissä olevaa naista paheksutaan, kun tämä "kehtaa" tulla raskaaksi. Kaiken lisäksi naisia, jotka ovat ikänsä puolesta potentiaalisia raskautujia syrjitään työnhaussa.
...
Mutta tämä johtuu ihan naisten omasta toiminnasta. Lukemattomat kerrat nuoret naiset sanovat, että heti kun on vakityö, niin heti ryhdytään panemaan lasta alulle. Ja sitten pari kolme muksua yhteen putkeen, niin nainen roikkuu työnantajan listoilla yhdeksän vuotta. Pakko on pitää työpaikkaa tarjolla, tai joutuu käräjille.
Yhteiskunta tarvitsee lapsia. Ja hedelmällinen ikä on rajallinen.
Onko se naisten vika?
Menee hermot, että monissa paikoissa perheenisiä pidetään kunnollisina ja luotettavina esimiesaineksen edustajina, mutta äitejä luusereina, vaikka heilläkin olisi kokemusta 15 vuotta ja olleet vain lyhyellä äitiysvapaalla ja lasten sairaspoissaolot puoliksi isän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilua, että vanhemmuuden kustannuksia ei ole saatu jaettua tämän tasaisemmin. Raskaana olevan naisen on turha edes haaveilla työpaikasta, ja töissä olevaa naista paheksutaan, kun tämä "kehtaa" tulla raskaaksi. Kaiken lisäksi naisia, jotka ovat ikänsä puolesta potentiaalisia raskautujia syrjitään työnhaussa.
...
Mutta tämä johtuu ihan naisten omasta toiminnasta. Lukemattomat kerrat nuoret naiset sanovat, että heti kun on vakityö, niin heti ryhdytään panemaan lasta alulle. Ja sitten pari kolme muksua yhteen putkeen, niin nainen roikkuu työnantajan listoilla yhdeksän vuotta. Pakko on pitää työpaikkaa tarjolla, tai joutuu käräjille.
Kamalat naiset, kun kehtaavat lisääntyä. Perheen perustaminen vaatii taloudellista vakautta. Tavis, jolla ei ole perittyä omaisuutta, saavuttaa taloudellisen vakauden yleensä vakitöihin päästyään. Nykyisillä työmarkkinoilla on aika tavallista joutua tekemään pätkätöitä vuosikausia ennen vakityön saamista. Jos vaikka ajatellaan tilannetta, jossa nainen valmistuu yliopistosta 25-vuotiaana ja saa pätkätyöputken jälkeen vakipaikan 29-vuotiaana, niin kauanko sitä lastenhankintaa pitäisi työnantajan mieliksi lykätä?
Samat tyypit, jotka moittivat naisia raskaaksi tulemisesta moittivat toisissa ketjuissa naisia siitä, että syntyvyys on Suomessa laskussa. Niin tai näin, naisissa on aina vika. Työnantaja voi ihmisiä palkatessaan miettiä, että kyseinen henkilö on heillä töissä 40 vuotta. Kumpi on parempi vaihtoehto, nainen on äitiysvapaan vuoksi pois töistä 9 kuukautta ja jatkaa töissä 39 vuotta vai henkilö, joka vaihtaa toiseen työpaikkaan vuoden kuluttua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi. Asiahan ei työnantajalle sinällään edes kuulu mutta jos kerrot niin saat todellakin heittää hyvästit, paikkaa et varmasti saa.
Häh? Työnantajalle ei kuulu se että vastapalkattu jää välittömästä sopimuksen allekirjoitettuuaan 3-10 vuoden äitiysvapaalle? Missä tahansa muussa tilanteessa tuota kutsuttaisiin törkeäksi huijaukseksi mutta mammoiltahan ei voi moraalia vaatia.
Mä olin vuoden poissa töistä, ja mies jäi sen jälkeen puoleksi vuodeksi vanhempainvapaalle. Miestä paheksuttiin (miesvaltaisessa) työpaikassa ratkaisustaan oikein olan takaa. Minä sain lukemattomat kerrat kuulla voivottelua siitä, kuinka olen vastuuton ja moraaliton äiti, kun lapsi meni hoitoon jo 1,5-vuotiaana. Teet niin tai näin, niin aina on näin mammana moraali pielessä. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilua, että vanhemmuuden kustannuksia ei ole saatu jaettua tämän tasaisemmin. Raskaana olevan naisen on turha edes haaveilla työpaikasta, ja töissä olevaa naista paheksutaan, kun tämä "kehtaa" tulla raskaaksi. Kaiken lisäksi naisia, jotka ovat ikänsä puolesta potentiaalisia raskautujia syrjitään työnhaussa.
...
Mutta tämä johtuu ihan naisten omasta toiminnasta. Lukemattomat kerrat nuoret naiset sanovat, että heti kun on vakityö, niin heti ryhdytään panemaan lasta alulle. Ja sitten pari kolme muksua yhteen putkeen, niin nainen roikkuu työnantajan listoilla yhdeksän vuotta. Pakko on pitää työpaikkaa tarjolla, tai joutuu käräjille.
Yhteiskunta tarvitsee lapsia. Ja hedelmällinen ikä on rajallinen.
Onko se naisten vika?
Menee hermot, että monissa paikoissa perheenisiä pidetään kunnollisina ja luotettavina esimiesaineksen edustajina, mutta äitejä luusereina, vaikka heilläkin olisi kokemusta 15 vuotta ja olleet vain lyhyellä äitiysvapaalla ja lasten sairaspoissaolot puoliksi isän kanssa.
Ei heitä pidetä luusereina, mutta jo ihan laikin määrittelyn mukaan esimerkiksi osakeyhtyön on pyrittävä tuottamaan voittoa. Ja nuori nainen on kustannusriski yritykselle. Tämä on se valitettava kylmä totuus.
Vierailija kirjoitti:
Samat tyypit, jotka moittivat naisia raskaaksi tulemisesta moittivat toisissa ketjuissa naisia siitä, että syntyvyys on Suomessa laskussa. Niin tai näin, naisissa on aina vika. Työnantaja voi ihmisiä palkatessaan miettiä, että kyseinen henkilö on heillä töissä 40 vuotta. Kumpi on parempi vaihtoehto, nainen on äitiysvapaan vuoksi pois töistä 9 kuukautta ja jatkaa töissä 39 vuotta vai henkilö, joka vaihtaa toiseen työpaikkaan vuoden kuluttua?
Nyt olisi kiva nähdä tilasto äitien vapaiden pituuksita. Siis kuinka iso osa naisista hoitaa kotona lastaan sen perus kolme vuotta? Tuo sinun esittämä tilanne ei pidä paikkaansa läheskään aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilua, että vanhemmuuden kustannuksia ei ole saatu jaettua tämän tasaisemmin. Raskaana olevan naisen on turha edes haaveilla työpaikasta, ja töissä olevaa naista paheksutaan, kun tämä "kehtaa" tulla raskaaksi. Kaiken lisäksi naisia, jotka ovat ikänsä puolesta potentiaalisia raskautujia syrjitään työnhaussa.
...
Mutta tämä johtuu ihan naisten omasta toiminnasta. Lukemattomat kerrat nuoret naiset sanovat, että heti kun on vakityö, niin heti ryhdytään panemaan lasta alulle. Ja sitten pari kolme muksua yhteen putkeen, niin nainen roikkuu työnantajan listoilla yhdeksän vuotta. Pakko on pitää työpaikkaa tarjolla, tai joutuu käräjille.
Kamalat naiset, kun kehtaavat lisääntyä. Perheen perustaminen vaatii taloudellista vakautta. Tavis, jolla ei ole perittyä omaisuutta, saavuttaa taloudellisen vakauden yleensä vakitöihin päästyään. Nykyisillä työmarkkinoilla on aika tavallista joutua tekemään pätkätöitä vuosikausia ennen vakityön saamista. Jos vaikka ajatellaan tilannetta, jossa nainen valmistuu yliopistosta 25-vuotiaana ja saa pätkätyöputken jälkeen vakipaikan 29-vuotiaana, niin kauanko sitä lastenhankintaa pitäisi työnantajan mieliksi lykätä?
Taas huomaa, että tällä palstalla tämä aihe käy hermoille.
Minun puolesta kukin saa lisääntyä niin paljon kuin haluaa. Mutta muistakaa nyt, että mikäli nainen on vakinaisessa työsuhteessa ja käyttää kaikki mahdolliset vapaat, niin tästä koituu työnantajalle isot kustannukset ja resursseja joudutaan käyttämään arvoa tuottamattomaan työhön.
En nyt pyri syyllistämään naisia, vaan tuomaan esille sen toinen näkökulman. Ja monesti tuntuu siltä, että työnantaja nähdään pohjattomana rahasampona, jota voi ihan hyvin käyttää hyödyksi kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Kerroin (rv 8) ja en saanut paikkaa. Toimisin samoin nytkin. Ajattelin, että jos eivät valitse,niin sitten ei ole mun paikka. Voihan olla, että jäi ihan pätevyydestäkun kiinni. Mutta kukin tavallaan, en tuomitse ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilua, että vanhemmuuden kustannuksia ei ole saatu jaettua tämän tasaisemmin. Raskaana olevan naisen on turha edes haaveilla työpaikasta, ja töissä olevaa naista paheksutaan, kun tämä "kehtaa" tulla raskaaksi. Kaiken lisäksi naisia, jotka ovat ikänsä puolesta potentiaalisia raskautujia syrjitään työnhaussa.
...
Mutta tämä johtuu ihan naisten omasta toiminnasta. Lukemattomat kerrat nuoret naiset sanovat, että heti kun on vakityö, niin heti ryhdytään panemaan lasta alulle. Ja sitten pari kolme muksua yhteen putkeen, niin nainen roikkuu työnantajan listoilla yhdeksän vuotta. Pakko on pitää työpaikkaa tarjolla, tai joutuu käräjille.
Yhteiskunta tarvitsee lapsia. Ja hedelmällinen ikä on rajallinen.
Onko se naisten vika?
Menee hermot, että monissa paikoissa perheenisiä pidetään kunnollisina ja luotettavina esimiesaineksen edustajina, mutta äitejä luusereina, vaikka heilläkin olisi kokemusta 15 vuotta ja olleet vain lyhyellä äitiysvapaalla ja lasten sairaspoissaolot puoliksi isän kanssa.
Ei ole naisten vika. Mutta pitääkö sinun mielestä työnantajan ehdoin tahdoin hankkia lisäkustannuksia yritykseensä? Jos tämä rahoituskuvio saataisiin jotenkin järkeväksi, niin asenne voisi olla ihan eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilua, että vanhemmuuden kustannuksia ei ole saatu jaettua tämän tasaisemmin. Raskaana olevan naisen on turha edes haaveilla työpaikasta, ja töissä olevaa naista paheksutaan, kun tämä "kehtaa" tulla raskaaksi. Kaiken lisäksi naisia, jotka ovat ikänsä puolesta potentiaalisia raskautujia syrjitään työnhaussa.
...
Mutta tämä johtuu ihan naisten omasta toiminnasta. Lukemattomat kerrat nuoret naiset sanovat, että heti kun on vakityö, niin heti ryhdytään panemaan lasta alulle. Ja sitten pari kolme muksua yhteen putkeen, niin nainen roikkuu työnantajan listoilla yhdeksän vuotta. Pakko on pitää työpaikkaa tarjolla, tai joutuu käräjille.
Kamalat naiset, kun kehtaavat lisääntyä. Perheen perustaminen vaatii taloudellista vakautta. Tavis, jolla ei ole perittyä omaisuutta, saavuttaa taloudellisen vakauden yleensä vakitöihin päästyään. Nykyisillä työmarkkinoilla on aika tavallista joutua tekemään pätkätöitä vuosikausia ennen vakityön saamista. Jos vaikka ajatellaan tilannetta, jossa nainen valmistuu yliopistosta 25-vuotiaana ja saa pätkätyöputken jälkeen vakipaikan 29-vuotiaana, niin kauanko sitä lastenhankintaa pitäisi työnantajan mieliksi lykätä?
Taas huomaa, että tällä palstalla tämä aihe käy hermoille.
Minun puolesta kukin saa lisääntyä niin paljon kuin haluaa. Mutta muistakaa nyt, että mikäli nainen on vakinaisessa työsuhteessa ja käyttää kaikki mahdolliset vapaat, niin tästä koituu työnantajalle isot kustannukset ja resursseja joudutaan käyttämään arvoa tuottamattomaan työhön.
En nyt pyri syyllistämään naisia, vaan tuomaan esille sen toinen näkökulman. Ja monesti tuntuu siltä, että työnantaja nähdään pohjattomana rahasampona, jota voi ihan hyvin käyttää hyödyksi kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Ja juuri tämän vuoksi vanhemmuuden kustannukset pitäisi jakaa tasaisemmin, jotta nainen ei olisi suhteessa työnantajalle niin paljon suurempi riski kuin mies. Suurin osa lapsista hankitaan kuitenkin ihan miehen ja naisen yhteisestä päätöksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parasta kun naiset vaan jäisivät kotia hoitamaan ja lapsia kasvattamaan, niin on työnantajilla ja työntekijöillä=miehillä helppoa ja mukavaa. Eikun...
Älä kerro ap, sinulla ei ole velvollisuutta kertoa. Eikä asiaa myöhemmin selitellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilua, että vanhemmuuden kustannuksia ei ole saatu jaettua tämän tasaisemmin. Raskaana olevan naisen on turha edes haaveilla työpaikasta, ja töissä olevaa naista paheksutaan, kun tämä "kehtaa" tulla raskaaksi. Kaiken lisäksi naisia, jotka ovat ikänsä puolesta potentiaalisia raskautujia syrjitään työnhaussa.
...
Mutta tämä johtuu ihan naisten omasta toiminnasta. Lukemattomat kerrat nuoret naiset sanovat, että heti kun on vakityö, niin heti ryhdytään panemaan lasta alulle. Ja sitten pari kolme muksua yhteen putkeen, niin nainen roikkuu työnantajan listoilla yhdeksän vuotta. Pakko on pitää työpaikkaa tarjolla, tai joutuu käräjille.
Kamalat naiset, kun kehtaavat lisääntyä. Perheen perustaminen vaatii taloudellista vakautta. Tavis, jolla ei ole perittyä omaisuutta, saavuttaa taloudellisen vakauden yleensä vakitöihin päästyään. Nykyisillä työmarkkinoilla on aika tavallista joutua tekemään pätkätöitä vuosikausia ennen vakityön saamista. Jos vaikka ajatellaan tilannetta, jossa nainen valmistuu yliopistosta 25-vuotiaana ja saa pätkätyöputken jälkeen vakipaikan 29-vuotiaana, niin kauanko sitä lastenhankintaa pitäisi työnantajan mieliksi lykätä?
Taas huomaa, että tällä palstalla tämä aihe käy hermoille.
Minun puolesta kukin saa lisääntyä niin paljon kuin haluaa. Mutta muistakaa nyt, että mikäli nainen on vakinaisessa työsuhteessa ja käyttää kaikki mahdolliset vapaat, niin tästä koituu työnantajalle isot kustannukset ja resursseja joudutaan käyttämään arvoa tuottamattomaan työhön.
En nyt pyri syyllistämään naisia, vaan tuomaan esille sen toinen näkökulman. Ja monesti tuntuu siltä, että työnantaja nähdään pohjattomana rahasampona, jota voi ihan hyvin käyttää hyödyksi kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Ja juuri tämän vuoksi vanhemmuuden kustannukset pitäisi jakaa tasaisemmin, jotta nainen ei olisi suhteessa työnantajalle niin paljon suurempi riski kuin mies. Suurin osa lapsista hankitaan kuitenkin ihan miehen ja naisen yhteisestä päätöksestä.
Tottakai pitäisi mutta jostain syystä poliitikkoäidit eivät näe/ole nähneet mitään syytä säätää systeemiä vaikka korjattavaa on ollut jo kauan. Voi tietty olla että keskivertobroileri elää omassa kuplassaan eikä yksinkertaisesti näe tavallisiakaan ilmiöitä jos eivät just omalle kohdalle satu.
En oikeastaan edes ymmärrä miksi tuokin kustannus on lykätty työnantajalle (kuten eläkemaksut ja muutama muu). Systeemi johtaa vain siihen että tiettyjä ihmisryhmiä ruvetaan syrjimään työhönotossa eikä se sillä näytä korjaantuvan että kielletään syrjiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertoisin.
Ensinnäkin, jos jätät kertomatta raskaudesta ja saat paikan, ei kuva sinusta varmasti muodostu kovin positiiviseksi tuoreen työnantajan ja kollegoiden silmissä. Se voi vaikuttaa myös seuraavassa työnhaussa; luuletko, ettei esimiehesi mainitse asiasta, jos potentiaalinen tuleva työnantaja ottaa häneen yhteyttä?
On myöskin varma, että tuo firma ei sen jälkeen enää palkkaa lisääntymisikäisiä naisia kovin herkästi - jos ollenkaan. Meillä on muutenkin ihan riittävän vaikeaa saada vakipaikkoja tai pitkiä työsuhteita. Mielestäni naiset voisivat ajatella toisia samassa tilanteessa olevia naisia edes sen verran, että jättäisivät kieroimmat temput tekemättä hieman korkeamman äitiysrahan takia.
Tarkoitukseni ei ole syytellä sinua AP asiasta, puhun yleisellä(kin) tasolla :)
En kertoisi, etenkään jos kovin kipeästi työtä tarvitset. Raskaussyrjintä on sen verran yleistä tässä mukamas tasa-arvoisessa työelämässä.
Itse en kertonut työhaastattelussa, koska edellisessä työpaikassa minua syrjittiin aika rankasti raskauden takia ja lopulta sain jopa fudut näennäisesti tu-ta-perustein kun sitten lopulta töihin perhevapailta palasin, että kiitosta vaan monen vuoden palveluksesta ennen raskautta... Tulin sitten heti työttömäksi jäätyäni raskaaksi,kuitenkin samalla hain töitä. Aiemmasta kokemuksesta viisastuneena olin sitten haastattelussa hiljaa raskaudesta, vaikka olin tietty varhaisilla viikoillakin (alle 12) etten muutenkaan asiaa olisi halunnut huudella. Asiaan suhtauduttiin ilokseni töissä oikein positiivisesti kun sitten lopulta kerroin. Pomot kuittasivat asian rennosti tyyliin että no jonkunhan niitä lapsia on tehtävä kun syntyvyyskin on laskussa ja työkaverit taputtelivat kasvavaa mahaani innoissaan.
Mutta tosiasia on että ihan oikeasti se syntyvyys on laskussa ja uusia veronmaksajia tarvitaan tulevaisuuteen. Mutta kukas niitä veronmaksajia uskaltaa tehdä kun urakehitys vaarantuu? Tältäkin kannalta asiaa voisi miettiä..
Juu älä kerro. Ei kuulu työnantajallesi - ei hänkään ole sinulle lojaali ja anna etukäteisvinkkiä että aikovat ehkä irtisanoa sinut vuoden lopussa jos tulosennuste ei täyty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilua, että vanhemmuuden kustannuksia ei ole saatu jaettua tämän tasaisemmin. Raskaana olevan naisen on turha edes haaveilla työpaikasta, ja töissä olevaa naista paheksutaan, kun tämä "kehtaa" tulla raskaaksi. Kaiken lisäksi naisia, jotka ovat ikänsä puolesta potentiaalisia raskautujia syrjitään työnhaussa.
...
Mutta tämä johtuu ihan naisten omasta toiminnasta. Lukemattomat kerrat nuoret naiset sanovat, että heti kun on vakityö, niin heti ryhdytään panemaan lasta alulle. Ja sitten pari kolme muksua yhteen putkeen, niin nainen roikkuu työnantajan listoilla yhdeksän vuotta. Pakko on pitää työpaikkaa tarjolla, tai joutuu käräjille.
Yhteiskunta tarvitsee lapsia. Ja hedelmällinen ikä on rajallinen.
Onko se naisten vika?
Menee hermot, että monissa paikoissa perheenisiä pidetään kunnollisina ja luotettavina esimiesaineksen edustajina, mutta äitejä luusereina, vaikka heilläkin olisi kokemusta 15 vuotta ja olleet vain lyhyellä äitiysvapaalla ja lasten sairaspoissaolot puoliksi isän kanssa.Ei heitä pidetä luusereina, mutta jo ihan laikin määrittelyn mukaan esimerkiksi osakeyhtyön on pyrittävä tuottamaan voittoa. Ja nuori nainen on kustannusriski yritykselle. Tämä on se valitettava kylmä totuus.
Entäs ne nuoret miehet, jotka ovat firmassa 2 vuotta oppimassa alan käytännöt ja siirtyvät sitten kilpailijan palvelukseen? Harva heitä kritisoi ja pitää riskeinä kun pitäähän poikien tehdä uraa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilua, että vanhemmuuden kustannuksia ei ole saatu jaettua tämän tasaisemmin. Raskaana olevan naisen on turha edes haaveilla työpaikasta, ja töissä olevaa naista paheksutaan, kun tämä "kehtaa" tulla raskaaksi. Kaiken lisäksi naisia, jotka ovat ikänsä puolesta potentiaalisia raskautujia syrjitään työnhaussa.
...
Mutta tämä johtuu ihan naisten omasta toiminnasta. Lukemattomat kerrat nuoret naiset sanovat, että heti kun on vakityö, niin heti ryhdytään panemaan lasta alulle. Ja sitten pari kolme muksua yhteen putkeen, niin nainen roikkuu työnantajan listoilla yhdeksän vuotta. Pakko on pitää työpaikkaa tarjolla, tai joutuu käräjille.
Kamalat naiset, kun kehtaavat lisääntyä. Perheen perustaminen vaatii taloudellista vakautta. Tavis, jolla ei ole perittyä omaisuutta, saavuttaa taloudellisen vakauden yleensä vakitöihin päästyään. Nykyisillä työmarkkinoilla on aika tavallista joutua tekemään pätkätöitä vuosikausia ennen vakityön saamista. Jos vaikka ajatellaan tilannetta, jossa nainen valmistuu yliopistosta 25-vuotiaana ja saa pätkätyöputken jälkeen vakipaikan 29-vuotiaana, niin kauanko sitä lastenhankintaa pitäisi työnantajan mieliksi lykätä?
Taas huomaa, että tällä palstalla tämä aihe käy hermoille.
Minun puolesta kukin saa lisääntyä niin paljon kuin haluaa. Mutta muistakaa nyt, että mikäli nainen on vakinaisessa työsuhteessa ja käyttää kaikki mahdolliset vapaat, niin tästä koituu työnantajalle isot kustannukset ja resursseja joudutaan käyttämään arvoa tuottamattomaan työhön.
En nyt pyri syyllistämään naisia, vaan tuomaan esille sen toinen näkökulman. Ja monesti tuntuu siltä, että työnantaja nähdään pohjattomana rahasampona, jota voi ihan hyvin käyttää hyödyksi kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Ja juuri tämän vuoksi vanhemmuuden kustannukset pitäisi jakaa tasaisemmin, jotta nainen ei olisi suhteessa työnantajalle niin paljon suurempi riski kuin mies. Suurin osa lapsista hankitaan kuitenkin ihan miehen ja naisen yhteisestä päätöksestä.
Tottakai pitäisi mutta jostain syystä poliitikkoäidit eivät näe/ole nähneet mitään syytä säätää systeemiä vaikka korjattavaa on ollut jo kauan. Voi tietty olla että keskivertobroileri elää omassa kuplassaan eikä yksinkertaisesti näe tavallisiakaan ilmiöitä jos eivät just omalle kohdalle satu.
En oikeastaan edes ymmärrä miksi tuokin kustannus on lykätty työnantajalle (kuten eläkemaksut ja muutama muu). Systeemi johtaa vain siihen että tiettyjä ihmisryhmiä ruvetaan syrjimään työhönotossa eikä se sillä näytä korjaantuvan että kielletään syrjiminen.
Ja tämä on nimenomaan poliitikkoäitien vika? Turha tästä(kin) on naisia syyllistää. Todennäköisemmin nimenomaan miehillä ei ole poliittista tahtoa viedä tätä muutosta eteenpäin, sillä he menettäisivät samalla etulyöntiasemaansa työmarkkinoilla. (Ja miesvaltaiset alat kärsisivät myös muutoksesta.)
Minusta EK:n ehdotus uudesta perhevapaamallista oli ihan hyvä (ja olettaisi työnantajapuolellekin kelpaavan, kun on kerran heidän etujärjestöstään kyse). On silti todella epätodennäköistä, että nykyinen (miesvaltainen) oikeistohallitus tekisi asialle mitään, koska persut ja keskusta eivät halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella epäreilua, että vanhemmuuden kustannuksia ei ole saatu jaettua tämän tasaisemmin. Raskaana olevan naisen on turha edes haaveilla työpaikasta, ja töissä olevaa naista paheksutaan, kun tämä "kehtaa" tulla raskaaksi. Kaiken lisäksi naisia, jotka ovat ikänsä puolesta potentiaalisia raskautujia syrjitään työnhaussa.
...
Mutta tämä johtuu ihan naisten omasta toiminnasta. Lukemattomat kerrat nuoret naiset sanovat, että heti kun on vakityö, niin heti ryhdytään panemaan lasta alulle. Ja sitten pari kolme muksua yhteen putkeen, niin nainen roikkuu työnantajan listoilla yhdeksän vuotta. Pakko on pitää työpaikkaa tarjolla, tai joutuu käräjille.
Kamalat naiset, kun kehtaavat lisääntyä. Perheen perustaminen vaatii taloudellista vakautta. Tavis, jolla ei ole perittyä omaisuutta, saavuttaa taloudellisen vakauden yleensä vakitöihin päästyään. Nykyisillä työmarkkinoilla on aika tavallista joutua tekemään pätkätöitä vuosikausia ennen vakityön saamista. Jos vaikka ajatellaan tilannetta, jossa nainen valmistuu yliopistosta 25-vuotiaana ja saa pätkätyöputken jälkeen vakipaikan 29-vuotiaana, niin kauanko sitä lastenhankintaa pitäisi työnantajan mieliksi lykätä?
Taas huomaa, että tällä palstalla tämä aihe käy hermoille.
Minun puolesta kukin saa lisääntyä niin paljon kuin haluaa. Mutta muistakaa nyt, että mikäli nainen on vakinaisessa työsuhteessa ja käyttää kaikki mahdolliset vapaat, niin tästä koituu työnantajalle isot kustannukset ja resursseja joudutaan käyttämään arvoa tuottamattomaan työhön.
En nyt pyri syyllistämään naisia, vaan tuomaan esille sen toinen näkökulman. Ja monesti tuntuu siltä, että työnantaja nähdään pohjattomana rahasampona, jota voi ihan hyvin käyttää hyödyksi kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Ja juuri tämän vuoksi vanhemmuuden kustannukset pitäisi jakaa tasaisemmin, jotta nainen ei olisi suhteessa työnantajalle niin paljon suurempi riski kuin mies. Suurin osa lapsista hankitaan kuitenkin ihan miehen ja naisen yhteisestä päätöksestä.
Tottakai pitäisi mutta jostain syystä poliitikkoäidit eivät näe/ole nähneet mitään syytä säätää systeemiä vaikka korjattavaa on ollut jo kauan. Voi tietty olla että keskivertobroileri elää omassa kuplassaan eikä yksinkertaisesti näe tavallisiakaan ilmiöitä jos eivät just omalle kohdalle satu.
En oikeastaan edes ymmärrä miksi tuokin kustannus on lykätty työnantajalle (kuten eläkemaksut ja muutama muu). Systeemi johtaa vain siihen että tiettyjä ihmisryhmiä ruvetaan syrjimään työhönotossa eikä se sillä näytä korjaantuvan että kielletään syrjiminen.
Ja tämä on nimenomaan poliitikkoäitien vika? Turha tästä(kin) on naisia syyllistää. Todennäköisemmin nimenomaan miehillä ei ole poliittista tahtoa viedä tätä muutosta eteenpäin, sillä he menettäisivät samalla etulyöntiasemaansa työmarkkinoilla. (Ja miesvaltaiset alat kärsisivät myös muutoksesta.)
Minusta EK:n ehdotus uudesta perhevapaamallista oli ihan hyvä (ja olettaisi työnantajapuolellekin kelpaavan, kun on kerran heidän etujärjestöstään kyse). On silti todella epätodennäköistä, että nykyinen (miesvaltainen) oikeistohallitus tekisi asialle mitään, koska persut ja keskusta eivät halua.
Naisen logiikkaa taas kerran. Eduskunnassa on melkein puolet naisia, hallituksessa ehkä ei mutta on niitä naisiakin ollut ministereinä ja on edelleenkin. Mikään ei estä eduskunnan ja hallituksen naisia esittämässtä korjauksia mutta eipähän näytä niitä kuuluvan. Joten selkeästihän se on miesten vika että asialle ei tehdä mitään ja naiselta ei voi olettaakaan oma-aloitteisuutta edes sen vertaa että puhuisi asiasta.
Äitiysvapaa on 4kk. Sen jälkeen kumpi vaan voi jäädä kotiin.