Häät ilman kaasoa
Lyötiin mieheni kanssa nyt lukkoon päivämäärä häille, kesälle 2018. Juhlapaikkaa miettiessäni tulin ajatelleeksi ettei minulla ole ainuttakaan ystävää/kaveria jonka kutsua häihin tai pyytää kaasoksi. Siis ihan oikeasti. Onko kukaan palstalainen ollut häissä jossa morsian on sosiaalisesti täysin epäonnistut? Läheinen suku kyllä löytyy, kutsuja lähtisi noin 150:lle ihmiselle. Muttei yhdellekkään ystävälle kun niitä ei ole!
Tätä ajatellessa tekisi sittenkin mieli puhua mies ympäri ja mennä naimisiin kahdestaan ulkomailla.
Kommentit (22)
Se on ihan itsestä kiinni, mitä ja miten haluaa. Haluatko ns. edustushäät vai onko todellisena haaveenasi mennä naimisiin ulkomailla miehen kanssa kaksistaan?
Voithan pyytää siskoasi tai muuta lähisukulaista kaasoksi. Jos siis kaason haluat.
Sinällään erikoista, jos ei ole yhtään naispuolista läheisempää ystävää/sukulaista. Kukin toki tavallaan....
Jos olet läheinen sukusi kanssa ja haluat juhlia häitä heidän läsnäollessaan, niin totta ihmeessä niin teette. Ei kukaan ole määrännyt, että häissä olisi ehdottomasti oltava kaaso, ja tuskin kukaan edes sellaisen puuttumista huomaa.
Mitä vittua sillä kaasolla tehdään? On se nyt kumma jos ei naimisiin osaa mennä ilman kaasoja, bestmaneja ynnä muuta turhaketta.
Ihana. Jotenkin jännä että vaihtoehtosi on joko jättimäiset häät tai ulkomaille? Koska sinulla ei ole kaasoa?
Ei kaasoa tarvitse. Lähinnä kaaso on kaveri jonka kanssa suunnittelet ja purat jännitystäsi. Se muistaa vaikka pitää huolen sun huulipunasta :)
Kurja jos sulla ei ole kaveria. Itse miettisin miksi järjestää 150 ihmisen häät jos niissä ei ole ystäviäkään, koska kaasohan voi olla läheinen sukulaisesikin..
Miksi sitten häät järjestää ulkomailla? Mitä se on sinulle tai miehellesi tärkeää? Vieraita sinne voi olla haastavaa saada mukaan. Vaatii esim. työaikajärjestelyitä enemmän kuin muuten ja jos sukulaiset ei ole läheisiä, niin tuskin maksaa sinne tulemisesta.
Häät kannattaa suunnitella niin että ne ei työllistä liikaa ja nauttisit olostasi. Intiimit häät jossain pienessä kappelissa vain max 6 henkilöä voi olla kauniimpi kuin joku ökyjuhla, josta muistoksi jää vieraiden pönötys ja stressi
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan itsestä kiinni, mitä ja miten haluaa. Haluatko ns. edustushäät vai onko todellisena haaveenasi mennä naimisiin ulkomailla miehen kanssa kaksistaan?
Meidän kummankin vanhemmt ainakin pettyvät kovasti jos edustushäitä ei tule. Mies tahtoo myös isot häät.
Tavallaan minäkin haluaisin kokea isot kirkkohäät, kävellä isän käsipuolessa sulhasen luo ynnä muut hömpät, mutta masentaa se ettei mulla olis edes sitä yhtä kaasoa! Kun blogeja lukiessa ymmärtää että suurimman osan pitää valita kaasot (jopa 6!!) Tuntuu että kaiki vieraat, varsinkit serkut ajattelee kuinka epäonnistunut olen.
Muutama vuosikymmen sitten nämä bestmanit ja kaasot eivät olleet kauhean yleisiä. Eivätkä nykyäänkään kaikki harrasta noita.
Mulla ei ollut edes häitä ja liitto on kestänyt jo 10-v. Kaasoja et tarvitse avioliiton onnistumiseen, etkä häiden.
Mulla ei ollut kaasoa, eikä miehellä bestmania. Niitä mihinkään tarvittu.
Vastatakseni kysymykseen, multa oli vain yksi ystävä paikalla. Kolme peru tulonsa viime tipassa. Suvustakin halusin vain sisarukset ja äidin.
Miehellä sen sijaan on laaja suku ja ystäväporukka.
Sen takia vihkitilaisuus järjestettiin "teltassa", johon ei järjestetty tuoleja riveittäin vaan puolikuun muotoon tarpeeksi tuoleja. Homma hoitui hyvin ja miehellä on ihana suku, että otti kaikki avosylin vastaan.
Minullakaan ei ole yhtään ystäviä. Olin koulukiusattu pitkään ja jotenkin sen jälkeen ihmisiin tutustuminen on ollut hankalaa.
Itse aion tulevaisuudessa pyytää sukulaistani kaasoksi. Olisiko sulla ketään jota voisi pyytää suvusta, esim. sisko tai serkku?
Eikö oikeasti 150 hengen joukosta löydy ketään, jota voisit pyytää kaasoksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan itsestä kiinni, mitä ja miten haluaa. Haluatko ns. edustushäät vai onko todellisena haaveenasi mennä naimisiin ulkomailla miehen kanssa kaksistaan?
Meidän kummankin vanhemmt ainakin pettyvät kovasti jos edustushäitä ei tule. Mies tahtoo myös isot häät.
Tavallaan minäkin haluaisin kokea isot kirkkohäät, kävellä isän käsipuolessa sulhasen luo ynnä muut hömpät, mutta masentaa se ettei mulla olis edes sitä yhtä kaasoa! Kun blogeja lukiessa ymmärtää että suurimman osan pitää valita kaasot (jopa 6!!) Tuntuu että kaiki vieraat, varsinkit serkut ajattelee kuinka epäonnistunut olen.
Miettikää rauhassa. Jos oikeasti kaasojen olemassaolo on sinulle noin tärkeää, niin sitten toki hommaat niitä kaasoja. Tutustut ihmisiin ja hankit kaasot. Eivät ne taivaalta tipu.
Ulkomailla olisimme miehen kanssa ihan kahdestaan, tavallinen vihkiminen kirkossa ja valokuvaaja paikalla. Työtähän se teettäisi mutta tuntuu stressitömimmältä vaihtoehdolta.
Itselläni ei siis oikeasti ole yhtään kaveria, vaikka olen hyvin työelämässä pärjäävä nuori nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan itsestä kiinni, mitä ja miten haluaa. Haluatko ns. edustushäät vai onko todellisena haaveenasi mennä naimisiin ulkomailla miehen kanssa kaksistaan?
Meidän kummankin vanhemmt ainakin pettyvät kovasti jos edustushäitä ei tule. Mies tahtoo myös isot häät.
Tavallaan minäkin haluaisin kokea isot kirkkohäät, kävellä isän käsipuolessa sulhasen luo ynnä muut hömpät, mutta masentaa se ettei mulla olis edes sitä yhtä kaasoa! Kun blogeja lukiessa ymmärtää että suurimman osan pitää valita kaasot (jopa 6!!) Tuntuu että kaiki vieraat, varsinkit serkut ajattelee kuinka epäonnistunut olen.
Eli avioliitto ei ole tärkein, vaan prameat häät.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ollut kaasoa, eikä miehellä bestmania. Niitä mihinkään tarvittu.
Vastatakseni kysymykseen, multa oli vain yksi ystävä paikalla. Kolme peru tulonsa viime tipassa. Suvustakin halusin vain sisarukset ja äidin.
Miehellä sen sijaan on laaja suku ja ystäväporukka.
Sen takia vihkitilaisuus järjestettiin "teltassa", johon ei järjestetty tuoleja riveittäin vaan puolikuun muotoon tarpeeksi tuoleja. Homma hoitui hyvin ja miehellä on ihana suku, että otti kaikki avosylin vastaan.
Meilläkään ei ollut kaasoa eikä bestmania. Kavereita oli kyllä molempien puolelta paikalla, mutta ei vain haluttu seremoniahenkilöitä häätoimituksiin.
Ap:lle näyttää naimisiinmenossa olevan tärkeintä se, mitä muut siitä ajattelee. Mitä vanhemmat haluaa ja mitä suku ajattelee ja miten hänestä puhutaan ja häntä arvostellaan. Olisiko tämä nyt hyvä aika kasvaa aikuiseksi, ja alkaa miettiä tärkeämpiä asioita? Kuten sitä, mitä sinä itse ja sun puolisosi haluatte?
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle näyttää naimisiinmenossa olevan tärkeintä se, mitä muut siitä ajattelee. Mitä vanhemmat haluaa ja mitä suku ajattelee ja miten hänestä puhutaan ja häntä arvostellaan. Olisiko tämä nyt hyvä aika kasvaa aikuiseksi, ja alkaa miettiä tärkeämpiä asioita? Kuten sitä, mitä sinä itse ja sun puolisosi haluatte?
Kohta kymmenen vuotta yrittänyt opetella mutta tuloksetta. Uskon etten tästä kummemmaksi muutu. Normaalisti olen oman sosiaalisen tilanteeni kanssa ihan ok, käyn kyllä miehen kanssa ulkona jne. Nyt häitä suunnitellessa vasta hätkähdin omaan tilanteeseen.
Statushäät ei itselleni ole se tärkein asia, vaan naimisiin meneminen. Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä kohta kymmenen vuotta. Jos nyt saisinkin mieheni ylipuhuttua pieneen ja intimiin hääjuhlaan, saisin kuulla vanhemmilta siitä kauan. Ja tietää olevani iso pettymys. He olettavat todellakin isoja edustushäitä, äiti tuskin tulisi edes paikalle jos kertoisin että tilaisuuteen saapuu vain kymmenen henkilöä. Ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan itsestä kiinni, mitä ja miten haluaa. Haluatko ns. edustushäät vai onko todellisena haaveenasi mennä naimisiin ulkomailla miehen kanssa kaksistaan?
Meidän kummankin vanhemmt ainakin pettyvät kovasti jos edustushäitä ei tule. Mies tahtoo myös isot häät.
Tavallaan minäkin haluaisin kokea isot kirkkohäät, kävellä isän käsipuolessa sulhasen luo ynnä muut hömpät, mutta masentaa se ettei mulla olis edes sitä yhtä kaasoa! Kun blogeja lukiessa ymmärtää että suurimman osan pitää valita kaasot (jopa 6!!) Tuntuu että kaiki vieraat, varsinkit serkut ajattelee kuinka epäonnistunut olen.
Tämä on niin tätä päivää. Joskus tekisi mieli ravistella ihmisiä että eläkää hyvä ihme sitä omaa elämäänne tässä ja nyt, eikä jotakin epärealistista somemaailmaa varten tai sellaisesta mallia ottaen. Ap olet menossa naimisiin. Lupaat viettää loppuelämäsi toisen ihmisen kanssa. Toivottavasti rakkaan sellaisen. Eikö se ole se pääasia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle näyttää naimisiinmenossa olevan tärkeintä se, mitä muut siitä ajattelee. Mitä vanhemmat haluaa ja mitä suku ajattelee ja miten hänestä puhutaan ja häntä arvostellaan. Olisiko tämä nyt hyvä aika kasvaa aikuiseksi, ja alkaa miettiä tärkeämpiä asioita? Kuten sitä, mitä sinä itse ja sun puolisosi haluatte?
Kohta kymmenen vuotta yrittänyt opetella mutta tuloksetta. Uskon etten tästä kummemmaksi muutu. Normaalisti olen oman sosiaalisen tilanteeni kanssa ihan ok, käyn kyllä miehen kanssa ulkona jne. Nyt häitä suunnitellessa vasta hätkähdin omaan tilanteeseen.
Statushäät ei itselleni ole se tärkein asia, vaan naimisiin meneminen. Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä kohta kymmenen vuotta. Jos nyt saisinkin mieheni ylipuhuttua pieneen ja intimiin hääjuhlaan, saisin kuulla vanhemmilta siitä kauan. Ja tietää olevani iso pettymys. He olettavat todellakin isoja edustushäitä, äiti tuskin tulisi edes paikalle jos kertoisin että tilaisuuteen saapuu vain kymmenen henkilöä. Ikävä kyllä.
Anteeksi nyt vain. Mutta jos äiti jättää tulematta lapsensa häihin, koska ne ovat hänen mielestään liian pienet, niin silloin on kyllä vikaa sen äidin päässä, eikä niissä häissä. Pidätte sellaiset häät kuin haluatte ja teille tuntuu luontevimmalta. Teidänhän ne häät ovat, eivätkä vanhempienne. Nyt kun olette naimisiinkin menossa, niin kannattaa aikuistua samalla ja alkaa elää itseänne varten, eikä vanhempianne varten.
Meillä ei ollut tuollaisia viritelmiä. Ei siis mitään kaasoja. Tosin en missään nimessä koe itseäni sosiaalisesti epäonnistuneeksi. :D Meidän häät eivät muutenkaan olleet mitkään täysin perinteiset, vaan sellaiset kuin itse halusimme pitää.