Lue keskustelun säännöt.
Mies työttömänä,minä kotihoidontuella, ei erotu arki viikonlopusta.
14.05.2017 |
Hirvittävän tylsää,kyllä tämä kotona olo lamaannuttaa. Nukumme vuorotellen klo 11-12, sitten toinen menee lapsen kanssa nukkumaan.
Koululainen tulee kotiin,käydään ulkona ja sitten ruoka ja iltahommat ,nukkumaan ja sama alusta.
Muutimme muutama vuosi sitten pääkaupunkiseudulle. Eipä niitä töitä löydy,kaikki tukiverkostot Kainuussa. Muuttaisitko takaisin?
Kommentit (41)
Ehdotan vapaaehtoistyön tekemistä. Tärkeitä hommia sillä saralla on vaikka kuinka paljon. Saat elämääsi merkityksellistä sisältöä ja helpottaahan se työn hakuakin, jos on aktiivinen. Ei kai se ihme ole, että on tylsää jos ei tee mitään. Mutta ei kukaan muukaan sun elämääsi elä eikä tuo siihen merkitystä. Meet vaikka jeesimään Hurstin leipäjonoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hahah, eli sulla on joku alle 3-vuotiaskin.
Ei todellakaan kannata eikä saisi jäädä vain sänkyyn makoilemaan..
Sinun on yritettävä lastesi takia.
Kun saat lapsesi vähintään kymmenen vuotta vanhemmiksi, voit ekan kerran hieman huokaista, paitsi jos paha murkkuikä, silloin on pahin edessä.
Kun on kerran lapsia hankkinut, kannattaa ottaa se tehtävä tosissaan.
Niin tein itsekin, yksin, ILMAN TUKIVERKKOJA.
Annoin lapsilleni kaiken noin 20v.
Nyt fiksut lapset 20 ja 15v
Itse olen alle 40v...
Vierailija kirjoitti:
Hahah, eli sulla on joku alle 3-vuotiaskin.
Ei todellakaan kannata eikä saisi jäädä vain sänkyyn makoilemaan..Sinun on yritettävä lastesi takia.
Kun saat lapsesi vähintään kymmenen vuotta vanhemmiksi, voit ekan kerran hieman huokaista, paitsi jos paha murkkuikä, silloin on pahin edessä.
Kun on kerran lapsia hankkinut, kannattaa ottaa se tehtävä tosissaan.
Niin tein itsekin, yksin, ILMAN TUKIVERKKOJA.
Annoin lapsilleni kaiken noin 20v.
Nyt fiksut lapset 20 ja 15v
Itse olen alle 40v...
Kiillota vähän lisää,kiitos :)
Onko muita junan tuomia ja miten on mennyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tota mä en kyllä osta, että mitään ei voi tehdä, kun ei ole rahaa. Pääkaupunkiseutu on täynnä ilmaisia tapahtumia, vaikka joka päivälle. Edes viikonloppuisin voisi tehdä jotain erilaista. Katso täältä http://www.minnenyt.fi/. Arkisin päivää voi rytmittää esim. perhekerhoilla, kun teillä ilmeisesti on pieni lapsi. Tiedän kyllä, että kotona oleminen lamaannuttaa, mutta se muutos tulee itsestä.
Mitkä koulutukset teillä on, jos ei kummallekaan löydy töitä?
Perhekerhot ei kiitos. Päivät tuntuvat muutenkin pitkiltä ja nui ovat aamusta. Pitää katsoa onko iltapäiväryhmiä.
Joissain saa ilmaista kahvia ja purtavaakin. En tiedä Helsingistä, mutta Espoossa joissain seurakunnan perhekerhoissa ja -kahviloissa näin. Kesästä tosin en tiedä, onko ohjelmaa.
Perhekerhot ei ole meidän juttu. Ahdistaa ajatus suljetussa tilassa olemisesta vieraiden ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseä ahdistas ajatus olla suljetussa tilassa kotona. Koko päivän. Melkein joka päivä.
Minulla ei vuorotyöläisenä ole ns.viikonloppuja ollenkaan. Elämä on niin epäsäännöllistä, etten odota vapaapäiviä samoin kuin vielä ma-pe työtä työtä tehdessäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
nosto -ap-
No jaksathan sä aamuisin ainakin ajoissa nousta, hyvin voisitte mennä sinne perhekerhoon tms, sieltä vaikka vähän pitempää reittiä kotiin (lapsi rattaisiin ja itselle vaikka juoksuvaatteet päälle niin kunto kohenee samalla), näin saat menemään aikaa reilusti puolille päivin. Siitä lounasta lapselle ja välipalaa koululaiselle. Pelkkä kotona olo on hurjan lamauttavaa pitemmän päälle, kun saat rytmiä päiviin niin mieliala kohenee itsestään. Tsemppiä :)
Mies menee vaikka työkokeiluun kiinnostavalle alalle, hyvä sauma saada siihen päälle työpaikka jos tekee hommansa hyvin.
ps. nykyään tehdään paljon vuorotöitä eli ei sitä viikonloppua ole monella muullakaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun asennekkin on ihan onneton... mikään ei kelpaa. Masentunut?
Huh! Jos mä joutuisin olemaan kaikki päivät kotona neljän seinän sisällä, tulisin hulluksi. Olen ollut vuosia kotona lasten kanssa (4kpl) ja meillä on jokaiselle arkipäivälle joku harrastus. Metsäkerhoa, perhekerhoa, jumppaa, jossa aikuinen jumppaa ja lapset saa leikkiä isossa salissa jne.
Jos lapset sairastaa monta päivää, tai jopa viikkoa, niin tunnen kuinka mieliala laskee kuin lehmänhäntä. Nyt ap äkkiä harrastuksia!!
Mä ymmärrän ton ajatuksen ettei viikonloput eroa arjesta. Joskus minustakin tuntuu siltä, mutta oikeesti se on täysin itsestä kiinni! Ja nimenomaan lasten takia se ero on tehtävä!
Tsemppiä ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh. Minä kotona, mies taas kaikki viikonloputkin töissä. Ei erotu arki pyhästä, ei... Jäätävän raskasta herätä lasten kanssa aina " yksin".
Ehkä otan yhteyttä mielenterveystoimistoon.
Liikuntaa en halua harrastaa,
se vain väsyttää minua lisää.
Täytyy katsoa syksylle jotain työväenopiston kurssia.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea kivaa voisi tehdä kun olisi rahaa,mutta ei löydy työpaikkoja.
Ymmärrän laajennettuja perhesurmia,en ole itse sellaista tekemässä. Mutta ymmärrän miksi jotkut päätyvät siihen ratkaisuun.
Nyt pitäisi saada rahaa takaisinmuuttoon,jotta olisi sosiaalista elämää.
Ja mun sympatiat - vähäiset jo aloituksen lukiessanikin - kääntyi nyt pakkasen puolella. Miten kehtaat edes spekuloida joukkomurhalla? Siitähän tuossa on kyse, eikä mistään laajennetusta liibalaaba. Olet yksinkertaisesti kurja tyyppi, ja mikäli pieni tylsyys on sinulle tappamisen mietinnän paikka, et tiedä elämästä mitään. Oletko terve, onko perheesi terve? Onko teillä katto pään päällä, ruokaa, sänky missä vetelehtiä?
Kyllä on. Olette siis onnekkaita. Ja kehtaat surkea tollo valittaa ja uhkailla.
Minä puolestani "ymmärrän" että haluaisin vetää sua kunnolla turpaan. En ole itse sellaista tekemässä, mutta jos joku tekisi, ymmärrän miksi päätyisi tähän ratkaisuun.
Ap nostaa. Mitä te muut kotiäidit harrastatte?
Mekin olemme puolison kanssa työttömänä ja lapsi löytyy mutta silti keksitään joka päivä jotain, käydään ulkona tai kaupungilla. Kotona ei tarvitse olla kun voi keksiä jotain tekemistä, nyt mies aloittaa osa-aika työn ja minä jään lapsen kanssa päivisin. Teen samoja juttuja itse, minä en viihdy kotona kaiket päivät vaan yritän tehdä jotain. Itse harrastan tankotanssi kerran viikossa ainakin, siinä saa sitten vähän sitä omaa aikaa ja kunto kohenee. Sinä vaan haluaisit päivät nukkua :D saisinpa minäkin tehdä niin mutta lapsen takia Pitää nousta ylös joka päivä.
Jospa kävisit hakemassa apua masennukseen....