Pitäsiskö miehen antaa mulle rahaa, kun olen minimiäitiyspäivärahalla ja mies tienaa kohtuuhyvin?

Eikö perheessä tulot ja menot ole yhteisiä? Miten perheessä voi yhdellä olla rahaa, mutta toisella ei? Jos sinä hoidat lasta/lapsia kotona ja miehesi käy töissä, niin silloin sinä mahdollistat miehellesi ne hyvät tulot.



Hieman kieroutuneelta " perheeltä" kuulostatte...

Eli huom: edelliseltä! Ja jos riitaa oli, se oli rahasta. Onneksi nykyinen mieheni pitää itsestään selvänä, että tulot ovat yhteiset. Välillä minä olen tienannut enemmän, välillä taas juuri en mitään (äitiyspäivärahoilla), eikä ole riitaa rahasta ollut. Makuaisia tietenkin miten raha-asiansa haluaa yhteissä perheessä hoitaa.

Yleensä maksetaan kauppareissuilla vuorotellen tai kuka nyt sattuu siellä käymäänkään. Mies ei tarjoa minulle rahaa enkä kyllä kehtais suoraan pyytääkään.



Miten muissa perheissä tällaiset asiat sitten hoidetaan?

Meillä talo on yhteinen, mutta mies maksaa lainanlyhennykset kokonaan nyt kun olen kotona (esikoisesta sain vielä hyvää äitiyspäivärahaa ja silloin maksoin puolet). Lisäksi hän maksaa myös minun autoni kustannukset, vakuutukset jne. Itse käyn kaupassa omilla rahoillani sen minkä pystyn laskujen jälkeen, sitten käyn miehen tilillä nettipankissa ja siirrän kauppalaskun verran kerrallaan omalle tililleni. Ja jos tarvitsisin välttämättä jotain isompaa, esim. silmälasit, pyytäisin kyllä (ja mies pitkin hampain maksaisi :o) Niin ja ihan omaan " hömppäänkin" siirrän välillä rahaa, esim. kampaajalle leikkaukseen ja väriin.



Yhteistä tiliä emme kumpikaan halua. Exän kanssa tuli erotessa riitaa kuka on kaiken maksanut, hän oli huonolla palkalla kokopäivätöissä, minä opiskelin ja sain opintotukea ja asumislisää sekä kävin viikonlopputöissä. Varmasti maksoin oman osani hankinnoista, mutta exä väitti minun eläneen hänen siivellään.



AP:llä mies on ehdottomasti velvollinen maksamaan asuntolainan ihan yksin, kun kerran yksin omistaakin!

Meillä on yhteinen tili kun on yhteinen elämäkin. Molemmin puoleinen kunnioitus ja rakastamme toisiamme. Haluamme molemmat toisillemme parasta ja rahojen erittely/laskeminen/itselleen törsääminen..ym eivät kuulu meidän arkeemme. Järki kädessä ja rakkaus liitossa.

...jonne menevät kummankin tulot ja johon molemmilla on pankkikortit ja visat. Erikseen on vielä yhteinen " säästötili" , jonne joka kuukausi siirrämme jonkin summan. Yhteinen tili meille paras ja toimivin ratkaisu. Olen tehnyt laskelman, mitkä ovat kiinteät kuukausimenot sisältäen asumiset, lainan, auton, harrastukset, yms. mitä nyt kuukaudessa yleensä elämiseen ja olemiseen menee. Näin tiedämme, paljon on pelivaraa. Jos jompikumpi haluaa ostaa jotain kallimpaa extraa, ilmoitamme siitä toisillemme, että siten selvillä tilin tilanteesta. Ja huom. emme ole suurituloisia, tällä hetkellä minä " tienaan" opintotuen verran.

Sinähän olet kotona koska teillä on YHTEINEN lapsi. Ei mies voi lasta tehdä ja ajatella, että sinä hoidat sen kotona hyvää hyvyyttäs.

Kuulostaa siltä, että miehesi maksaa omaa asuntoaan (sehän on hänen nimissään), sinä sen sijaan vastaat päivittäismenoista, joista ei jää mitään omaisuutta käteen. Ei ole laisinkaan reilua! Ei kai teillä vielä kaiken lisäksi ole avioehtoa, eihän????



Jos nyt teille tulisi ero, asunto jäisi miehelle. Hän joutuisi maksamaan tasinkoa sinulle, mutta te siis joutuisitte lapsen kanssa lähtemään, koska asunto on miehen nimissä.

Välillä mies on ollut työttömänä ja minä elättäjä, välillä minä opiskelija ja mies työssä, nyt molemmat töissä. Rahat aina yhteiset. Olemmehan me perhe.

Asia, jota en voi käsittää, kuinka perheessä voi olla kullakin omat rahat?



Meilläkin on kyllä omat tilit ja ihan käytännön syistä toisen tililta menee kaikki asumiskulut suoraveloituksena. Kaikki muut laskut ja maksut hoidetaan tililtä, jossa kulloinkin on rahaa. Tällä hetkellä sattuneesta syystä mieheni tililtä.



Mutta, tilanne on se, että en mitä ihan itsekseni ole tähän äitiysloma-hoitovapaa tilanteeseen päätynyt, kyllä siinä miehellänikin on osuutensa ;) Ja meillä ei ole koskaan riidelty rahasta!

Meillä ollut alusta asti yhteiset rahat ja vapaus käyttää rahoja miten huvittaa.



Mä en ymmärrä vaan näitä ihmisiä, joilla omat rahat ja on yhteisiä lapsiakin. Kauppakuititkin laitetaan sentilleen tasan. SItten toinen voi ostella kaupasta 500 euron asioita ja toinen vaan kirpparilta 0,50 euron asioita. Ei mene mun kaaliin tuollaiset jutut...



Jos kotona hoidat teidän yhteistä lasta, niin kyllä mun mielestä miehesi pitäisi _antaa_ sinulle rahaa. Tuo rahan _antaminen_ kuulostaa aina kyllä siltä, että mies pitää naista vankina ja _antaa siitä palkaksi rahaa_.



No nämä raha-asiat ovat aina hankalia :(

Perhe on perhe ja perheessä on kaikilla yhteiset rahat. Jos tosiaan olette naimisissa, niin veikkaampa, että miehesi ei kovin paljoa arvosta sinua.

perhe joten yhteiset rahat myös.

Mulla ei vaan anna ylpeys myöten ottaa miehen rahoja vaikka hän niitä ilman pyytämättäkin tarjoaa. Tai tarjoutuu ostamaan vaatteita yms. En vaan pysty! Olen opiskelija ja olen opiskellut aika laiskasti ja mua hävettää se ja rankaisen näin itseäni. Jos ja kun meillä on lapsia, on itsestäänselvää, että sen tienaavan osapuolen rahoilla eletään. Tosin meillä ei ole mitään kalliita harrastuksia ja vaatteemmekin ostamme kirpparilta joten siinä ei pääse edes tulemaan riitaa. Mieheni muuten toi mulle uuden puhelimen viime viikolla vaikka en ollut vihjaissut yhtään mitään sinne päin, puhelimen tarpeessa kyllä olin. Nielin ylpeyteni ja otin sen vastaan ja kiitin!

meillä on omat tilit eikä ole tullut mieleenkään yhdistää niitä. Meillä toimii asiat näinkin tarpeeksi hyvin.

Olette seukkaava pari, jolle on sattunut syntymään lapsi. Perhe on yksikkö, joka huolehtii jokaisesta perheenjäsenestä. Perheessä ei ole jakoa siihen, että tämä on mun asunto ja tuo on sun telkkari. Perhe elää yhteisessä taloudessa, kaikkien tarpeet huomioiden. Perheessä on yksi elintaso.



Ja ap, kerro nyt vielä että tokihan olette avoliitossa... Kun mies kyllästyy suhun niin sulle ei jää yhtään mitään. Joudut ulos kodistasi (kun se on miehen nimissä). Jäät puille paljaille.



Hankkikaa vaan lapsia tuollaisten miesten kanssa. Hyvin siinä ei voi käydä.

Jos olette naimisissa, niin aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisiinsa nähden. Eli aviopuolisot joutuvat tarjoamaan toisilleen samanlaisen elintason kuin itselleen. Ihan sama onko tilit yhteiset vai erilliset, mutta näin sanoo laki.

Suoranaisella tarkoitan sitä, että onhan lastenhoito kotona mitä arvokkainta työtä, mutta siitä ei kuitenkaan mitään säästöjä tai omaisuutta sinulle pääse kertymään. Eli vaikka et olisi lainan maksujen hoitoon kotivuosina osallistunutkaan, niin perheesi ja miehesi hyväksi olet tehnyt rahanarvoista työtä.



Jos olette avoliitossa, niin erotilanteessa olet täysin puilla paljailla. Tai jos miehesi kuolee tapaturmaisesti, niin hänen omaisuutensa menee lapsillenne ja sinulla ei ole siihen omaisuuteen oikeutta.

Teidän PERHE sitten vissiin määritellään pelkästään taloudellisten seikkojen perusteella? Ja sitoutua ja rakastaa ei voi ilman avioliittoa?



Minä kun luulin, että on jo 2006-vuosi.

Ratkaisu on yksinkertainen:

sanot miehellesi, että menee heti huomenna pankiin ja hankkii sinulle rinnakkaiskortin hänen tililleen.



Ja käytät sitä kuin omaasi.



Näin meillä on. Tai no, meillä on yhteinen tili, johon menee KAIKKI tulot. Sieltä maksame kaikki laskut, maksamme ruokakaupassa, haemme kumpikin käteistä ja käytämme omia pankkikorttejamme.



Miehelläni tulot n. 2800/kk

Minulla n. 400/kk