Lue keskustelun säännöt.
Työttömyys explained
11.05.2017 |
Suomessa 1960-luvulta lähtien on vallinnut krooninen työvoimatarjonnan ja kysynnän epäsuhta, joka on konkretisoitunut laajana työttömyytenä. Ajoittain ryöpsähtelee puheet työvoimapulasta, mm. 1970-luvun alussa, 1980-luvun lopussa, 2000-luvun puolivälissä, mutta ne ovat yleensä lauenneet äkkiä kasvaneeksi joukkotyöttömyydeksi. Työvoimapula on silloin tällöin koetellut vain pieniä erityistehtäviä, kuten nykyisin koodareista, lääkäreistä jne.
Työttömyyden nostattama moraalinen paniikki on samalla eräänlainen muistutus siitä, että työ ei ole vain tavaroiden ja palveluiden tuottamista tai keino rahan hankkimiseksi. Työ on osa sosiaalisen järjestyksen keskeistä perustaa. Joukkotyöttömyys on potentiaalinen uhka palkkatyöyhteiskunnan integraatiolle. Ennen työttömyys nähtiin jopa uhkana yhteiskuntajärjestykselle.
Työttömien motivointi tai sanktioitu suostuttelu osallistumaan joutilaisuuden sijaan koulutukseen näyttäytyy sosiologisessa tarkastelussa tyypillisenä esimerkkinä uudenlaisesta tavasta hallita väestöä . Hallintavallassa ja hallinnoinnissa on kysymys siitä, miten valtio onnistuu tuottamaan toivotun laista käyttäytymistä omista lähtökohdistaan intressejään toteuttavien toimijoiden kautta.
Työttömyys ei kuitenkaan vähene paremmalla koulutuksella. Kaikkien koulutustason noustessa suhteellinen kilpailuetu jää saavuttamatta. Väestön koulutustason noustessa hyvän ja huonon työmarkkina-aseman raja siirtyy yhä ylemmäs tutkintojen asteikolla. Työttömyys ei ole vähentynyt sillä, että väestöä on kannustettu suorittamaan yhä korkeampi tutkintoja, joiden suorittamiseen menee yhä enemmän aikaa. Koulutusta ei voida pitää tehokkaana aseena työttömyyttä vastaan. Käytännössä mahdollisimman hyvää tutkintoa kannattaa tavoitella siksi, että tutkintotodistus voidaan vaihtaa mahdollisimman hyvään työsopimukseen.
Mitä puuttuu?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Perustulo. Saa työhaluttomat olla rauhassa.
Ongelmaksi muodostuu työttömien valvominen. Mietinnössä "Oppimisen ilo" vuodelta 1999 Silvennoinen ja kumppanit kuvailivat todella tarkasti sen mitä juuri nyt tapahtuu. Väittäisin, että eräs persuministeri on saanut tuon mietinnön käsiinsä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekniikan kehittyessä työntarve vähenee. Ainoat vaihtoehdot ovat vähentää porukkaa, mennä kehityksessä taaksepäin, tai hyväksyä työttömyys. Minusta paras olisi jos pistettäis vaan rajat kiinni ja ei otettais muualta enää porukkaa tänne. Suomalaisethan menemme jo negatiivisella hedelmällisyydellä, joten ongelma hoitaisi itse itsensä, ellei lisää ongelmia tuotaisi muualta tänne.
Länsimainen talousjärjestelmä ja eliitin luoma industrial educational complex ei vain enää kykene vastaamaan uuden vuosituhannen haasteisiin. Tämä korttitalo tulee sortumaan.
Entä työn jakaminen? Työhän ei siis tule ihmisiltä loppumaan, sen tekemistä pitäisi vaan jakaa tasaisemmin. Nyt työssä olevat tekevät pidennettyä päivää (tuottavuudesta voidaan olla montaa mieltä) ja työtä ei riitä kaikille. Jos työtä tehtäisiin vähemmän/ihminen, riittäisi puuhaa useammalle. Toimeentulo voitaisiin taata verottamalla robotiikkaa ja maksamalla kansalaispalkka normipalkan alle.
En kyllä ymmärrä miksi tämä on niin vaikea asia. Kertakaikkiaan.
mammanpoika kirjoitti:
Tekniikan kehittyessä työntarve vähenee. Ainoat vaihtoehdot ovat vähentää porukkaa, mennä kehityksessä taaksepäin, tai hyväksyä työttömyys. Minusta paras olisi jos pistettäis vaan rajat kiinni ja ei otettais muualta enää porukkaa tänne. Suomalaisethan menemme jo negatiivisella hedelmällisyydellä, joten ongelma hoitaisi itse itsensä, ellei lisää ongelmia tuotaisi muualta tänne.
Miten sen sitten näkee. Voihan olla, että tulee uutta työtä menetettyjen tilalle. Tekniikka on mahdollistanut globalisaation, paikasta ja ajasta riippumattoman työn. Tosin, tällaisen globaalin kapitalismin tahaton seuraus on se, että se on vahvistanut myös kansalaisuuden (paikan) merkitystä ja kaipuuta yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyden kaipuussa on kyse tavallaan puolustautumisesta, joka ilmenee usein siirtolaisten tai muiden ulkopuolisten torjumisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä työn jakaminen? Työhän ei siis tule ihmisiltä loppumaan, sen tekemistä pitäisi vaan jakaa tasaisemmin. Nyt työssä olevat tekevät pidennettyä päivää (tuottavuudesta voidaan olla montaa mieltä) ja työtä ei riitä kaikille. Jos työtä tehtäisiin vähemmän/ihminen, riittäisi puuhaa useammalle. Toimeentulo voitaisiin taata verottamalla robotiikkaa ja maksamalla kansalaispalkka normipalkan alle.
En kyllä ymmärrä miksi tämä on niin vaikea asia. Kertakaikkiaan.
Työn jakaminen edellyttäisi sitä, että ihmiset (ja AY-liike) olisi valmis luopumaan saavutetuista eduista. Tuolloinhan palkka pienenisi, koska kokonaispalkka jakaantuisi useammalle. Eivät ihmiset ole niin solidaarisia, että ryhtyisivät luopumaan omista hyveistään, etenkin, kun he ovat "rehkineet" saavuttaakseen asemansa työmarkkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
mammanpoika kirjoitti:
Tekniikan kehittyessä työntarve vähenee. Ainoat vaihtoehdot ovat vähentää porukkaa, mennä kehityksessä taaksepäin, tai hyväksyä työttömyys. Minusta paras olisi jos pistettäis vaan rajat kiinni ja ei otettais muualta enää porukkaa tänne. Suomalaisethan menemme jo negatiivisella hedelmällisyydellä, joten ongelma hoitaisi itse itsensä, ellei lisää ongelmia tuotaisi muualta tänne.
Miten sen sitten näkee. Voihan olla, että tulee uutta työtä menetettyjen tilalle. Tekniikka on mahdollistanut globalisaation, paikasta ja ajasta riippumattoman työn. Tosin, tällaisen globaalin kapitalismin tahaton seuraus on se, että se on vahvistanut myös kansalaisuuden (paikan) merkitystä ja kaipuuta yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyden kaipuussa on kyse tavallaan puolustautumisesta, joka ilmenee usein siirtolaisten tai muiden ulkopuolisten torjumisena.
Joo, uutta työtä tulee, mutta se on jotain ruudun/robotin valvomista ja huoltamista ja siihen tarvitaan vähemmän porukkaa ja työtä, kuin siihen alkuperäiseen työhön. Sen takia niitä laitteita rakennetaan, että päästäisiin helpommalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä työn jakaminen? Työhän ei siis tule ihmisiltä loppumaan, sen tekemistä pitäisi vaan jakaa tasaisemmin. Nyt työssä olevat tekevät pidennettyä päivää (tuottavuudesta voidaan olla montaa mieltä) ja työtä ei riitä kaikille. Jos työtä tehtäisiin vähemmän/ihminen, riittäisi puuhaa useammalle. Toimeentulo voitaisiin taata verottamalla robotiikkaa ja maksamalla kansalaispalkka normipalkan alle.
En kyllä ymmärrä miksi tämä on niin vaikea asia. Kertakaikkiaan.
Työn jakaminen edellyttäisi sitä, että ihmiset (ja AY-liike) olisi valmis luopumaan saavutetuista eduista. Tuolloinhan palkka pienenisi, koska kokonaispalkka jakaantuisi useammalle. Eivät ihmiset ole niin solidaarisia, että ryhtyisivät luopumaan omista hyveistään, etenkin, kun he ovat "rehkineet" saavuttaakseen asemansa työmarkkinoilla.
Työläisethän ovat jo nyt luopuneet saavutetuista eduista pidennetyn työpäivän (= alennetun palkan) muodossa. Missään ei näkynyt barrikadeille nousuja, vaan hienosti nieltiin tämä heikennys. Eiköhän se olisi aika suuren osan toive saada lisää vapaa-aikaa muutenkin. Tässä ehdotelmassa palkanpienennyksen porkkanana toimisi lisääntynyt vapaa-aika, toisinkuin juuri toteutetussa kikyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä työn jakaminen? Työhän ei siis tule ihmisiltä loppumaan, sen tekemistä pitäisi vaan jakaa tasaisemmin. Nyt työssä olevat tekevät pidennettyä päivää (tuottavuudesta voidaan olla montaa mieltä) ja työtä ei riitä kaikille. Jos työtä tehtäisiin vähemmän/ihminen, riittäisi puuhaa useammalle. Toimeentulo voitaisiin taata verottamalla robotiikkaa ja maksamalla kansalaispalkka normipalkan alle.
En kyllä ymmärrä miksi tämä on niin vaikea asia. Kertakaikkiaan.
Työn jakaminen edellyttäisi sitä, että ihmiset (ja AY-liike) olisi valmis luopumaan saavutetuista eduista. Tuolloinhan palkka pienenisi, koska kokonaispalkka jakaantuisi useammalle. Eivät ihmiset ole niin solidaarisia, että ryhtyisivät luopumaan omista hyveistään, etenkin, kun he ovat "rehkineet" saavuttaakseen asemansa työmarkkinoilla.
Työläisethän ovat jo nyt luopuneet saavutetuista eduista pidennetyn työpäivän (= alennetun palkan) muodossa. Missään ei näkynyt barrikadeille nousuja, vaan hienosti nieltiin tämä heikennys. Eiköhän se olisi aika suuren osan toive saada lisää vapaa-aikaa muutenkin. Tässä ehdotelmassa palkanpienennyksen porkkanana toimisi lisääntynyt vapaa-aika, toisinkuin juuri toteutetussa kikyssä.
Pelotteena oli työpaikkojen vähentäminen ja lama. Arvaappa vaan miltä syksy näyttää, nyt kun talous kasvaa. Varmasti tulee lakkoja ja vaaditaan vähennyksiä takaisin korkojen kera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä työn jakaminen? Työhän ei siis tule ihmisiltä loppumaan, sen tekemistä pitäisi vaan jakaa tasaisemmin. Nyt työssä olevat tekevät pidennettyä päivää (tuottavuudesta voidaan olla montaa mieltä) ja työtä ei riitä kaikille. Jos työtä tehtäisiin vähemmän/ihminen, riittäisi puuhaa useammalle. Toimeentulo voitaisiin taata verottamalla robotiikkaa ja maksamalla kansalaispalkka normipalkan alle.
En kyllä ymmärrä miksi tämä on niin vaikea asia. Kertakaikkiaan.
Työn jakaminen edellyttäisi sitä, että ihmiset (ja AY-liike) olisi valmis luopumaan saavutetuista eduista. Tuolloinhan palkka pienenisi, koska kokonaispalkka jakaantuisi useammalle. Eivät ihmiset ole niin solidaarisia, että ryhtyisivät luopumaan omista hyveistään, etenkin, kun he ovat "rehkineet" saavuttaakseen asemansa työmarkkinoilla.
Työläisethän ovat jo nyt luopuneet saavutetuista eduista pidennetyn työpäivän (= alennetun palkan) muodossa. Missään ei näkynyt barrikadeille nousuja, vaan hienosti nieltiin tämä heikennys. Eiköhän se olisi aika suuren osan toive saada lisää vapaa-aikaa muutenkin. Tässä ehdotelmassa palkanpienennyksen porkkanana toimisi lisääntynyt vapaa-aika, toisinkuin juuri toteutetussa kikyssä.
Sehän se ois paras kun pistettäis perustulo ja sitten alettais vähentää työaikoja. Vois käydä tekee jotai pikkuhommia ja silti sais aina enemmän kuin että olis tekemättä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustulo. Saa työhaluttomat olla rauhassa.
Ongelmaksi muodostuu työttömien valvominen. Mietinnössä "Oppimisen ilo" vuodelta 1999 Silvennoinen ja kumppanit kuvailivat todella tarkasti sen mitä juuri nyt tapahtuu. Väittäisin, että eräs persuministeri on saanut tuon mietinnön käsiinsä :)
Tähän sopisi hyvin liitteeksi se että työtön saa opiskella tai tehdä freelancer hommia vapaammin kuin nyt kunhan duunia haetaan mutta jostain syistä näitä ei ole ainakaan vielä tulossa. Ay-liike kuulemma on opiskelua vastaan. Ehkä se halutaan varata demareiden seuraavaan vaaliin lupaukseksi että demarit järkkää vapaamman opiskelun (kun itse ensin kynsin ja hampain ovat sitä vastustaneet ay-liikkeen kautta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ennen työttömyys nähtiin jopa uhkana yhteiskuntajärjestykselle."
Ongelma on nimenomaan tässä, että nykyään ei nähdä. Uusklassisessa taloustieteessä ja reaaliuusliberalismin piirissä on hyväksytty ajatus siitä, että työttömyys on se mikä joustaa koska se on omistavalle luokalle puhtaasti taloudellisessa mielessä inflaatiota parempi vaihtoehto. Kun pääoma on kansainvälistä, sitä ei juuri kiinnosta maan x yhteiskuntarauha sinänsä, se voi kilpailuttaa työntekijät joka tapauksessa globaalisti keskenään. Eikä nykyään ole enää sitä joukkovoimaa, joka teollisuusmaissa ay-liikkeellä oli toisen maailmansodan jälkeen suunnilleen 70-luvulle asti. Se on win-win-win tilanne kapitalistille kaikin puolin paitsi siitä surullisesta näkökulmasta, että hän on yhtälailla systeemin vanki eikä pääse tältä maapallolta tai tästä todellisuudesta pakoon.
Perustulo. Saa työhaluttomat olla rauhassa.