Ihastuminen terapeuttiin. Riudun rakkaudessani.
Otsikossa tulikin se oleellisin. Oletteko sitä mieltä, että ns. normaali parisuhde terapeutin ja potilaan/asiakkaan välillä on mahdoton ajatus? Osaakohan terapeutti katsoa potilasta romanttisessa mielessä, vai onko potilas hänelle aina vain se potilas, joka painii ongelmiensa kanssa? Tiedän olevani naurettava tämän ihastumiseni kanssa ja olen tietoinen transferenssi-käsitteestä, mutta jotenkin kuvittelen tämän tunteen olevan jotain ihan muuta. Mitään ajatuksia tästä aiheesta?
Kommentit (61)
Joku terapeutti kertoi jokin aika sitten palstalla, että oli ihastunut potilaaseen.
Sama asia hämmentää minuakin. Kyseessä kuitenkin nainen ja itsekin olen nainen. Naimisissa miehen kanssa. En tiedä mitä tämä on. Jonkinlaista transferenssia mutta miksi? Miten? En ymmärrä tilannetta yhtään.
kyse on terapia prosessistasi joka on hyvällä mallilla. siihen kuuluu hyvin usein voimakkaita tykkäämisen tunteita auttajaa kohtaan, terapiassa asiakas projisoi paljon tunteita terapeutiin, mitä on esim vanhemmiltaan odottanut, mutta niihin ei ehkä ole vastattu ja kun terapeutti nyt auttaa asiakasta, asiakas kokee voimakasta kiintymystä ehkä "rakastumistakin" terapeuttiinsa.
Yritäpä nyt muistaa, että sä maksat sille terapeutille siitä, että hän on sua kohtaan myötätuntoinen, kuuntelee murheita, välittää joka ikisestä asiasta, jonka sinä otat esille. Sä maksat siitä. Se on hänen työtään.
Vierailija kirjoitti:
MIkset voi kertoa tuota hänelle suoraan? Ei me voida tietää.
Enpä tässä mitään kaikenkattavaa vastausta pyytänytkään vaan lähinnä ajatuksia. Ja en usko, että ainakaan ihan heti lähden tunteistani hänelle kertomaan, se tuntuisi liian nololta.
Onko terapeuttisi tietoinen tästä? Tuoko tällaiset tunteet sinulle vaikeuksia keskustella ongelmistasi hänen kanssaan? Sinun olisi hyvä selvittää onko tässä nimenomaan kyse tunteidensiirrosta vai onko se jotain muuta. Ei kai siinä mitään ongelmaa ole jos suhde pysyy tunteista huolimatta ammattimaisena. Uskon että terapeutit joutuvat tilanteeseen usein ja osaavat toimia tilanteessa kuten ammattilaisen kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
kyse on terapia prosessistasi joka on hyvällä mallilla. siihen kuuluu hyvin usein voimakkaita tykkäämisen tunteita auttajaa kohtaan, terapiassa asiakas projisoi paljon tunteita terapeutiin, mitä on esim vanhemmiltaan odottanut, mutta niihin ei ehkä ole vastattu ja kun terapeutti nyt auttaa asiakasta, asiakas kokee voimakasta kiintymystä ehkä "rakastumistakin" terapeuttiinsa.
Hmm... Tästä on todennäköisesti kyse ainakin omassa tilanteessani. Kuulostaa järkevältä.
- 3
Vierailija kirjoitti:
Sama asia hämmentää minuakin. Kyseessä kuitenkin nainen ja itsekin olen nainen. Naimisissa miehen kanssa. En tiedä mitä tämä on. Jonkinlaista transferenssia mutta miksi? Miten? En ymmärrä tilannetta yhtään.
Sun kannattaa keskustella ihan terapeuttisi kanssa, hänellä voi ollakin selkeämpi näkemys siitä, mistä nämä tunteet kumpuavat :)
T. 8
Seuraavalla terapiaistunnolla kuvittele hänet täysistunnolle vessaan. Naurattaako? :)
Vierailija kirjoitti:
kyse on terapia prosessistasi joka on hyvällä mallilla. siihen kuuluu hyvin usein voimakkaita tykkäämisen tunteita auttajaa kohtaan, terapiassa asiakas projisoi paljon tunteita terapeutiin, mitä on esim vanhemmiltaan odottanut, mutta niihin ei ehkä ole vastattu ja kun terapeutti nyt auttaa asiakasta, asiakas kokee voimakasta kiintymystä ehkä "rakastumistakin" terapeuttiinsa.
Olen pohtinut paljon, että onko kyse vain tästä. Jotenkin vain nämä tunteet tuntuvat erilaisilta ja ns. puhtailta, mutta mistäpä sen voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Yritäpä nyt muistaa, että sä maksat sille terapeutille siitä, että hän on sua kohtaan myötätuntoinen, kuuntelee murheita, välittää joka ikisestä asiasta, jonka sinä otat esille. Sä maksat siitä. Se on hänen työtään.
kyynisen, ehkä jopa katkeran ihmisen kommentti, osuiko oikeaan? kyllä nuo ammatit on myös elämäntapa ja kutsumusammatteja. toki työkin, koska toisen ihmisen kokonaisvaltainen auttaminen siitä kyllä käy, ja ilman rahaa ei voi elää.
mutta itse olen tavannu oikeastaan vain aidosti empaattisia ja lämpimiä ihmisiä alalla.
joten tarkasteleppa asennettasi uudestaan. eräs ihminen loukkasi minua noilla sanoillasi kun olen käynyt läpi hyväksikäyttöhelvetin lapsuudessani, että eipä se terapeuttikaan sinua kuuntele kuin rahasta. meinasin sanoa että jahas meillä onkin terapiassa nyt ihan väärä ihminen, sinähän sinne julmuudessasi kuuluisit. taisi kuitenkin pohjimmiltaan olla eniten kade minulle terapiastani. noh tämmöstä
Johinkin terapiaprosesseihin tuntuu kuuluvan tämän hoitosuhteen vieminen rakastumisen tasolle. Seksisuhteen tai parisuhteen tasolle meneminen ei liity mihinkään terapiaan, mutta liian usein näkee sellaistakin.
Koska ehdin aikoinani kuulla juttuja terapeuteista ja heidän potilaistaan, en itse ainkoinani edes suostunut harkitsemaan terapiaa.
Kävin vsin kerran pari viikossa nuoren naisen luona, joka oli kai suuntautumassa psykiatriseksisairaan hoitajaksi tai vastaavsksi.
Kyllä se nopea puolituntinen sujui ihan nopeasti kuunnellessa tämän ihmisen elämää tai juuri oppimia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyse on terapia prosessistasi joka on hyvällä mallilla. siihen kuuluu hyvin usein voimakkaita tykkäämisen tunteita auttajaa kohtaan, terapiassa asiakas projisoi paljon tunteita terapeutiin, mitä on esim vanhemmiltaan odottanut, mutta niihin ei ehkä ole vastattu ja kun terapeutti nyt auttaa asiakasta, asiakas kokee voimakasta kiintymystä ehkä "rakastumistakin" terapeuttiinsa.
Olen pohtinut paljon, että onko kyse vain tästä. Jotenkin vain nämä tunteet tuntuvat erilaisilta ja ns. puhtailta, mutta mistäpä sen voi tietää.
Tuo edellinen viesti oli siis ap:lta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyse on terapia prosessistasi joka on hyvällä mallilla. siihen kuuluu hyvin usein voimakkaita tykkäämisen tunteita auttajaa kohtaan, terapiassa asiakas projisoi paljon tunteita terapeutiin, mitä on esim vanhemmiltaan odottanut, mutta niihin ei ehkä ole vastattu ja kun terapeutti nyt auttaa asiakasta, asiakas kokee voimakasta kiintymystä ehkä "rakastumistakin" terapeuttiinsa.
Olen pohtinut paljon, että onko kyse vain tästä. Jotenkin vain nämä tunteet tuntuvat erilaisilta ja ns. puhtailta, mutta mistäpä sen voi tietää.
en ole ammatiltani psykologi, mutta sanon että erittäin hyvältä kuulostaa. oletan että ajan kanssa "rakastuminen" terapeuttiasi kohtaan hälvenee. ja tilalle tulee puhdas rakkaus...
Itseäsi kohtaan!!!!!<3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyse on terapia prosessistasi joka on hyvällä mallilla. siihen kuuluu hyvin usein voimakkaita tykkäämisen tunteita auttajaa kohtaan, terapiassa asiakas projisoi paljon tunteita terapeutiin, mitä on esim vanhemmiltaan odottanut, mutta niihin ei ehkä ole vastattu ja kun terapeutti nyt auttaa asiakasta, asiakas kokee voimakasta kiintymystä ehkä "rakastumistakin" terapeuttiinsa.
Olen pohtinut paljon, että onko kyse vain tästä. Jotenkin vain nämä tunteet tuntuvat erilaisilta ja ns. puhtailta, mutta mistäpä sen voi tietää.
Tuo edellinen viesti oli siis ap:lta.
Pohdi hetki tarvitsetko jatkaa terapiaa ja jos kyllä niin mihin.
Vierailija kirjoitti:
Onko terapeuttisi tietoinen tästä? Tuoko tällaiset tunteet sinulle vaikeuksia keskustella ongelmistasi hänen kanssaan? Sinun olisi hyvä selvittää onko tässä nimenomaan kyse tunteidensiirrosta vai onko se jotain muuta. Ei kai siinä mitään ongelmaa ole jos suhde pysyy tunteista huolimatta ammattimaisena. Uskon että terapeutit joutuvat tilanteeseen usein ja osaavat toimia tilanteessa kuten ammattilaisen kuuluu.
Ei ole tietoinen, enkä usko, että tulen tästä hänelle kertomaankaan ainakaan kovin pian. Se nolottaisi liikaa, vaikka muuten kerronkin hänelle kaikesta. Ja kyllä, kieltämättä nämä tunteet vähän vaikeuttavat meidän keskusteluita. Pitää katsella, että miltä tuntuu jatkossa.
Miksi aloitat aina uuden ketjun samasta aiheesta? Etkö voisi jatkaa jotain vanhaa? Olet jauhanut tätä samaa juttua täällä jo ties kuinka monta kertaa.
MIkset voi kertoa tuota hänelle suoraan? Ei me voida tietää.