Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ikuisten opiskelijoiden jatkuva valitus opintotuesta ym.
09.05.2017 |
Tiedetään, tämä on "kerjään alapeukkuja"-aihe, mutta kirjoitan silti.
Ensinnäkään minua ei haittaa kenenkään opiskeluajat. Kaikilla on sama määrä opintotukikuukausia. Kenenkään opiskelu ei ole multa pois. Sitten on tietysti hyviä syitä, joiden takia opiskelut viivästyy (lapsen saanti, sairastuminen ym.)
Tiedän kuitenkin ison joukon opiskelijoita, joilla opinnot ovat venyneet jo lähes 15-vuotisiksi. Aika monet ovat aloittaneet siis 2003-2004. OK, ei haittaa minua. Sen sijaan se haittaa tai ärsyttää, että näillä ihmisillä on jatkuva itku siitä, kun opintotuki ei riitä, tukikuukaudet ei riitä, ei ehdi valmistumaan kun pitää käydä töissä...
Heti suoralta kädeltä tulee mieleen ainakin seitsemän tällaista tyyppiä... Ikää yli 30, kenelläkään ei lapsia tms. opiskeluita hidastavaa, 13. tai 14. opiskeluvuosi menossa.
Samaan aikaan tiedän paljon ihmisiä, joilla opinnot ovat venyneet vain parilla vuodella, kun on käyty töissä, saatu lapsia, sairastettu tms.
Ei siis haittaa kenenkään opiskeluajat, mutta tuo ainainen VALITUS facebookissa tai irl jossain bussissa tai missä näihin tuttuihin törmää...
Opiskeluajoistahan käydään jatkuvaa keskustelua, mutta kukaan poliitikko ei uskalla sanoa sitä, mitä moni varmaan ajattelee... Siis että töiden tekeminen opintojen ohella ei ehkä ole se oikea syy miksi opinnot venähtävät esim. 13-vuotisiksi.
Ehkä myös lapseton ja terve yli 30-vuotias aikuinen voisi miettiä, onko ihan ok valittaa sitä, jos opintotukikuukaudet ei riitä kattamaan yli 10-vuotisia opintoja.
Varmasti on hyviä syitä sillä, miksi opinnot venyvät, eikä kenenkään tarvitse ainakaan mulle selitellä asioitaan... Tässä oikeastaan on pointti: olisi kiva kun ei tarvitsisi kuunnella voivotteluja ja selityksiä eikä kenenkään keksiä mitään selityksiä. Sitten kun on lakannut selittelemästä, voisi vaikka hakea apua niihin oikeisiin ongelmiin, jotka viivyttävät valmistumista (vetkuttelu, perfektionismi jne.)
Kommentit (66)
Kun ap kerran valittaa näistä joilla on 14. vuosi opiskelua menossa niin onkohan tällaisia ihmisiä paljonkin? Itse opiskelen ensimmäistä vuotta korkeakoulussa enkä ole vielä yhtäkään tavannut.
Sen sijaan tiedän ihmisiä jotka ovat vaihtaneet alaa, joutuneet sairaslomalle, tai jotka jostain muusta syystä ovat jääneet opinnoissaan jälkeen. Nämäkin tapaukset tosin valmistuvat vuoden, parin myöhässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en tiedä itseni lisäksi yliopistolta ketään, jolla olisi ns. ikuinen opiskeluoikeus. Itselläni on rajoittamaton opiskeluoikeus, olen ollut kirjoilla vuodesta 2002, mutta kokopäiväisesti olen opiskellut vain vajaa neljä vuotta ja opinnoista puuttuu enää 5 op (opintopisteitä yli 350).
Olen ollut töissä ja vieläpä aika hyväpalkkaisissa - jos pitäisi veikata niin luulen, että olen maksanut enemmän veroja kuin ap.
Saattaa olla, etten opiskeluoikeudestani viitsi enää luopuakaan. Sen verran harvinainen nykyään tämä rajoittamaton oikeus. On sitten jotain, mitä puuhastella eläkkeellä.
*Siis tutkinnosta puuttuu enää 5 op. Annan sen puuttuakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoi. Opintotukeen pitää tehdä aika hitokseen työtä, että sen saa. Ja sitä myötä ennen pitkää valmistuu. Jos ei ennen pitkää valmistu, ei myöskään opiskele, eikä myöskään saa rahaa.
Missä fantasiamaailmassa elät, ap? Vai jossain muualla kuin Suomessa?
Siis että minimit 5 op/tukikuukausi ja 20 op/lukuvuosi on muka hitokseen töitä...?
20op on minimi että voi nostaa yhdenkään tukikuukauden. 45op on minimi sille perinteiselle 9kk tuennostolle. Jos etenee 45op vuodessa, ei voi valmistua määräajassa ja tukikuukaudet tulevat loppumaan kesken. Tähän vaadittava tahti on noin 60op per vuosi.
Sitten vielä se, että jos suorittaa vaan 20op vuodessa, niin lopulle ajallehan on hankittava jostain rahoitus, eli töitä.
Pointtini oli siinä, että pitääkö joku tosiaan opintotuen nostamisen edellyttämää opiskelutahtia, joka siis kuten toteat on vähemmän/kk kuin mitä ns. normaali opiskeluaika edellyttäisi, suurena?
Se riippuu aivan täysin tilanteesta. Jossain kontekstissa se voi olla pieni opiskelutahti, toisessa kontekstissa suuri opiskelutahti. Oletko oikeasti ap joskus valmistunut yliopistosta? Voisit hakeutua sinne takaisin oppimaan monimuotoista ajattelua.
En kirjoittanut tuota, mihin vastasit, mutta kyllä olen opiskellut ja valmistunut yliopistosta (Helsinki). Tiedän myös millaista on käydä töissä samalla, miten rasittavaa on joutua palauttamaan tukia tulorajojen takia jne. Lähipiirissä on myös sellaisia, jotka ovat saaneet lapsen opiskeluaikana, ja eräs jolla oli aivokasvain (hänelläkin opinnot venyivät vain pari vuotta).
Juuri tämän takia mietin miksi monet joilla on selvä hidaste (lapsi, aivokasvain...) elämässään, kuitenkin valmistuvat 6-8 vuodessa, kun samaan aikaan terveellä ja lapsettomalla on 14. vuosi menossa.
ap
Sinä olet nyt sitten meidän ihka oma Aino Kopra, joka muuten nykyään säikkyy omaa varjoaankin Turun yliopiston kauppakorkeassa lukiolaisena julkitulleiden mielipiteidensä vuoksi. Kopran mukaanhan yliopisto-opiskelijat tekivät lähes mitä tahansa saadakseen sen ylimääräisen "hyppytunnin" opintotukeen liittyvien leikkausten johdosta pidettävien mielenosoitusten vuoksi. Tähänkään mielipiteeseen ei suinkaan vaikuttanut se, että Kopran suvun jäsenet saivat useita miljoonia lähes verottomia pääomatuloja, mutta silti sieltä löytyi ns. moraalisesti kirkasotsainen oikeistolainen mulkku paheksumaan itseään näitä vähempiosaisia täten:
Tässä juuri on se syy, miksi kukaan poliitikko ei voi sanoa ääneen sitä, minkä uskoo olevan todellinen syy opintojen venymiseen. Eikä tätä kukaan muukaan uskalla ääneen sanoa omalla nimellään.
Onneksi on virallista ja varsinkin epävirallista mentoritoimintaa. Esimerkiksi aina kun törmään nuoreen, joka pohtii uskaltaako keskinkertaisella lahjakkuudella lähteä matemaattiselle alalle, niin kerron samat jutut kuin tässä ketjussa. Siis että ahkera opiskelija, jolla on ÄO 100, päihittää sellaiset lahjakkaammat ja älykkäämmät tyypit, jotka ovat saamattomia.
Hyvin suuri osa on saamattomia vetkuttelijoita, joten vaikka olisi muuten vain keskinkertainen, niin jopa huipulle pääsee jo kohtalaisella ahkeruudella. Kilpailua on hyvin vähän, koska nykyään älykkäätkin tyypit käyttävät aikansa mieluummin selityksiin ja vetkutteluun.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tiedäthän, että nykyään opinto-oikeus kestää vain 7 vuotta? Sitä voidaan jatkaa muistaakseni puolivuosittain perustellusta syystä. Eli nykyään ei noin vain aletakaan ikuisuusopiskelijaksi.
Ei, mutta sinällään AP puhuu asiaa, ilman tukia ei kukaan jää - sitten kun opintotuet on loppu valtio kyllä elättää muiden tukien kautta. Ikuisuusopiskelijoita näistä tulee esim sitä kautta, että he ensin aloittavat jossain muutaman vuoden ja sitten vaihtavat toisaalle ja ehkäpä jopa kolmannelle alalle. Mun tuttu on ns ikiopiskelija, 39v - aloitti yliopistolla jotain humanistista heti armeijan jälkeen - muutaman vuoden päästä vaihtoi kauppakorkeaan - siitä sitten vielä 'laajensi' oikeustieteelliseen - nyt kun tuli lisärajoituksia noihin hakumahdollisuuksiin, haki vielä hätäpäissään psykologiaa lukemaan. Ihan älykäs varmasti, koska on kuitenkin noihin kouluihin päässyt, mutta tavallaan ihan hyödytön yhteiskunnalle ja vie aivan turhaa noita opiskelupaikkoja, koska mikään ei ikinä valmistu. Ja vikahan on vain ja täysin hallituksessa (aina tämän 19v aikana jokaisen vuorollaan) joka 'pakottaa hänet myös tekemään osa-aikahommia (baarissa portsarina tmv) koska "ei täällä Suomessa opiskelija muuten pärjää".
(Silti olen sitä mieltä, että opiskelijan pitäisi yhä olla mahdollisuus huomata erehtyneensä ja vaihtaa alalle, jonka huomaa sopivan itselleen paremmin - tämä on nykytukikuukausien rajallisuuden vuoksi varsin vaikeaa)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole vielä koskaan ainuttakaan opintotukikuukautta käyttänyt saati opintolaina nostanut vaikka ikuisuusopiskelija olenkin ja aloittanut 2005. Gradua vaille valmis maisteri mutta en halua valmistua vieläkään koska on muita tutkintoja samalta alalta ja haluan opiskella huvikseni. Niin ja täysipäiväisessä työssä olen. Jotain hyötyä verorahoille saatava kun veroja sen verran maksan.
Sinulla on tuossa perusteluna "haluan opiskella huvikseni". Tuohan on nimenomaan hieno valinta. Tämä on kuitenkin eri asia kuin se, jos valittaisit että "olen opiskellut vuodesta 2005, kun on pakko käydä töissä, opintotuki ei riitä valivali"...
ap
Kuule ap, sinä tiedät näiden ihmisten elämästä todellisuudessa ehkä 1/10:n. Sinä et välttämättä tiedä kaikkea näiden ihmisten elämästä. Esim. kaikki syöpää sairastavat tai muuten sairaat eivät todellakaan halua kertoa ongelmistaan kaikille ihmisille. Sinuna pohtisin, miksi on ok valittaa muista asioista, mutta ei opintotuesta.
Lisäksi, aina se energiataso ei vain jousta tarpeeksi. Työssäkäynti + korkeakouluopiskelu ei ole mikään helppo yhdistelmä, tiedän kokemuksesta. Kokemuksesta tiedän myös sen, että vaikka jaksaisit paahtaa muihin verrattuna 150 %:lla tai 200 %:lla neljä vuotta, saatat kaivata normaalia tai rauhallisempaa tahtia viidentenä vuotena. Siihen saumaan jos osuu joku vaikea elämänkriisi, niin ihminen ei välttämättä enää pysty motivoitumaan ja opinnot voivat jäädä roikkumaan.
Minulla on kyllä kokemusta omasta ja perheenjäsenen sairaudesta, yliopisto-opiskelun ja työn yhdistämisestä ym. ja rahat ovat olleet joskus todella tiukassa.
Tosiasia kuitenkin on, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaa tavoiteajassa 27% naisista ja 18% miehistä. Teekkareista 10% valmistuu tavoiteajassa.
Jos nyt katson noita 13. tai 14. vuotta opiskelevia tuttujani, niin kyllä heillä voimia tuntuu riittävän töissä käymiseen (vaikka usein valittaen), opiskelijapolitiikkaan, harrastuksiin ym.
Jos nyt oikeasti syynä on se, että nuorista aikuisista joiden pitäisi olla elämänsä kunnossa 80%:lla on oikeasti fyysinen terveys tai psyyke sillä tolalla, ettei 5-vuotiset opinnot valmistu edes 7 vuodessa, niin tosi huono juttu.
Siis minun puolestani jokainen saa opiskella niin kauan kuin haluaa, mutta sitä en usko, että opintotuen lisääminen ratkaisisi opintoaikojen venymisen. Se on pelkkä tekosyy.
Tietysti joidenkin kohdalla on kyse mt-ongelmista eikä saamattomuudesta, mutta silloinkaan ongelma ei ole opintotuessa vaan tarvitaan muuta apua.ap
huoh, minäminäminä. Jokainen ei ole sinä. Ainakin omassa yliopistossani omalla alallani osa kursseista on tosi vaativia. Tosi moni ei pääse edes läpi parilla ekalla kerralla tenteistä, vaikka 5 op:n kurssiin olisi käytetty aikaa jo enemmän kuin sen edestä.
Jep, ja kyse on yleensä pakollisesta ruotsista, jonka ne opislelijat juoksevat pikapikaa suorittaen läpi, jotka ovat vaivautuneet opiskelemaan ruotsinsa jo lukiossa....
Muuten ehkä omia lapsia tarkkailtuani voisin todeta, että ne ns vaikeat kurssit ovat usein vain "minua ei kiinnosta" -kursseja. Jos kurssin alusta asti tekee määrätietoisesti työtä ja päättää 'tappaa' sen kurssin niin yleensä onnistuu ekalla yrittämällä (ja saattaa jopa kiinnostua ko aiheesta).
Alue: Aihe vapaa
Niin riippuu ja toiset selviää vähemmällä lukemisella kuin toiset. Itse suoritin ensimmäisen korkeakoulututkinnon normaaliajassa ja töitä tein opiskelun ohessa sen verran etten kaikkia tukikuukausia voinut tulojen takia nostaa. Nyt toista tutkintoa opiskellessa tahti on normaalitahtia nopeampi.
Omasta tahdistani riippumatta en silti katso että kelan vaatima opintopisteiden määrä olisi erityisen työllistävä, vaikka töissä olisikin. Sairastumiset ovat tottakai asia erikseen. Eri tavalla on myös aikaa käytettävissä opiskeluun (ja työntekoon) jos on lapsia.