Lue keskustelun säännöt.
SUBJEKTIIVINEN PÄIVÄHOITO-OIKEUS POIS!
26.03.2006 |
Jos jompikumpi vanhemmista on kotona, niin mitä järkeä on laittaa lapsi päivähoitoon?? Jos sen lapsen on tehnyt, niin kyllä se pitää hoitaakin eikä dumpata päiväkodin tätien hoidettavaksi. Taas menee verorahoja hukkaan...
Kommentit (51)
Jos lapsi voi olla kotona, oltava kotona. Rahaa kotihoidontuen lisään, kun päivähoitopaikkoja voisi karsia. Samoin voisi olla avointa päiväkotitoimintaa ja lapsiparkkea, joihin voisi tarvittaessa lapsen / lapset viedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ON PROVOOSTA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kyllä se on lähinnä vanhempien neuroottinen tarve...
T. neurologisesti oirehtivan lapsen äiti joka jäi työelämästä lasta kotiin hoitamaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sairaus ei tee " invalidiksi" , mutta haittaa joka päiväistä elämää
Meillä on aspergerin syndroomainen lapsi, joka pitää ihan lastenklinikan neuvojen mukaan viedä hoitoon joka päivä, jopa minun arkivapainani. Syynä on, että koska lapselleni sosiaalinen vuorovaikutus tuottaa ongelmia, hän tarvitsee niitä ryhmätilanteita kodin ulkopuolella.
Että sellainen VANHEMPIEN neuroosi. Miksi sinä oikein muuten auot päätäsi asiasta, josta et selvästikään yhtään mitään tajua?
Vierailija:
Kyllä se on lähinnä vanhempien neuroottinen tarve...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
T. neurologisesti oirehtivan lapsen äiti joka jäi työelämästä lasta kotiin hoitamaan
Ei siis psykiatrinen oire?
Ei päiväkoti välttämättä isoine ryhmineen tue neurologisesti oirehtivan lapsen kuntoutusta! Lääkäreiden suositukset voivat mennä joskus metsäänkin. Pääasia on, että lapsen tarpeet tulee tyydytettyä on hän sitten koti ja päiväkotihoidossa.
Ystävällisesti: Anni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä neurologisesta häiriöstä omalla lapsellasi on muuten puhe, kun yleistät omat kokemuksesi koskemaan kaikkia lapsia?
Missään nimessä en usko, että kaikille on hyötyä päivähoidosta, mutta sanoin, että osalle siitä on hyötyä ja minua loukkaa suuresti ap:n kaltaiset kommentoijat, jotka katsovat tietävänsä, että lapsemme kaltaiset erityislapset käyvät hoidossa VANHEMPIEN tarpeesta.
Ota huomioon sekin, että kaikille lapsille ei määrätä erillistä terapiaa, vaan jo se hoidossa päiväkodissa olo avustajan kera on sellaista, josta lapsen katsotaan hyötyvän.
-34-
Vierailija:
Ei päiväkoti välttämättä isoine ryhmineen tue neurologisesti oirehtivan lapsen kuntoutusta! Lääkäreiden suositukset voivat mennä joskus metsäänkin. Pääasia on, että lapsen tarpeet tulee tyydytettyä on hän sitten koti ja päiväkotihoidossa.Ystävällisesti: Anni
sosiaalisten vuorovaikutustaitojen puutteeseen ei ole hyväksi sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa oleminen....
Kamoon. Älä viitsi.
-34-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse otit herneen nyt nenään ja siitä en ota vastuuta. Tulkitsit minua väärin ja en tiedä motiivisia. Totta kai sinä tunnet lapsesi parhaiten. MUTTA kehotan myös vanhempia olemaan herkkiä tunnistamaan oman lapsen tarpeet, koska ne voi olla muuta kun mitä 3 kertaa nähnyt lääkäri suosittelee.
Edelleen ystävllisesti: Anni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksikään sos. taitojen puuttesta kärsivä lapsi ei opi tarhassa sosiaaliseksi jos teille on niin väitetty niin hoh-hoijaa. Pienryhmässä voi olla inhimillisempää, mutta kun usein nämä lapset laitetaan tavalliseen ryhmään 2 paikalle ilman riittäviä tukitoimia niin helvetti on irti.
Mutta toki vanhemmat voivat levätä tai sitten olla työelämässä, mutta miten lapsi tarhassa voi se onkin eri asia.
T. Anni (joka ei jaksa enää ollakovin ystävällinen kun hyökkäilet)
Vierailija:
Ei päiväkoti välttämättä isoine ryhmineen tue neurologisesti oirehtivan lapsen kuntoutusta! Lääkäreiden suositukset voivat mennä joskus metsäänkin. Pääasia on, että lapsen tarpeet tulee tyydytettyä on hän sitten koti ja päiväkotihoidossa.Ystävällisesti: Anni
Vierailija:
Yksikään sos. taitojen puuttesta kärsivä lapsi ei opi tarhassa sosiaaliseksi jos teille on niin väitetty niin hoh-hoijaa. Pienryhmässä voi olla inhimillisempää, mutta kun usein nämä lapset laitetaan tavalliseen ryhmään 2 paikalle ilman riittäviä tukitoimia niin helvetti on irti.Mutta toki vanhemmat voivat levätä tai sitten olla työelämässä, mutta miten lapsi tarhassa voi se onkin eri asia.
T. Anni (joka ei jaksa enää ollakovin ystävällinen kun hyökkäilet)
Missä minä olen sanonut, että aspergerista tai muista autismin kirjoon kuuluvista oireyhtymistä parannutaan? En missään. Mutta sosiaalisia puutteita silti voi hoitaa harjaannuttamalla ryhmätaitoja - puutteellisiakin. Totta on, että pelkkä isoon ryhmään heittäminen ei auta, meilläkin on lapsella avustaja. Osa as-lapsista on erityilasten integroiduissa ryhmissä jne. Päivähoidossa yhtä kaikki!
Sinä Anni et ole alun alkujaankaan ollut kovin ystävällinen, joten älä turhaan sitä adjektiivia kirjaa nimesi yhteyteen. Jo se, että esiinnyt kaikkien neurologisista häiriöistä kärsivien lasten asiantuntijana on loukkaavaa. Käytät sanoja " monet lapset" jne., kun juuri on heitettu kommentti, jonka mukaan neurologisista häiriöistä kärsiviä lapsia on turha tuoda päivähoitoon.
ja meille sanottiin suoraan autismiosastolla, että lapsen on paras olla hoidossa päiväkodissa eikä esim. perhepäivähoitajalla. Lapsi oppii muiden lasten mallista esim. leikkiä, joten siksi on parempi olla päiväkodissa jossa niitä muita samanikäisiä on enemmän.
Tulipa vaan mieleen tosta kiistasta.
Muutenkin minusta on parasta, ettei anneta kunnille päätösvaltaa siitä, keille se päivähoitopaikka annetaan ja keille ei. Näkeehän sen nyt jo kaikkialla, mihin kuntien säästöpaineet johtaa. Kohtaisi saisi työssäkäyväkin perhe olla kontillaan anelemassa hoitopaikkaa lapselleen.
Halusin vain sanoa, että MONESTI voi olla erityislapselle hyvä jos vanhempi voi jäädä kotiin (viedä kerhoon, terapiaan, puistoon, sukulaisiin ja viettää paljon aikaa lapsen kanssa lapsen kykyjen mukaisesti). AINA siis päivähoitopaikka ei ole neurologisesti oirehtivan lapsen paras paikka.
Edelleen paljon voimia kaikille erityislapsien vanhemmille ja herkkiä tuntosarvia kaikille vanhemmille aistimaan mitä juuri sinun lapsesi tarvitsee.
T: Anni
P.s. kenekään mieltä en halunnut pahoittaa ja olen vilpittömän pahoillani jos niin tein.
Huvittavuudella tarkoitan sitä, että itse olen päätoiminen opiskelija, joka todellakin opintojensa loppuvaiheessa näin ollen käy enää kerran viikossa 2 tuntia yliopistolla. Teen töitä kotona. Olen usein herkutellut ajatuksella, että jos joku kyyläisi elämäämme niin mitähän ajattelisi.
Hui, onko ne edes avioliitossa?
Tarkoitan vain, että olisikohan aika laajentaa ajattelutapojaan. Minulla ei ole mitään halua auttaa purkamaan sosiaaliturvajärjestelmää vaikka työn kautta siihen mahdollisuuksia ilmenisikin. Ehkä kiität siitä jonain päivänä tai lapsesi.