Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle II
Kommentit (8206)
Se on käynnissä, tahdoimme tai emme. 7vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Kiroan sen päivän kun tapasin sinut.
Aika vahvasti ilmaistu. Voiko tilanne olla noin huonosti, siis jos ei mitään väkivaltakokemuksia tms.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiroan sen päivän kun tapasin sinut.
Aika vahvasti ilmaistu. Voiko tilanne olla noin huonosti, siis jos ei mitään väkivaltakokemuksia tms.?
VOI OLLA, jos ja kun on äärimmäisen turhautunut ja väsynyt tunteisiinsa jotka hallitsevat elämää, nakertavat sisältäpäin ja vievät liian suuren osan energiasta.
Jos en olisi tavannut sitä henkilöä ikinä, mulla menisi sata kertaa paremmin.
Enkä nyt liiottele yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiroan sen päivän kun tapasin sinut.
Aika vahvasti ilmaistu. Voiko tilanne olla noin huonosti, siis jos ei mitään väkivaltakokemuksia tms.?
VOI OLLA, jos ja kun on äärimmäisen turhautunut ja väsynyt tunteisiinsa jotka hallitsevat elämää, nakertavat sisältäpäin ja vievät liian suuren osan energiasta.
Jos en olisi tavannut sitä henkilöä ikinä, mulla menisi sata kertaa paremmin.
Enkä nyt liiottele yhtään.
En ole edellinen, mutta sanon minäkin jotain. Voisitko jotenkin unohtaa sen tyypin, olla näkemättä ja ajattelematta? Ei ois kyllä kiva jos itse olisi aiheuttanut jollekin tuollaista tuskaa... No siitä ei oo pelkoa mulla onneks:)
Mikä tähän auttaa, kai jollain on kokemusta?
Totaalinen yhteyksien katkaisu ei yksinään auta, tarvitaan lisäksi jotain "aivopesevää", pitäisi ohjelmoida vähän uusiksi.
Joku hypnosi tai vastaava voisi olla hyvä, onkohan Suomessa tai lähistöllä hyviä hoitajia vai pitääkö lähteä johonkin vinkuintiaan?
Psykedeelit ei yksinään auta mitään, tarvisi jonkun todella tymäkän vanhan rouvan lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiroan sen päivän kun tapasin sinut.
Aika vahvasti ilmaistu. Voiko tilanne olla noin huonosti, siis jos ei mitään väkivaltakokemuksia tms.?
VOI OLLA, jos ja kun on äärimmäisen turhautunut ja väsynyt tunteisiinsa jotka hallitsevat elämää, nakertavat sisältäpäin ja vievät liian suuren osan energiasta.
Jos en olisi tavannut sitä henkilöä ikinä, mulla menisi sata kertaa paremmin.
Enkä nyt liiottele yhtään.En ole edellinen, mutta sanon minäkin jotain. Voisitko jotenkin unohtaa sen tyypin, olla näkemättä ja ajattelematta? Ei ois kyllä kiva jos itse olisi aiheuttanut jollekin tuollaista tuskaa... No siitä ei oo pelkoa mulla onneks:)
Siis joo, voisin olla ajattelematta jos osaisin, juuri niin pitäisi tehdä.
Jos siis osaisin.
Näkemisestä ei tarvitse huolehtia, kun ei nähdä muutenkaan.
Yritän keskittää nää turhat energiat siihen, kuinka päästä vapaaksi niistä ajatuksista ja tunteista.
Siirtää kiintopiste sinne.
TAI jos hankkiutuu niin katastrofaaliseen tilanteeseen, ettei jää enää sijaa muulle kuin selviytymiselle?!
Kuolisi kaikki häiriötekijät kun pitäisi vaan keskittyä olennaiseen.
Olisikohan siinä ideaa.:D
Mulla taas on ongelmana se, kun on pakko olla tekemisissä sen ihmisen kanssa enkä siksi pysty unohtamaan 😔
Taasko on varatuilla vaikeeta kun varattuja kaipaa🤣 sinkuille ei pitäisi olla vaikeeta ollenkaan. Ottaa yhteytyä ja puhuu. Simppeliä.
Eikä muuten väkivalta ole juuri mitään verrattuna tällaiseen, kun pää sekoaa, saa pakkomielteen ja pilaa elämänsä.
Tietysti riippuu ihmisestä ja väkivallan asteestakin, mutta minua on mm. hakattu vasaralla päähän, heitelty portaita alas, murrettu sormet, paskottu jalka, potkittu ilmat pihalle, raiskattu ja revitty hiuksista niin, että päässä oli kaljuja kohtia, enkä ole mennyt noista mitenkään paskaksi.
Lähinnä tapellut takaisin, soittanut viranomaisille ja sellaista.
Traumoja ei ole.
Sitten taas kun näen tän yhden pääni sekoittaneen ihmisen nimenkin, niin päässä alkaa heittää, puristaa rintaa ja itkettää kun ahdistaa niin paljon.
Ja tää henkilö ei ole edes tehnyt mulle mitään, olen vain itse niin sekaisin enkä osaa käsitellä näitä tunteita, joten haluaisin niistä eroon.
Kaikki on niin suhteellista ja yksilöllistä.
Enkä siis missään tapauksessa halua vähätellä väkivaltaa tai väheksyä väkivallan uhreja, mutta itselleni fyysisellä väkivallalla ei ole kovin suurta painoarvoa enkä ikinä, hetkeäkään ole uskonut esim. ansaitsevani sellaista tai jäänyt sellaiseen tilanteeseen hyväksyen vaan alistuneena kohtaloni.
Vierailija kirjoitti:
Eikä muuten väkivalta ole juuri mitään verrattuna tällaiseen, kun pää sekoaa, saa pakkomielteen ja pilaa elämänsä.
Tietysti riippuu ihmisestä ja väkivallan asteestakin, mutta minua on mm. hakattu vasaralla päähän, heitelty portaita alas, murrettu sormet, paskottu jalka, potkittu ilmat pihalle, raiskattu ja revitty hiuksista niin, että päässä oli kaljuja kohtia, enkä ole mennyt noista mitenkään paskaksi.
Lähinnä tapellut takaisin, soittanut viranomaisille ja sellaista.
Traumoja ei ole.Sitten taas kun näen tän yhden pääni sekoittaneen ihmisen nimenkin, niin päässä alkaa heittää, puristaa rintaa ja itkettää kun ahdistaa niin paljon.
Ja tää henkilö ei ole edes tehnyt mulle mitään, olen vain itse niin sekaisin enkä osaa käsitellä näitä tunteita, joten haluaisin niistä eroon.
Kuulostaa hurjalta nuo kokemukset ja muka ole traumoja.. En kyllä usko yhtään.
Kaikki on niin suhteellista ja yksilöllistä.
Enkä siis missään tapauksessa halua vähätellä väkivaltaa tai väheksyä väkivallan uhreja, mutta itselleni fyysisellä väkivallalla ei ole kovin suurta painoarvoa enkä ikinä, hetkeäkään ole uskonut esim. ansaitsevani sellaista tai jäänyt sellaiseen tilanteeseen hyväksyen vaan alistuneena kohtaloni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolisitpa sinä tai kuolisinpa minä.
Mielummin minä, koska haluan muutenkin pois, mutta jos sinua ei olisi olemassa niin tietysti elämäni olisi vähän mielekkäämpää sitten, kun ei menisi turhaan energiaa johonkin järjettömään paskaan mikä valtaa mieltä.Onko tähän olemassa jotain lääkettä, millä jonkun ihmisen saa pyyhittyä pois mielestä ja niin, ettei tuntuisi enää missään koko henkilö?
Toimiiko joku hypnoosi tai joku, onko kukaan kokeillut?Sano sille ens kerralla kun näette että tapa itses... Helppoa. Ette näe enää koskaan.
Emmä nyt tollasta kellekään sanois, eikä nähdä muutenkaan.
Oiiii ettääääää..... etkö sanois voiiiiiih.... oootpa sä nyt jalo ja symppis ihminen ku et kenellään suoraan tolleiin sanois... oiiih mikä sädekehä nyt loistaakaan sun kuupaas yläpuolella oiiiiih!!!!!!
⬆️ Mitä joku mieleltään noin myrkyttynyt tekee kaipausketjussa?
Hei söpö poika. Vieläkin välillä sinua mietin. Onneksi siitä ei joudu hirsipuuhun. Yritän elää tolkullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Huono päivä?
Ei mitään Kihikselle
Hei hymyilevä nainen. 5 viikkoa ja yksi päivä, kun viimeksi nähtiin ja olet mielessäni edelleen... Miten ihminen voi näin kovin ihastua. Et usko kuinka vaikea on ollut olla lähettämättä viestiä Sinulle, varsinkin silloin, kun oltu "paikalla" samaan aikaan, kuten tänään klo 16 jälkeen. Mietin vaan haluaisitko edes jonkin viestin minulta vai ei?
Mies V.
Kaunis olet. Suuri voima sinulla sisälläsi on. Ystäville, tuttaville paljon iloa naurua tuot. Mies aina hymyilee nauraa hassuja juttuja kertoo välittää ymmärtää aivoja terävää päätä käyttää. Olemassaolostasi kohtaamisesta kiitos.
En ole mikään sun tuttu eikä kaikki elä sellasta elämää, missä voi yhtäkkiä klo 14 tiistaina lähteä ULKOILEMAAN.
En kyllä lähtisi vaikka voisinkin, tuolla kauhuleffamaisemassa sateen pieksämänä halua kukaan hillua.
Ja ei, emme juttele illalla tai milloinkaan.