Olen huolissani 14-vuotiaasta tyttärestäni

Vierailija kirjoitti:

Siis ne olivat ihan oikeasti _sairaita_ ja erittäin väkivaltaisia. En missään nimessä halua lapseni katsovan mitään sellaista. On lukenut aiemmin niitä mukavempia sarjakuvia, kuten Navi Lunaa ja muita pienemmille tarkoitettuja ja sopivia juttuja. Samoin myös anime oli ennen kesympää, jotain teinihömppää ja pidin itsekin Black Butler - sarjasta, mutta nuo uusimmat jutut ovat oikeasti aivan järkyttäviä. En missään nimessä aio antaa puhelinta vielä takaisin, koska en halua lapseni katsovan mitään tuollaista. Tietenkin puhun tytön kanssa asiasta ja luulen, että hän ymmärtää että nyt on jonkin aikaa nettikiellossa ja mangat takavarikoituna, koska eivät sovi hänen ikäisilleen. 

Ap

Luin mirai nikit läpi 13-vuotiaana. :D Ja en ole tällähetkellä ahdistunut, masokistinen tai sadistinen. Mirai nikki on tosi hyvä sarja. :DD Muut luokkalaiset ryyppäsivät ja minä luin.

Aloittaja, tuollaisella holhouksella kasvatat tyttärestäsi hiljaisen ja yksinäisen nössykän. Olenkin aina miettinyt, millaiset vanhemmat sellaisilla nuorilla on. Ilmeisesti juuri sellaiset, jotka mm. pelkäävät teinin "satuttavan itseään" väkivaltaisten sarjakuvien seurauksena :D Tiedoksesi: lähes kaikki katsovat esiteineinä K-18-elokuvia ja pelaavat pelejä. Eivätkä vanhemmat sitä tiedä, joten paha on kieltääkään. Kaikki kun eivät nuuski lastensa yksityisasioita. Jos haluat jatkaa hänen yksityisyytensä rikkomista ja opettaa pelkäämään kirjoitettuja sanoja ja piirrettyjä kuvia niin jatka ehdottomasti samaan malliin. Puhumattakaan siitä, että nyt kerrot hänelle, että hän ja hänen kiinnostuksen kohteensa ovat vääriä. Aiheutat lapsellesi itsetunnon ja sosiaalisen elämän ongelmia. Lopeta.

Katsoin teininä kauhuelokuvia ja poikien kanssa ninjaelokuvia ym taisteluelokuvia...olisikohan pitänyt olla huolissaan.

Asperger? Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö?

Älä nyt herranjestas kasvata lastasi tynnyrissä. Omaa lapsuudenaikaista parasta ystävääni kasvatettiin tynnyrissä, kiikutettiin tiesmille psykologeille ja estettiin normaali teini-ikä kapinavaiheineen. Täysi-ikäisenä alkoi sitten elää teini-ikäänsä ja tuo kapinavaihe kesti vuosivuosikausia. Meilläkin meni välit poikki siinä sivussa

Kiinnostaisi tietää millaisia juttuja niissä sarjoissa on, mitä pidät ihan sairaina:D

Katson itsekin paljon animea, ja kyllä silloin 14-vuotiaanakin tuli katsottua ja luettua vaikka mitä.

Tiukka linja takavarikkoineen kuulostaa karhunpalvelukselta. Tuon ikäiset voivat käsitellä monenlaisia asioita kuluttamalla viihdettä, joka on aikuisesta käsittämätöntä ja kamalaa. Kun minä olin nuori, pelättiin saatananpalvojia ja black metalin kuvastoa. Luultiin, että kieltämällä ja takavarikoimalla voitaisiin ohjata lapsia terveellisemmän viihteen pariin. Ei se mennyt niin. Se vain kasvatti kuilua sukupolvien välille, loi epäluottamusta ja kapinahenkeä. Kaikenlainen "sairas kuvasto" voi olla nuoren tapa purkaa ahdistusta. Tuossa iässä moni on herännyt maailman ja oman mielensä pimeämmille puolille ja heidän on voitava pohtia niihin liittyviä kysymyksiä voidakseen elää niiden kanssa rauhassa. Mielikuvitusta ei voi kahlita eikä hillitä. Tabut antavat vain lisää voimaa "kielletyille ajatuksille".

Ehkä sinun pitäisi vilpittömästi kysyä tyttäreltäsi, miksi hän pitää niistä sarjoista ja mitä ne hänelle merkitsevät? Jos annat hänen puhua, ja itse vain kuuntelet, saattaisi syntyä molemminpuolisesti luottamusta kasvattava hedelmällinen keskustelu. Tietysti, jos tyttö kokee tulevansa tuomituksi, hän ei välttämättä halua puhua.

t. 47

Vierailija kirjoitti:

Miksi viedä psykologille kun se on jo myöhäistä? M1-lähete lääkäriltä jo huomenna, ennen kuin tytön tila menee huonompaan suuntaan! Ap, olet huono vanhempi kun olet vain katsellut vierestä kun tyttäresi sairastaa vakavaa mielisairautta. Teen sinusta ylläpidolle vinkin, että saadaan lapsi parka hoidon piiriin ja sieltä huostaan.

Pitäiskö sun hankkia itsellesi lähete ja vähän pameja, kommentointisi ei ole normaalia.

Saako pelaa kumminki GTA V tai muita k-18 pelejä?

Ehkä enemmänkin olisin huolissani siitä, että jos viettää aikaa vain yksin huoneessaan näiden sarjisten tms kanssa.

Ei ne virtuaalikaverit oikeita kavereita korvaa. Ihminen tarvitsee niitä oikeita suhteita, joissa ollaan kasvokkain.

Ehkä tosiaan jotain tapahtumia, leirejä tms kiinnostuksen kohteiden mukaan, jossa pääsee tutustumaan ihmisiin rauhassa.

Mangaa ja animea seuraavista lapsista tulee väistämättä outoja elämään eksyneitä ressukoita. Nimim. Olen nähnyt tällaisia tapauksia paljon

Miks nauroin näin paskalle provolle :DDDD

Teininä tuli käsiteltyä niitä omia kasvukipuja kaikenlaisen synkän viihteen parissa. Nykyään en pidä väkivaltaviihteestä, mutta juuri tuossa 13-16 iässä kuuntelin raskasta ja synkkää musiikkia ja tein paljon kuvia ja tarinoita, joissa oli verta, väkivaltaa ja dramatiikkaa. Sitten se vaihe meni vähä vähältä ohi 20 mennessä, kun ne jutut ei jotenkin enää vain vedonneet. Ne olivat silloin tietyssä kasvuvaiheessa olleet tärkeä omien ajatusten ja oman maailmankuvan käsittelytapa, tavallaan kapinointiakin, jossa mietittiin omaa suhdetta oikeaan ja väärään ja muihin ihmisiin. Siihen liittyi myös paljon näkemäni materiaalin kyseenalaistamista ja muuta käsittelyä, eikä siis pelkästään ihannointia tai maailmankuvan sisäistämistä, vaikka sitäkin tietysti oli välillä.

En olisi omien kokemusten pohjalta siis huolissani itse viihteestä, vaan ennemmin siitä, mitä tunteita tyttäresi sen kautta käsittelee. Onko kiusaamista, yksinäisyyttä, elämää vaikeuttavia huonommuuden tunteita, tukahdutettua vihaa jne. vai pelkkää tavallista teiniangstia. Muistan myös itse piilotelleeni noita kiinnostuksenkohteita vanhemmiltani, kun ajattelin, etteivät he kuitenkaan ymmärrä. Kuuntele siis tytärtäsi äläkä vauhkoonnu ensin vaan selvitä, onko tytöllä kaikki hyvin ja jää seuraamaan tilannetta.

Mun mielestä ap oot toiminu just okein, oot keskustellu tyttären kanssa miksi ei tämmöstä katota ja laittanu psykologille selvittään mikä tän taustalla on. Kaikilla mammoilla ei ehkä oo käsitystä kuinka sairasta settiä animestakin löytyy. Hyvä ja mukava harrastus manga ja anime, mutta lasten väkivalta altistukselle täytyy aikuisen vetää raja.

Siis ihmetystä aina herättää kun ihmiset vähättelevät ikärajojen merkitystä, ei niitä mistään tuulesta ole temmattu vaan ammattilaiset ovat todentaneet että tietynlainen materiaali haittaa lasten ja nuorten emotionaalista kehitystä, jos sille altistuu liian nuorena. Eikä nyt mitään argumentteja "ei mullekkaan mitään käynyt" koska se vain todistaa argumentaatiotaidon puutetta.

Yleensä nämä ovat kauheita riekkujia ja mölyäjiä koulussa.

kyllä minulle kelpaisi tuollainen lapsi ;)

Kannattaa nyt ainakin itse perehtyä manga-sarjoihin ja aiheesta kirjoitettuun kirjallisuuteen (kirjaston kirjallisuustiedeosastolla).

Sitten voi ottaa kantaa.

Mangoissa on hyviä juttuja (olen tutustunut niihin) ja kiinnostavia tarinoita. En ole lukenut mitään kiellettyjä, joten en tiedä mikä niissä olisi ideana. En ole niin laajasti kiinnostunut ja väkivalta / pornografia ei kiinnosta.

Mutta pelkkä kieltäminen ei toimi, kun et nyt oikeastaan ole selvillä siitä, mitä olet kieltämässä.

Vierailija kirjoitti:

Siis ihmetystä aina herättää kun ihmiset vähättelevät ikärajojen merkitystä, ei niitä mistään tuulesta ole temmattu vaan ammattilaiset ovat todentaneet että tietynlainen materiaali haittaa lasten ja nuorten emotionaalista kehitystä, jos sille altistuu liian nuorena. Eikä nyt mitään argumentteja "ei mullekkaan mitään käynyt" koska se vain todistaa argumentaatiotaidon puutetta.

"Ammattilaiset ovat todentaneet". Just juu, mitään kunnollista tutkimustietoa asiasta ei ole olemassa, joten ne sinun ammattilaisesi kertovat vain oman mielipiteensä, joka on todennäköisesti yhtä vääristynyt kuin meidän muidenkin. Arvaatko muuten, miksi tutkimustietoa väkivaltaviihteen vahingollisuudesta nuorille ei ole olemassa? Se ei johdu siitä, etteikö asiaa olisi tutkittu.