Lue keskustelun säännöt.
Olen huolissani 14-vuotiaasta tyttärestäni
08.05.2017 |
Varoitan jo aluksi, että tämä kuulostaa erittäin oudolta ja typerältä, mutta alan olla neuvoton. 14-vuotias tyttäreni käyttäytyy mielestäni oudosti, enkä oikein osaa suhtautua häneen tai hänen toimintaansa. Hän on aina ollut hieman yksinäinen, ei ole koskaan onnistunut ihmissuhteissa ja on todella ujo. Pienenä on käytetty harrastuksissa ja kerhoissa, hänellä on 12-vuotias pikkusisko ja netistä kavereita löytyy jonkin verran.
Mutta nyt tärkeimpään, eli käytökseen: hän pitää kovasti animesta ja lukee myös mangaa. Ei siinä itsessään ole ongelmaa, mutta kun olen tarkemmin tutkinut millaisia juttuja hän lukee ja katsoo, olen järkyttynyt. Meno on mielenvikaista, silmitöntä väkivaltaa ja uskomatonta julmuutta! Pelkään hänen yksinäisyyden johtuvan nimenomaan siitä, että hän katselee noin pelottavia ja outoja juttuja netistä. Olen aiemmin luullut juttujen olevan harmittomia piirrettyjä, koska olemme yhdessä katsoneet mm. Totoroa, enkä olisi arvannut että tyttäreni katselee jotain verellä mässäilyä. Onko muita vanhempia samassa tilanteessa? Toki ollaan keskusteltu, olen takavarikoinut kaikki mangapokkarit ja ottanut älypuhelimen nyt pois. Mitä te tekisitte tällaisessa tilanteessa? Terapiaa?
Kommentit (67)
Mielestäni niissä aiemissa sarjoissa ei ole ollut mitään vikaa, mutta tuo typerä hölmöily ällöttää. Tyttö itse antoi luvan katsoa puhelinta, kun pyysin. Ettehän tekään anna lasten pelata esim k18 pelejä lapsena? Tässä on kyse samasta asiasta. Mielestäni on ok lukea niitä kevyempiä sarjoja, mutta ei tuollaisia. Psykologin juttusille haluan hänet lähettää siksi, että pelkään hänellä olevan paha olo kun katsoo noin pöljiä juttuja. Ja myös yksinäisyyden takia, en pelkästään animen katsomisen. Pelkään tuollaisen johtavan jossain vaiheessa siihen, että hän voisi satuttaa itseään. Sitä en halua.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tämä sitten oikeasti teidän mielestänne kohtuutonta? En vain pidä ihan terveenä tuollaista, kuten en kauhuleffojen katselemistakaan. Teenkö tässä sitten oikeasti muiden äitien mielestä väärin?
Ap
[x] Shiku
tarkoiti varmaan Shiki :-)
Sinulla on nyt vain eri käsitys siitä, mikä on "tervettä". Minä pidän väkivaltaisista elokuvista ja kauhuelokuvista. Olen ihan täyspäinen ja lempeä ihminen joka ei ole koskaan edes lyönyt ketään. En katsele mitään kidutusvideoita netistä, ainoastaan fiktiota. En myöskään koskaan ole halunnut satuttaa itseäni siksi että olen nähnyt väkivaltaa.
Mäkin katsoin nuorempana Higurashia eikä jäänyt traumoja, oli mielenkiintoinen sarja. :D Ei tarvitse mitään psykologia, se on normaalia uteliaisuutta ja ne ovat vain piirrettyjä. Vähän sama kuin lukisi kauhukirjaa tai katsoisi jotain kauhuelokuvaa, jossa on sentään oikeat näyttelijät ja meno usein vielä hurjempaa. En näe syytä huoleen siis.
T. 17-vuotias, ihan normaali ja tasapainoinen tyttö
Entä jos antaisit hänen käydä vaikka Coneissa ja muissa tapahtumissa, hän voi saada sieltä samanhenkisiä kavereita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mangoissa oli sarja nimeltään Mirai Nikki, oli mielestäni aivan hullua kun selasin niitä. Nettihistoriasta löysin kyseisen sarjan animeversion, sekä sarjan nimeltä Higurashi No Naku Koro Ni, Pupa ja Shiku. Olivat kaikki vastenmielistä verellä läträystä, ei todellakaan 14-vuotiaalle sopivaa. Tosiaan olemme katsoneet tyttären kanssa joitakin sarjoja yhdessä, kuten aiemmin mainitun Black Butlerin. Siitä tyttö piti nuorempana kovasti ja pyysikin minua usein katsomaan yhdessä. Se oli mukavaa aikaa, mutta jossain vaiheessa vaihtui synkempään eikä hän enää halunnut minua seurakseen. Olen itsekin katsonut nuorena Hopeanuolta, joten ei ole ihan vieras maailma minullekaan. En silti ole koskaan nähnyt mitään noin hullua, enkä voi antaa lapsen katsoa sellaista.
Ap
Shiki? Kieltämättä oli aika "raaka", vaikka aikuinen olenkin. K17. https://anidb.net/perl-bin/animedb.pl?show=anime&aid=7268
Nuoret ovat aina katselleet salaa kauhu-elokuvia ja muuta verimässäily kamaa, pelanneet k-18 pelejä.. Ihan täyspäiseksi tässä on kasvettu. Kuuluu minusta teini-ikään tuommoinen, ei ehkä kaikilla, mutta kuitenkin. Nythän esimerkiksi netflixissä on tämä itsemurha tv-sarja josta nuoret tykkää. Teininä haluaa mässäillä vähän semmoisella ja tuntea melankoliaa ja kanavoida niitä vihan tunteita. Oletko unohtanut millaista oli olla teini?
Ylimitoitettu sun reaktio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi hyvä lähtökohta luottamukselliselle nuori-vanhempi-suhteelle, jos nuori vapaaehtoisesti avaa oven maailmaansa ja vanhempi näkemästään pöyristyneenä alkaa jaella rangaistuksia ja lähettää nuoren päätohtorille.
Hyvää jatkoa siis tyttäresi kanssa ap. Jos hänellä olikin jotain ongelmia, niin eipä ne ainakaan tuolla toiminnalla helpottaneet. Vastaisuudessa pitänee asiansa visusti omana tietonaan, mikä teinien kohdalla on vaarallisempaa kuin mikään.
Okei joo myönnän, olin typerä kun otin puhelimen ja kirjat pois. :( Taisin ylireagoida. Taidan palauttaa jo tänä iltana. Jotenkin sitä aina unohtaa, että on itse ollut ihan samanlainen nuorena. Mutta näistä syntyy aina huoli, että entä jos on joku oikeasti hätänä. Yksinäisyys lienee siis suurin murhe ja syy, miksi käyttää aikaansa tuollaisiin. Ehkäpä annan hänen sitten vain lukea niitä... kiitos kun taoitte järkeä päähäni. :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anime on hyvä harrastus, olisi kivaa jos kannustaisi tyttöä tutustumaan muihin harrastajiin. Cosplay asut ovat varmasti yksi asia mistä tytöt pitävät ja mitä voi harrastaa porukalla.
Huoh, ehkä tyttö vain tykkää goresta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää vastaajat on jotain teinejä itse. Luota omaan arvostelukykyysi! Ja ammattilaise mielipiteenseen, ei vauva-palstan vastaajiin. Ikärajoihin on erittäin hyvät perustelut olemassa ja joku Saw ei todellakaan sovi 14-vuotiaalle!
Kyllä, olet kohtuuton. Nro 28 vei sanat suustani. Googlasin pikaisesti nuo ap:n kertomat sarjat, olihan siellä joku verinen pimu katanan kanssa, hui kauhia! Kun itse olin tuon ikäinen, suuri osa luokan tytöistä katsoi kauhuelokuvia ja k-18 materiaali kiehtoi tavattoman paljon. Mitä verisempää ja kammottavampaa, sen siistimpää. Anime toki ei ollut tuolloin vielä niin suosiossa ja helposti saatavissa kuin nyt. Kaikista meistä tuli kuitenkin ihan normaaleja työssäkäyviä ihmisiä, vanhempia, puolisoita...
Ainoa järkevä tapa menetellä olisi nyt antaa puhelin tytölle takaisin. Keskustella voi toki netin järkevästä käytöstä, että varoo haittaohjelmia eikä haksahda maksulliseen sisältöön. Haittaako yksinäisyys tyttöä itseään? Siitä kannattaa jutella, mutta vain idiootti syyllistää lasta että "olet yksinäinen kun katsot tuollaista sontaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko AP itse se 14v ja huolissan itsestään?
Niin, edelleen kaipaan esimerkkejä siitä, mikä manga ja anime on mielestäsi sairasta ap.
Muussa tapauksessa voimme todeta sinun trollaavan ja vieläpä aiheesta, josta et mitään ymmärrä.
En lukenut koko ketjua mutta saanko kysyä että mitä sarjoja tyttö on katsonut/lukenut? Danganronpa? Death Note?
Ap, ohjaa sitä harrastusta totaalikieltämisen sijaan.
Ja kannattaa myös hyväksyä se, että nykyajan nuoret ovat aika lailla paksunahkaisempia kuin mitä sinä tai minä aikoinaan.
Kyse on kumminkin piirretyistä, ei näytellyistä, mikä vieraannuttaa lukijaa/katsojaa väkivallasta.
Kieltämättä animessa ja mangassa on aika rankkojakin juttuja joukossa, väkivaltaa ja pornoa. Siksi kannattaa käydä yhdessä sarjisostoksilla ja jutella järkeä lapselle, että pysyttelee ikäisilleen tarkoitetuissa jutuissa.
Niissäkin on hienoja sarjoja joukossa.
Jos nyt kiellät kokonaan, teet noista vielä kiehtovampia.
Lisäksi kannattaa nyt tajuta, että tyttäresi voi tarvita sitä kännykkäänsä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Nykyajan nuoret eivät välttämättä hengaile koulun jälkeen yhdessä, vaan chattaavat netissä ja whatsap-ryhmissä, mihin tarvitaan ehdottomasti se kännykkä. Ettet tule kiukuspäissäsi tehneeksi lapsestasi entistäkin yksinäisempää!
Mihinkään psykiatrille en nyt lähtisi lasta kiikuttamaan sen takia, että katsoo lapsilta kiellettyjä juttuja. Sinne pitäisi pian rontata yli puolet teineistä...
Ei helvetti. :DD Hän on ihan normaali, ei olisi todellakaan tarvinut ottaa pois mangoja ja puhelinta. D: Olin itsekin 14-vuotiaana ihan samanlainen, että luin väkivaltaista mangaa jne, koska yksinkertaisesti pidin siitä. :D Ja ei, en ole tällähetkellä sarjamurhaaja, enkä kellarissa asuva nörtti, vaan ihan normaali opiskelija.
Mä olen 35 ja äiti ja luen vieläkin :) 14-vuotiaana luetutin yhden kirjoittamistani tarinoista äidille. Ei oikein tykännyt, vaan meni pois huoneesta eikä sanonut mitään. Myöhemmin poltin kirjoitukseni takassa.
Ihan normaalia elämää elän, johon kuuluu mies, talo, auto, lapset ja vakituinen työpaikka. Oletteko lukeneet pohjoismaisia dekkareita? Niissä on ihan sairaita juttuja, eikä kukaan sano mitään. Palkintoja vaan sataa :)
Vierailija kirjoitti:
Minä luin tuon ikäisenä paljon homopornoa. Olen siis nainen. Ihan todella graafista materiaalia ja joku olisi varmaan psykologille halunnut laittaa siitäkin. Mutta se oli kyllä pienin mun ongelmista. Porno ja väkivalta on toki eri asioita, lähinnä vaan se pointti että se mikä vaikuttaa toiselle huolestuttavalta ei omasta mielestä sitä välttämättä ole.
No ei nyt itsessä mitään erityistä huolta kyllä nostata mikään muu kuin mahdollinen yksinäisyys. Takavarikointi ja rankaiseminen lähettää väärän viestin, "sinua ja sinun harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita ei hyväksytä täällä". Juttele sen tytön kanssa ja kysy mitä hän itse ajattelee siitä materiaalista. Älä sano että se on sairasta vaikka ajattelisit niin, koska se loukkaa ja tyttö alkaa ajatella olevansa itsekin sairas.
Minä luin tuon ikäisenä paljon homopornoa. Olen siis nainen. Ihan todella graafista materiaalia ja joku olisi varmaan psykologille halunnut laittaa siitäkin. Mutta se oli kyllä pienin mun ongelmista. Porno ja väkivalta on toki eri asioita, lähinnä vaan se pointti että se mikä vaikuttaa toiselle huolestuttavalta ei omasta mielestä sitä välttämättä ole.