Oletko "unelmavaimo" tai "unelma vaimomateriaalia" ja miten sen näytät
Itse olen kuullut useasti olevani "vaimomatskua" usealtakin taholta, kun pidän kämpän siistinä ja olen aina leipomassa erilaisia juttuja. Nykyisen miesystävän kanssa asiat sujuu mallikkaasti ja mielelläni esim. hoidan muutaman kaljan hänelle jääkaappiin ja itselle viiniä, jos hän tulee myöhään töistä ja tiedän pitävämme esim. leffailtaa.
Mitä kaikkea kivaa te teette miehellenne? :)
Kommentit (137)
Hauskoja nää naiset, jotka kirjoittaa jotain ihme CV:tä tänne siitä, miten hyviä vaimoja ovat :D Noloa.
Ai? Minäkin leivon paljon ja tykkään ruoanlaitosta ja kotona olemisesta (en siis liehu ulkona kaikkea vapaa-aikaani). En silti koe olevani mitään erityisen haluttua vaimomatskua. Pikemminkin tylsä.
Olen. Mutta ei se estänyt eroa. Mies vaihtoi minut lennosta toiseen 20 v jälkeen. Se oli tuttavapiirissä vuosisadan uutinen, kun "sinä olet vaimomatskua".
Pidän itsestäni huolta, en nalkuta, hoidan kodin, olen hyvä kokki, olen kärsivällinen, en koskaan kieltäydy seksistä....
Nyt olen toista kertaa naimisissa. Mitä edelliseltä kierrokselta opin on tämä: älä suorita. Ole sellainen kuin olet.
Ei taida tältä palstalta ne hienot naiset löytyä :-) Joskin heitä saisi olla enemmän koko maassa.
Oi olen, olen akateeminen, väitellyt mielenkiintoiselta alalta ja nykyään opiskelen lääketieteellisessä. Mieheni rakastaa käydä kanssani syvällisiä keskusteluja ja väittelyjä. Uusi alani taasen tuo liittomme taloudellista vakautta.
Pidän hyvää huolta mutta samalla mua ei voi mitenkään pompotella. Otan suihin ja tuon aamuisin kahvin sänkyyn mutta odotan myös mieheltä samanlaista kohtelua :)
Ei kai kukaan voi olla täydellinen.
Mä olen kipakka ja napakka enkä pelkää takertua ikäviin asioihin ja selvittää niitä vaikka olisi kuinka vaikeaa. Osaan pitää puoliani enkä ole mikään "kauko-ohjattava" bimbo.
Toisaalta - kuuntelen miehen työhuolet ja keskustelemme paljon asioista. Huolehdin perheen raha-asiat, ilman minua meillä tuskin olisi tätäkään taloa. Huolehdin ikääntyneistä appiksista. Olen kasvattanut hänen kanssaan 4 fiksua lasta (uusperhe), hoidan kotia, leivon, laitan itse ruuan. Hoidan lomien suunnittelun. Pukeudun kauniisti ja pidän itsestäni huolta. Nautin seksistä ja haluan sitä enemmän kuin mieheni. Meillä on kotona paljon naurua ja hälinää, vieraitakin kestitään usein hyvällä ruualla ja viinillä. Ystävät ovat meille tärkeitä.
Suunnittelen aina jotain kivaa erityistä miehelle lahjaksi, seuraan pitkin vuotta mitä hän haluaisi. Harmi ettei mies koskaan osaa tehdä tätä minulle. Muuten hyvä mies.
Vaimomatskua koska hoidat kaljat jääkaappiin leffailtaa varten kun toinen on myöhään töissä? :D eikö tuo ole ihan perus kohteliaisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Olen. Mutta ei se estänyt eroa. Mies vaihtoi minut lennosta toiseen 20 v jälkeen. Se oli tuttavapiirissä vuosisadan uutinen, kun "sinä olet vaimomatskua".
Pidän itsestäni huolta, en nalkuta, hoidan kodin, olen hyvä kokki, olen kärsivällinen, en koskaan kieltäydy seksistä....
Nyt olen toista kertaa naimisissa. Mitä edelliseltä kierrokselta opin on tämä: älä suorita. Ole sellainen kuin olet.
Niin, olit siis tylsä lapanen. Anteeksi nyt vaan mutta en ihmettele että miehesi erosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Mutta ei se estänyt eroa. Mies vaihtoi minut lennosta toiseen 20 v jälkeen. Se oli tuttavapiirissä vuosisadan uutinen, kun "sinä olet vaimomatskua".
Pidän itsestäni huolta, en nalkuta, hoidan kodin, olen hyvä kokki, olen kärsivällinen, en koskaan kieltäydy seksistä....
Nyt olen toista kertaa naimisissa. Mitä edelliseltä kierrokselta opin on tämä: älä suorita. Ole sellainen kuin olet.
Niin, olit siis tylsä lapanen. Anteeksi nyt vaan mutta en ihmettele että miehesi erosi.
Niin vissiin olin. Se lienee vaimomatskun määritelmä?
Mieheni pystyi perustelemaan minun huonoja puoliani lähinnä siinä, että minä olen liikaa kaupunki-ihminen ja liian teoreettinen, enkä tykkää musiikista riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Kauankos olet ap ollut parisuhteessa? Odotahan kun 10v on kulunut saman ukon kanssa, tule sitten tekemään tämä aloitus 😁
Ei pidä yleistää. Itse olen ollut saman miehen kanssa naimisissa 18vuotta ja silti toimin samoin kuin ap.
En yleisesti ikinä mieltänyt itseäni "vaimomatskuksi" kunne tapasin sen oikean miehen jonka jalkoja hieronta vaikka joka ilta. Ei sitä nyt ihan ketä vaan lähde hemmottelemaan vaan se tulee ihan siitä hyvästä suhteesta jossa toimitaan vastavuoroisesti.
Nyt on kyllä paljon kateautta ja katkeruutta kommenteissa. :D
Mä olen mikä olen ja mies on mikä on. Ei olla kumpikaan mietitty koskaan ollaanko jotain vaimo- tai miesmatskua, ihan kummallinen ajatuskin. Ihmisiä ollaan, ja yhdessäoloon hioutuu. Molemmat myös tietää, että jos toinen ei kelpaa, voi lähteä. 22 vuotta ollaan nyt toisiamme katseltu ja koeteltu :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauankos olet ap ollut parisuhteessa? Odotahan kun 10v on kulunut saman ukon kanssa, tule sitten tekemään tämä aloitus 😁
Oletko kyynikko vai omaan elämääsi pettynyt?
En ole ap, mutta avioliittoa on takana jo 35 vuotta ja yhä edelleen teen mielelläni pikkupalveluksia miehelleni - ja hän minulle.
Ihan jok'ikinen ilta häntä odottaa herkullinen illallinen, kynttilä palaa pöydällä, koti on siisti ja tuoreita kukkia on ympäri taloa. Kun tiedän, että hänellä on poikkeuksellisen raskas työpäivä takana, laitan saunan valmiiksi lämpiämään ja olutta meillä on aina saunan jääkaapissa.
Minä en kulje homsuisissa kotivaatteissa vaan siististi pukeutuneena, samoin tekee mieheni. Meillä muistetaan aamupusut ja -halit sekä iltasuukot, nukutaan käsikädessä tai sylikkäin. Mies avaa minulle oven, myös autonoven, auttaa takin ylleni ja pois ja kantaa kassit. Ikinä ei ole unohtanut yhtään merkkipäivää. Eikä meillä koskaan riidellä kenen vuoro on viedä roskat tms., se vie, joka huomaa ne. Jne, jne.
Ehkä olen poikkeuksellisen onnekas (onnellinen olen ainakin) tai ehkä juuri em. syistä meillä on näin pitkä ja onnellinen avioliitto.Näin ne suhteet toimii!
Ja tämäkin sai 7 alapeukkua jo :D Mammat taitaa olla kateellisia kun heidän suhde on yhtä riitaa ja vauvan itkemistä
En ole. Olen ruma ja tissitön enkä ole koskaan kelvannut edes suhteeseen, saati että kelpaisin vaimoksi. N28
Vierailija kirjoitti:
Mistä romaanista olet tämän pätkän napannut. Ei tunnu aidolta.
Ei juma, mikä tuossa aloituksessa oli romaanimatskua? On todella surullista jos osalla on suhteet tuossa jamassa että toisen perushuomioiminen on jotenkin epäaidon tuntuista.
Hiukan katkeria naisia tällä palstalla. Heti kun joku sanoo tekevänsä jotain miehensä hyväksi niin tulee alapeukkuja ja valittamista, koska eihän kukaan saa tehdä mitään enempää kuin itse jaksaisi. Jos joku mies sanoisi huomioivansa omaa naistansa eri tavoin joka tekee naisen onnelliseksi, niin kukaan muu mies ei kehtaisi valittaa, vaan korkeintaan toteaisivat että joo täytyisi itsekin käydä vaikka ostamassa kukkia työpäivän päätteeksi. Mutta tämä on kai se ero, että naiset puhuu paskaa toisista, eli ei yritetä itse keksiä miten voisi ilahduttaa omaa miestä vaan haukutaan muita naisia jotka tekevät jotain
Vierailija kirjoitti:
En ole. Olen ruma ja tissitön enkä ole koskaan kelvannut edes suhteeseen, saati että kelpaisin vaimoksi. N28
Rumuus/kauneus on subjektiivinen asia, ei jokainen mies välttämättä pidä sinua rumana.
Kaikille miehille ei myöskään se tissien koko ole tärkeää.
T. M27
Olen vaimomatskua ja tiedän sen siitä että miehet jotka haluavat naimisiin lähestyvät minua vaikka itse olen jo naimisissa ollut kymmeniä vuosia:) Olen edelleen nelikymppisenä se "naapurintyttö" joka näyttää aina hyväntuuliselta ja hyvinhoidetulta. En paljon stressaile asioista, halailen mielelläni ja olen mukavaa, mutkatonta seuraa. Tarvittaessa valmis myös syvällisempiin keskusteluihin. Mun ruokaa kehutaan aina vaikka se olisi kuinka simppeliä ja kuinka kiva koti meillä on...Mun mielestä aika paljon kertoo se, että miehet jotka ovat nähneet myös mun lapsia sanovat että olen ihan täydellinen äitihahmo:) Mun mies pitää musta kyllä kiinni vaikkei hänen tarvitsisi olla varuillaan yhtään. Mun lojaalius on omassa perheessä kiinni nyt ja aina:)