Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Olen jo aikuinen ja minulla on heikkous jota häpeän

Vierailija
04.05.2017 |

Minulla on huono suuntavaisto. Eksyn koko ajan vähänkin vieraammissa ympäristöissä, vaikka olen jo aikuinen. Muita? Missä olette eksyneet? Piilotteletteko heikkouttanne? Miten?

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
09.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on normaalia. Jotkut paikat ja kaupungit ovat nykyään monimutkaisia ja merkitty karttaan huonosti. Myös joskus paikan päällä voi olla monimutkainen rakennus, jota on uudistettu tai alunperin erikoinen suunnittelu. Riippuu ihan kuka on suunnitellut, että onko helppo vai ei. Joskin suht helppo ajatella paikkakunnan karttaa ja ilmansuuntia, sitten kohdistaa johonkin pisteeseen kartalla. Uusia rakennuksia tulee joskus useita, jolloin alueiden ilme muuttuu, ei tunnista heti. Maamerkkejä voi etsiä.

Vierailija
22/23 |
09.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

. kaupungit ovat nykyään monimutkaisia ja merkitty karttaan huonosti. .

Mitä ihmettä? Kartat tehdään ilmakuvien perusteella ja "päälle", ja jos nyt ei kymmeniä vuosia vanhoja karttoja jatkuvasti käytä, niin kyllä kartat todellisuutta vastaa aika tarkasti. Älypuhelimessakin kannattaa vaihtaa satelliittikuva päälle, se on selkeämpi aina eksyvälle kuin pelkkä karttapohja. Vanhaa sananlaskua muunnellakseni "ei pidä karttaa syyttää, jos itse eksyy".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
09.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuntuu, että nuo ominaisuudet ovat yleisempiä. Törmää siihen tämän tuosta. Ihmiset usein osoittavat osoitteita ja kulkusuuntia, (esim parkkipaikan sijainti, ison rakennuksen yloskäynti) ihan väärin. Samoin, usein ihmiset eivät muista kerran tapaamiaan henkilöitä.

On ärsyttävää toisaalta olla se, joka pyörittelee silmiään mielessään, kun kuulen ohjeita annettavan aivan vääriin suuntiin.

Tai kun olen se, joka muistaa kerrasta tapaamansa ihmisen. En tiedä miksi mutta usein näin on. Muistan kasvot ja hävettää usein, kun muistan aivan vieraatkin nimeltä. Aina ei edes kehtaa sanoa ääneen.