Vierailija

Tälläisiin törmää todella usein. Myydään koira ja vaaditaan, että jos sinä et syystä tai toisesta voikaan koiraa enään pitää, se pitää palauttaa entiselle omistajalle.

Mikä helvetin omistussuhde sillä entisellä omistajalla enään siihen koiraan on, kun olet siitä kertaalleen luopunut ja koirasta on kauppahinta maksettu?

On se vaan niin koomista, että itse et voi koiraa pitää, myyt sen ja haluat kuitenkin pitää jonkun v*tun määräämis oikeuden siihen koiraan.

Toinen ärsyttävä asia on se, että entinen omistaja vaatii että hänen täytyy nähdä joskus koiraa ja saada kuulla sen kuulumisia. Minä itse olen kyllä kertonut koirien kuulumisia entisille omistajille useinkin, mutta on naurettavaa, että tätäkin asiaa pidetään jonain koiran myynti ehtona. Jos et suostu tähän, niin en myy koiraa sinulle. Joo no älä myy.

Vielä pahempaa on tuo "mun pitää saada joskus nähä koiraa" ja jotkut eivät edes suostu myymään koiraansa kuin lähiseudulle, että varmana pääsee näkemään sitä.

Saahan sitä nähdä, jos uudelle omistajalle se passaa, mutta voi v*ttu tätä vaatimisen ja ehtojen määrää!

Kaverille oli sattunut tuollainen "haluan nähdä, haluan nähdä, haluan nähdä!" tyyppi kun osti koiran. Eka kaikki sujui hyvin, mutta sitten se ex omistaja halusi nähdä melkein joka päivä sitä koiraa. Kaveri sanoi aivan suoraan, että nyt menee liian pitkälle, että kuvia joskus voin näyttää ja kuulumisia kertoa, mutta en halua että ravaat jatkuvasti mun luona vaatimassa nähdä koiraa. Siitähän se naikkonen veti itkupotku raivarit.

  • ylös 9
  • alas 10

Kommentit (5)

Vierailija

Musta tuollaiset ominaisuudet on kasvattajalta positiivisiä (rajansa toki kaikella). Tuollaiset ehdot kertoo, että kasvattajaa oikeasti kiinnostaa se eläin rahojen saamisenkin jälkeen.

  • ylös 12
  • alas 0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Malliesimerkki kirjoituksesta ilman pienintäkään viitettä abstraktiin ajatteluun.

Vierailija

Kaipa se olisi luonnollista palauttaa sellaiseen kotiin, missä karvakuono on ollut jo hoidossa. Ja tod.näk. sen myyjä koiraa osaisi hoitaakin, ellei kyse ole jostain rahanahneesta narkkarista.

Kyllä itse palauttaisin koiran juurikin sen myyneelle ihmiselle, kunhan olosuhteet olisivat edelleen ok eikä taustalla olisi eurokysymys. Saisivat sitten etsiä uuden kodin, jos eivät itse pitäisi koiraa. Rahat tietysti palautuisivat, kuten rauetussa kaupassa on tapana.

Ja kyllä, itse olisin halukas tapaamaan poisantamiani eläimiä, koska jonkinlainen kiinne niihin silti säilyy ikuisesti.

Esimerkkinä: hoidin yhtä koiratarhasta pelastettua koiraa useamman kuukauden, koska pentu ei saanut vielä matkustaa uuteen kotiinsa (ulkomailta). Kyllä kiinnyin pentuun ja toivoin uusia omistajia etsiessä, että minulla olisi mahdollisuus joskus nähdä koiraa jatkossa esim. oman koirani lenkittämisen yhteydessä. Minusta olisi merkillistä, jos joku ei tähän suostuisi. En ole ko. adoptiohoitokoiraani vieläkään nähnyt, vaikka aikaa sen luovuttamisesta on jo reippaasti yli puoli vuotta. Tällä en siis tarkoita mitään jokaviikkoista velvoitetta. Hämäränä kuitenkin pitäisin sellaista kotivaihtoehtoa, joka ei suostuisi näkemään.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla