Ihminen, joka puhuu kaikista pahaa; puhuukohan minustakin selkäni takana?

Tietysti puhuu. Ihan itse sitten voit valita, haluatko olla ystävä tuollaisen ihmisen kanssa.

Kertoo paljon ihmisestä miten puhuu mm. ystävistä näiden selän takana.

Jollet ole missään erityisasemassa hänen elänässään niin aivan varmasti puhuu samaan sävyyn myös sinusta. En edes jaksaisi kuunnella tuollaista toisten dissaamista jatkuvasti. Älä kommentoi näihin juttuihin mitään tai hymähdä vain. Jos hän vieläkin jatkaa haukkumista niin onko hän todella henkilö,jonka seurassa haluat viettää aikaa.

Mä oon heivannu sellaset selän takana nutustelijat hiiteen. Ei tarvi miettiä mitä mun elämästä retostaa kun eivät pysty onkimaan aiheita.

No mitäpä luulet? :D

Ja voit sanoa ihan suoraan että hän on alkanut puhua muista ilkeään sävyyn ja se ei sovi sinulle koska et halua olla osallisena sellaisessa toiminnassa. Lisäksi herättää kysymyksen että miten hän puhuu sinusta kun et ole paikalla.

On kokemusta. Aivan taatusti puhuu sinustakin pahaa selän takana. 

Olin itse joskus tuollainen ihminen ja haukuin ihan kaikki ihmiset selän takana. 

En sanoisi mitään. Luultavasti vain ärsyyntyisi, kun hänen mielipuuhaansa puututaan. Voi olla myös, että hänen perusluonteensa on negatiivinen ja huonoitseuntoinen, joten ei osaa elää muuten kuin painamalla toisia alaspäin. Joten sanominen ei auttaisi mitään.

Itse en kertoisi enää henkilökohtaisia asioita hänelle ja ottaisin varmaan muutenkin etäisyyttä.

Heivasin kaikki tuollaiset mulkut todella kauas elämästäni. Se oli erittäin hyvä päätös.

M

Miksi ylipäätään pidät tuollaista henkilöä ystävänä? Onhan toi suora epäluottamus myös sinua kohtaan, että hän ei selvästikään ole reilu ja lojaali ystäviään kohtaan eli miksi hän olisi sinuakaan kohtaan. Itse en uskaltaisi kertoa luottamuksellisia asioita hänelle. Korkeintaan kaveri tuollainen itselleni olisi.

Kiitos hyvistä kommenteista. Kyseessä on pitkäaikainen ystävä ja kaukainen sukulainen, sen takia "heivaaminen" tuntuisi vähän radikaalilta. Mutta ymmrrän pointtinne. Ei tunnu hyvältä puhua hänelle luottamuksellisia asioita, vaikka hän kertookin minulle todella henk.koht. asioita. -ap

"Laajasti pidetty, huomioida ja sosiaalinen" =narsisti. Varsinkin jos puhuu erittäin ilkeästi muista selän takana.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos hyvistä kommenteista. Kyseessä on pitkäaikainen ystävä ja kaukainen sukulainen, sen takia "heivaaminen" tuntuisi vähän radikaalilta. Mutta ymmrrän pointtinne. Ei tunnu hyvältä puhua hänelle luottamuksellisia asioita, vaikka hän kertookin minulle todella henk.koht. asioita. -ap

Ei ne luottamuksellisesti juorutut asiat välttämättä ole edes totta kaikki. Kunhan hakee sinulta huomiota ja egoonsa tukea värikkäine juttuineen. Tuollaiselle ihmiselle kun sanot poikkisanan, niin sukusi kuulee sinusta mitä kummallisimpa juttuja. Lipsu hissukseen pois kyseisen ihmisen piiristä.

Vierailija kirjoitti:

"Laajasti pidetty, huomioida ja sosiaalinen" =narsisti. Varsinkin jos puhuu erittäin ilkeästi muista selän takana.

Eivät kaikki kaksinaamaiset juoruilijat ole narsisteja.

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta. Aivan taatusti puhuu sinustakin pahaa selän takana. 

Olin itse joskus tuollainen ihminen ja haukuin ihan kaikki ihmiset selän takana. 

Miksi? Ihan mielenkiinnosta.

Ja tuliko huonoja seurauksia, sitten lopetit, vai?

Se pahan puhuminen, ja juoruilu yleensäkin, on tapa hahmottaa maailmaa. Sellaisen ihmisen ensimmäinen havainto on negatiivinen, kriittinen tai miksi siksi nyt kutsuukaan.

Muutosta ei tule, ellei hän itse huomaa taipumustaan ja sitä miten se vaikuttaa hänen elämäänsä. Ja niin kauan hän ihan takuulla puhuu myös sinusta samaan sävyyn kuin muistakin. Vaikkei asenne tarttuisikaan sinuun, ei se mitään hyvää  tuo sinunkaan elämääsi.

Kannattaa miettiä millaisia ihmissuhteita kaipaat ja onko tuo sellainen joka edistää sinun oman elämäsi tavoitteita. Ei sen tarvitse olla lopullista, ihmiset muuttuvat.

Esim. otin itse etäisyyttä kouluaikaisiin parhaisiin ystäviini parikymppisenä kun kaivatessani tsemppiä ja eteenpäin menemistä he jakoivat kanssani vain niitä ankeuksia omasta elämästään. Jokainen meistä eteni omalla kohdallaan opiskeluissa ja suunnitelmissa mutta kouluaikaisten kavereiden kanssa elämä kutistui ja taantui yläasteen aikaiseksi narinaksi.  Kymmenisen vuotta pidimme yhteyttä lähinnä joulutervehdyksin ja muutaman kerran vuodessa päivitimme kuulumiset ja sitten jotain tapahtui, tuli vanhempien sairauksia ja lapsijuttuja jne. ja huomasimme että olemme kaikki kasvaneet ohi niistä teinijutuista. Olemme hyviä kavereita, luottoystäviäkin, tuomme iloa ja tukea toistemme elämään.  

Kannattaa olla rohkea ja rehellinen, aito ystävyys on sen arvoinen.

Mulla on yksi ystävä, joka on tukenut mua vaikeina aikoina. Mutta hän puhuu muista selän takana, sellaisista piirteistä, jotka ärsyttävät. Eli totta kai hän puhuu minunkin ärsyttävistä piirteistäni. En näe tässä mitään ongelmaa, mutta toki ehkä nuorempana olin naiivimpi tässä asiassa, enkä ajatellut, että hän ei puhu minusta. Meillä on yksi yhteinen ystävä, josta selän takana puhuttavaa riittää, koska hän on niin tempperamenttinen luonne, että välillä tulee törmäyksiä. Välillä siis puhumme siitä, kun ärsyttää, mutta kuitenkin lopulta myös hyväntahtoisesti ja on kiva puhdistaa ilmaa, kun on toinen, joka ymmärtää.

 Minulla on myös työkaveri, jolla on huono itsetunto ja huonoina hetkinään hän haukkuu aina sellaisia, jotka eivät ole läsnä. Se on ikävää ja ymmärrän, että haukkuu minuakin, mutta toisaalta se on sellaista hölmöä syyttelyä, että kun ei näe itsessään vikaa, niin pitää sitten nähdä muissa.:) Eli ei haavoita minua, hänellä on vain tuo heikko kohtansa ja about tiedän jo, mistä asioista minussa riittää puhuttavaa selän takana.:)

 Mutta joo, välillä ehkä tuntuu vähän pahalta, kun ymmärrän, että nämä ihmiset eivät voi yrittää käsitellä ärsytyksiään suoraan, vaan puhuvat mieluummin selän takana.

Vierailija kirjoitti:

 Minulla on myös työkaveri, jolla on huono itsetunto ja huonoina hetkinään hän haukkuu aina sellaisia, jotka eivät ole läsnä. Se on ikävää ja ymmärrän, että haukkuu minuakin, mutta toisaalta se on sellaista hölmöä syyttelyä, että kun ei näe itsessään vikaa, niin pitää sitten nähdä muissa.:) Eli ei haavoita minua, hänellä on vain tuo heikko kohtansa ja about tiedän jo, mistä asioista minussa riittää puhuttavaa selän takana.:)

 

Itse asiassa tämän ihmisen pidän siinä uskossa, että kerron hänelle yksityisiä asioitani. Niin kerronkin, mutta en sellaisia, joilla on oikeasti väliä ja jotka todella haavoittaisivat minua eteenpäin kerrottuna.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yksi ystävä, joka on tukenut mua vaikeina aikoina. Mutta hän puhuu muista selän takana, sellaisista piirteistä, jotka ärsyttävät. Eli totta kai hän puhuu minunkin ärsyttävistä piirteistäni. En näe tässä mitään ongelmaa, mutta toki ehkä nuorempana olin naiivimpi tässä asiassa, enkä ajatellut, että hän ei puhu minusta. Meillä on yksi yhteinen ystävä, josta selän takana puhuttavaa riittää, koska hän on niin tempperamenttinen luonne, että välillä tulee törmäyksiä. Välillä siis puhumme siitä, kun ärsyttää, mutta kuitenkin lopulta myös hyväntahtoisesti ja on kiva puhdistaa ilmaa, kun on toinen, joka ymmärtää.

 Minulla on myös työkaveri, jolla on huono itsetunto ja huonoina hetkinään hän haukkuu aina sellaisia, jotka eivät ole läsnä. Se on ikävää ja ymmärrän, että haukkuu minuakin, mutta toisaalta se on sellaista hölmöä syyttelyä, että kun ei näe itsessään vikaa, niin pitää sitten nähdä muissa.:) Eli ei haavoita minua, hänellä on vain tuo heikko kohtansa ja about tiedän jo, mistä asioista minussa riittää puhuttavaa selän takana.:)

 Mutta joo, välillä ehkä tuntuu vähän pahalta, kun ymmärrän, että nämä ihmiset eivät voi yrittää käsitellä ärsytyksiään suoraan, vaan puhuvat mieluummin selän takana.

Ymmärrän että välillä "pitää päästellä höyryjä." Mutta itse en ainakaan olisi tämän kolmannen henkilön ystävä, jos hänestä löytyy jatkuvasti jotakin arvosteltavaa selän takana. Itselläni ystävyys tarkoittaa ennen kaikkea luottamusta ja tollasissa ystävyyssuhteissa sitä ei ole.

Miksi et neuvo häntä?

On reilua jos voisit nätisti ojentaa häntä.

Ihan kahden kesken tietysti.

Joillakin ihmisillä pahan puhuminen on opittu malli. Joka tapauksessa pahan puhujalla on itsellään paha olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yksi ystävä, joka on tukenut mua vaikeina aikoina. Mutta hän puhuu muista selän takana, sellaisista piirteistä, jotka ärsyttävät. Eli totta kai hän puhuu minunkin ärsyttävistä piirteistäni. En näe tässä mitään ongelmaa, mutta toki ehkä nuorempana olin naiivimpi tässä asiassa, enkä ajatellut, että hän ei puhu minusta. Meillä on yksi yhteinen ystävä, josta selän takana puhuttavaa riittää, koska hän on niin tempperamenttinen luonne, että välillä tulee törmäyksiä. Välillä siis puhumme siitä, kun ärsyttää, mutta kuitenkin lopulta myös hyväntahtoisesti ja on kiva puhdistaa ilmaa, kun on toinen, joka ymmärtää.

 Minulla on myös työkaveri, jolla on huono itsetunto ja huonoina hetkinään hän haukkuu aina sellaisia, jotka eivät ole läsnä. Se on ikävää ja ymmärrän, että haukkuu minuakin, mutta toisaalta se on sellaista hölmöä syyttelyä, että kun ei näe itsessään vikaa, niin pitää sitten nähdä muissa.:) Eli ei haavoita minua, hänellä on vain tuo heikko kohtansa ja about tiedän jo, mistä asioista minussa riittää puhuttavaa selän takana.:)

 Mutta joo, välillä ehkä tuntuu vähän pahalta, kun ymmärrän, että nämä ihmiset eivät voi yrittää käsitellä ärsytyksiään suoraan, vaan puhuvat mieluummin selän takana.

Ymmärrän että välillä "pitää päästellä höyryjä." Mutta itse en ainakaan olisi tämän kolmannen henkilön ystävä, jos hänestä löytyy jatkuvasti jotakin arvosteltavaa selän takana. Itselläni ystävyys tarkoittaa ennen kaikkea luottamusta ja tollasissa ystävyyssuhteissa sitä ei ole.

Itseasiassa niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, tuon ymmärtäminen, että nämä molemmat puhuvat selän takana ei nakerra luottamusta. Olen tuntenut tuon edellisen vuosia ja tiedän, että hän saattaa olla sellainen, ettei sano suoraan, jos häntä ärsyttää. Mitä tulee työkaveriin, niin häntäkin olen ehtinyt havainnoida jo niin pitkään, että itseasiassa luotan siihenkin, että hän toimii noin.

Niin - eli tunnen vaan molemmat tarpeeksi hyvin, siksi on enemmän luottamusta kuin uhkaa.

Mutta tosiaan tuo ensimmäinen vanha ystävä oli silloin paikalla, kun minulla oli kriisi, ja jotenkin hänen on pitänyt käsitellä se tahollaan, että olisimme voineet säilyä vielä väleissä. Eli on varmasti puhunut minusta eteen päin ikäviä asioita. Elämä on. Mutta elämä myös jatkuu.

 Mutta joo. Kyllä itsellä on myös tarkat suojamuurit, mitä kerron kellekin. Toisaalta olen myös oppinut avoimeksi ja puhun tietoisesti myös tietyistä vaikeista asioista, ettei ihmisten tarvitsekaan kokea, että niistä pitää vaieta tai supattaa. Nuo asiat ovat toki sellaisia, jotka itse olen jo käsitellyt. Mutta hyvin harkitusti nykyään annan aseita ihmisille, että voivat loukata minua.

Eikö näille haukkujille voi joskus sanoa, että minusta Mirkku on kyllä ihan mukava tai että arvosteletpa Penaa nyt aika kovin sanoin. Eiköhän fiksu ihminen muutaman kerran jälkeen älyäisi lopettaa.

Mutta nuo haukkujat haukkuvat varmasti sinuakin. Ja juoruajat juoruavat sinustakin.

Itse teen mentaalisen note to selfin heti, kun kuulen jonkun juoruavan ihan vain juoruamisen ilosta ja sellaisista asioista, joista kohde ei ehkä haluaisi puhuttavan. Tällaiselle ihmiselle en kerro itsestäni mitään. Myös haukkujat pidän matkan päässä.