Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi ystävä, joka on tukenut mua vaikeina aikoina. Mutta hän puhuu muista selän takana, sellaisista piirteistä, jotka ärsyttävät. Eli totta kai hän puhuu minunkin ärsyttävistä piirteistäni. En näe tässä mitään ongelmaa, mutta toki ehkä nuorempana olin naiivimpi tässä asiassa, enkä ajatellut, että hän ei puhu minusta. Meillä on yksi yhteinen ystävä, josta selän takana puhuttavaa riittää, koska hän on niin tempperamenttinen luonne, että välillä tulee törmäyksiä. Välillä siis puhumme siitä, kun ärsyttää, mutta kuitenkin lopulta myös hyväntahtoisesti ja on kiva puhdistaa ilmaa, kun on toinen, joka ymmärtää.

 Minulla on myös työkaveri, jolla on huono itsetunto ja huonoina hetkinään hän haukkuu aina sellaisia, jotka eivät ole läsnä. Se on ikävää ja ymmärrän, että haukkuu minuakin, mutta toisaalta se on sellaista hölmöä syyttelyä, että kun ei näe itsessään vikaa, niin pitää sitten nähdä muissa.:) Eli ei haavoita minua, hänellä on vain tuo heikko kohtansa ja about tiedän jo, mistä asioista minussa riittää puhuttavaa selän takana.:)

 Mutta joo, välillä ehkä tuntuu vähän pahalta, kun ymmärrän, että nämä ihmiset eivät voi yrittää käsitellä ärsytyksiään suoraan, vaan puhuvat mieluummin selän takana.

Ymmärrän että välillä "pitää päästellä höyryjä." Mutta itse en ainakaan olisi tämän kolmannen henkilön ystävä, jos hänestä löytyy jatkuvasti jotakin arvosteltavaa selän takana. Itselläni ystävyys tarkoittaa ennen kaikkea luottamusta ja tollasissa ystävyyssuhteissa sitä ei ole.

Itseasiassa niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, tuon ymmärtäminen, että nämä molemmat puhuvat selän takana ei nakerra luottamusta. Olen tuntenut tuon edellisen vuosia ja tiedän, että hän saattaa olla sellainen, ettei sano suoraan, jos häntä ärsyttää. Mitä tulee työkaveriin, niin häntäkin olen ehtinyt havainnoida jo niin pitkään, että itseasiassa luotan siihenkin, että hän toimii noin.

Niin - eli tunnen vaan molemmat tarpeeksi hyvin, siksi on enemmän luottamusta kuin uhkaa.

Mutta tosiaan tuo ensimmäinen vanha ystävä oli silloin paikalla, kun minulla oli kriisi, ja jotenkin hänen on pitänyt käsitellä se tahollaan, että olisimme voineet säilyä vielä väleissä. Eli on varmasti puhunut minusta eteen päin ikäviä asioita. Elämä on. Mutta elämä myös jatkuu.

 Mutta joo. Kyllä itsellä on myös tarkat suojamuurit, mitä kerron kellekin. Toisaalta olen myös oppinut avoimeksi ja puhun tietoisesti myös tietyistä vaikeista asioista, ettei ihmisten tarvitsekaan kokea, että niistä pitää vaieta tai supattaa. Nuo asiat ovat toki sellaisia, jotka itse olen jo käsitellyt. Mutta hyvin harkitusti nykyään annan aseita ihmisille, että voivat loukata minua.

Kyllähän se luottamusta nakertaa, jos pitää miettiä mitä toiselle voi kertoa, kun se voi päätyä eteenpäin. Onhan siinä myös se, eytä pystytkö kunnioittamaan ihmisiä, jotka toimivat noin kaksinaamaisesti. Tai ainakin siinä määrin kunnioittamaan, että nämä laskee ystäviksi. Itse en pystyisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Jokainen aavistaa toisen käytöksestä ja olemuksesta millainen hän on.
Jos toinen on puhunut paljonkin pahaa se näkyy sellaisena tietynlaisena käytöksenä vihainen,onneton, jäykkä, ja pidättyväinen.Jos siihen päälle teeskentelee vapaata ja onnellista niin se näkyy eli sellanen näytteleminen.
Jos ei ole vapaa ja hyvä omatunto sen vaan vaistoaa toisesta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi ystävä, joka on tukenut mua vaikeina aikoina. Mutta hän puhuu muista selän takana, sellaisista piirteistä, jotka ärsyttävät. Eli totta kai hän puhuu minunkin ärsyttävistä piirteistäni. En näe tässä mitään ongelmaa, mutta toki ehkä nuorempana olin naiivimpi tässä asiassa, enkä ajatellut, että hän ei puhu minusta. Meillä on yksi yhteinen ystävä, josta selän takana puhuttavaa riittää, koska hän on niin tempperamenttinen luonne, että välillä tulee törmäyksiä. Välillä siis puhumme siitä, kun ärsyttää, mutta kuitenkin lopulta myös hyväntahtoisesti ja on kiva puhdistaa ilmaa, kun on toinen, joka ymmärtää.

 Minulla on myös työkaveri, jolla on huono itsetunto ja huonoina hetkinään hän haukkuu aina sellaisia, jotka eivät ole läsnä. Se on ikävää ja ymmärrän, että haukkuu minuakin, mutta toisaalta se on sellaista hölmöä syyttelyä, että kun ei näe itsessään vikaa, niin pitää sitten nähdä muissa.:) Eli ei haavoita minua, hänellä on vain tuo heikko kohtansa ja about tiedän jo, mistä asioista minussa riittää puhuttavaa selän takana.:)

 Mutta joo, välillä ehkä tuntuu vähän pahalta, kun ymmärrän, että nämä ihmiset eivät voi yrittää käsitellä ärsytyksiään suoraan, vaan puhuvat mieluummin selän takana.

Ymmärrän että välillä "pitää päästellä höyryjä." Mutta itse en ainakaan olisi tämän kolmannen henkilön ystävä, jos hänestä löytyy jatkuvasti jotakin arvosteltavaa selän takana. Itselläni ystävyys tarkoittaa ennen kaikkea luottamusta ja tollasissa ystävyyssuhteissa sitä ei ole.

Itseasiassa niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, tuon ymmärtäminen, että nämä molemmat puhuvat selän takana ei nakerra luottamusta. Olen tuntenut tuon edellisen vuosia ja tiedän, että hän saattaa olla sellainen, ettei sano suoraan, jos häntä ärsyttää. Mitä tulee työkaveriin, niin häntäkin olen ehtinyt havainnoida jo niin pitkään, että itseasiassa luotan siihenkin, että hän toimii noin.

Niin - eli tunnen vaan molemmat tarpeeksi hyvin, siksi on enemmän luottamusta kuin uhkaa.

Mutta tosiaan tuo ensimmäinen vanha ystävä oli silloin paikalla, kun minulla oli kriisi, ja jotenkin hänen on pitänyt käsitellä se tahollaan, että olisimme voineet säilyä vielä väleissä. Eli on varmasti puhunut minusta eteen päin ikäviä asioita. Elämä on. Mutta elämä myös jatkuu.

 Mutta joo. Kyllä itsellä on myös tarkat suojamuurit, mitä kerron kellekin. Toisaalta olen myös oppinut avoimeksi ja puhun tietoisesti myös tietyistä vaikeista asioista, ettei ihmisten tarvitsekaan kokea, että niistä pitää vaieta tai supattaa. Nuo asiat ovat toki sellaisia, jotka itse olen jo käsitellyt. Mutta hyvin harkitusti nykyään annan aseita ihmisille, että voivat loukata minua.

Kyllähän se luottamusta nakertaa, jos pitää miettiä mitä toiselle voi kertoa, kun se voi päätyä eteenpäin. Onhan siinä myös se, eytä pystytkö kunnioittamaan ihmisiä, jotka toimivat noin kaksinaamaisesti. Tai ainakin siinä määrin kunnioittamaan, että nämä laskee ystäviksi. Itse en pystyisi.

No, tuota työkaveria en laskekaan ystäväksi.

Asiat ei ole mustavalkoisia. Enkä sitä sano, ettenkö mieti myös suhdettani tähän toiseen ihmiseen. Harvemmin asiat ihan yksinkertaisia on, ystävyyssuhteessamme on muutakin ja olemme tunteneet jo yli 10 vuotta.

Jos olet elänyt tätä elämää, on varsin inhimillinen piirre monessa ihmisessä, että ei voi sanoa vaikeita asioita suoraan. Tämän vuoksi en ainakaan ketään tuomitse.

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla