Eikö kerrostalossa asuvia ahdista?

Mä oon asunut suurimman osan elämästäni okt:ssa. Nyt yli nelikymppisenä vihdoinkin kt:ssa, ihan paras asumismuoto itselleni. Lapsuudenkoti on asumattomana, kun vanhemmat muuttivat palveluasuntoon, eikä siellä kukaan käy. Yleensä vietetty suvun kesken aikaa kesämökillä. Äiti näkee nyt siellä painajaisia, että joutuukin takas hoitamaan sitä taloa ja pihaa 😌.

Useimmat omakotitalot taajama-alueilla ovat käytännössä rivitaloja. Naapuritalo parin metrin päässä. Vielä enemmän siellä joutuu olemaan tekemisissä naapureiden kanssa.

Mutta onhan se toki hienoa sanoa asuvansa omakotitalossa. Kuulua porvarilliseen eliittiin :)

Ihmiset on yksilöllisiä. Toiset tykkää toiset ei.

Ite olen aina elänyt omakotitalossa ja joudun ensi syksynä muuttamaan kerrostaloon mikä kyllä ahdistaa. :D En tiennyt että kävelytyylisikin voi haitata naapureita yms. Outoa ettei ole omaa pihaa, outoa että pitää huomioida muitakin tuntemattomia ihmisiä, outoa että kuuluu ääniä kodin ulkopuolelta. Noh, kokeillaan. :D

Vierailija kirjoitti:

Ennen asuin okt ja ahdisti kun jatkuvasti oli kaikenlaista hommaa. Muutin kerrostaloon ja pääsin työleiristä eroon. Ei kaduta

Eikö ole jännä miten suomalaisilla on jotenkin sellainen käsitys, että rikkaat asuvat omakotitaloissa ja köyhät kerrostaloissa. Ei se omakotitalo ole muuta kuin työleiri eikä niisaä asu oikeasti rikkaat ihmiset. Rikkaat asuvat kaupungin keskustoissa, isoissa arvoasunnoissa, taloyhtiöissä joissa maksavat siitä, että muut tekevät kaikki ikävät hommat heidän puolestaan. Toiset haluavat työleirin, toiset valitsevat, että maksavat huoltofirmoille ja elävät mukavaa, huoletonta elämää kerrostalossa.

Miten ollaan kiinni naapureissa? Ja just kerrostalossa? Omakotitalossa asuessa tiesin kaikki lähinaapurit nimeltä ja tietenkin ulkonäöltä. Nyt kerrostalossa en tunne ketään.

Ei ahista. Ihanat naapurit. Ja jos huoltotarvetta tulee, sitä varten on ammattilainen.

Lapsi suunnittelee jo asuvansa isona omassa asunnossa samassa talossa.

Tuomen kukkiminen on alkukesän kohokohta. Punarinta on tainnut jo valita pesäpaikan.

Asuin lapsuuden omakotitalossa. En kaipaa itselle. Hyvät välit vanhempiin ka mielelläni käyn heitä auttamassa viikon kesällä, toisen talvella. Mutta työleirinä muistan sen teinivuosiltakin... oppi tietysti paljon käytännöllistä.

Toivottavasti nyt jotakuta sentään ahdisti niin AP:lle tuli hyvä mieli :p

Mua ahdisti lapsuudenkodissani usein (omakotitalo). En tykkää olla isossa talossa varsinkaan yksin, kun mielikuvitus alkaa laukata. On kiva että tietää että ympärillä asuu ja elää ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen asuin okt ja ahdisti kun jatkuvasti oli kaikenlaista hommaa. Muutin kerrostaloon ja pääsin työleiristä eroon. Ei kaduta

Moni kerrostalossa asuja maksaa kuntosalijäsenyyttä tms., kun ei ole luontaisia fyysisiä töitä. Itse motivoidun omakotitalon töistä, esim jonkun puun istuttaminen kivenmurikoita sisältävälle tontille saattaa olla tuntien homma, kun maan kaivaminen on niin hidasta enkä ikinä jaksaisi huhkia samalla lailla salilla. 

Monella kerrostaloasujalla on kesämökki jossa voi raataa niin paljon kuin haluaa. Sitten on kiva viettää talvi huolettomana. Lapsillekin on kavereita samassa rapussa ja omassa pihassa tilaa tehdä vaikka mitä.

Mulla on ollut reilut 15 kotiosoitetta reiluun kolmeenkymmeneen vuoteen ja varsinkin lapsuusajan muuttojen takia juureton olo.Turvattomuus elämässä ja raskaat siteet vanhempiin ei ainakaan helpota asiaa. Kerrostalo asuminen on raastavaa helvettiä naapurien ja meluisan ympäristön takia. Olishan se kiva ,jos pystyisi ajoittaan palaamaan kotipaikaksi tai sitä vastaavaan ympäristöön,eli palata juurilleen. Kyllä jokin vähän kesämökkimäinen asumus veden äärellä lähellä kaupunkia kelpais,jos on helppohoitoinen ympäristö.Toki jos ois vara panostaa asuntoon niin kai näinkin vois viihtyä.

Ei. Kiva yhteisöllinen menikin mutta kuitenkin oma rauha.

Haha, ehkä vähän kärjistetään omakotitalossa asumista.

- Ei ole työleiri jos on helppohoitoinen piha. Meillä yksi iso kukkapenkki jonka kitkemiseen ja kasteluun ei mene kauaa. Haravoidaan myös kerran syksyyn ja lunta ei tarvitse juuri kolata kun ei sitä täällä etelässä enää tule.

- Jos ei jaksa ite tehä pihahommia niin voi palkata ammattilaisen. Sauna lämpenee sähköllä niin ei tarvitse polttopuitakaan tehdä tai pinota.

- Asutaan tosi suojaisella pihalla, jonkun naapurin nään ehkä kerran viikkoon.

- Talo on uusi joten mitään korjaustöitä ei ole. Materiaalit kestäviä, esim. Kiveä jotta kestää pitkään.

-Helsingin keskustaan menee 15min autolla ja asutaan melko lähellä isoa kauppakeskusta. Joten ei ole mitenkään kaukana kaikesta.

Ahdistaa ja helvetisti se ahdistaakin. Mitä mieluiten asuisin omakotitalossa vaikka se olisikin

se naapurin tönö siinä vieressä ja tyyliin ikkunasta näkisi sisään. Ei se eroaisi paljoa nykyisestä. Plussaa vain olisi juurikin se omarauha. Eipä tarvitsisi kuunnella jonkun ikivanhan käävän kolisteluja ja ramppaamisia tai jonkun amisnistin popituksia 24H kananpaska seinien läpi. Minua ei haittaa se jos omakotitalon naapuri vaikka puhaltelisi lehtiä yms. Se kuuluu siihen asumiseen ja okT:lossa sentään voi vaihtaa huonetta jos on sen verran isokämppä. PAskasti rakennetuissa kerrostaloissa äänet kuuluu läpi mihin huoneeseen vain vaikka asuisit mimmoisessa kolmiossa.

Kerrostaloasumisen hyviä puolia minulle

-kävelymatka keskustan kaikkiin palveluihin

-pyörällä tai julkisilla pääsee hetkessä minne vaan

-ihana elää kaupungissa, jossa on elämää ja paljon palvelutarjontaa vain astumalla ulos

-lapsille n. 20 samanikäistä leikkikaveria omassa talossa

-lasten kouluun ei tarvitse ylittää yhtään tietä

- lähellä useita leikkipuistoja

-merimaisema ikkunasta ja hyvät ulkoilumaastot lähellä

-voin keskittyä töihin ja omannäköiseen vapaa-aikaan, kun pihan, lumityöt ja isommat tarpeelliset korjaukset hoitavat ja suunnittelevat muut

- naapureihin hyvät, mutta sopivan etäiset välit

-naapurit lähellä, jos tarvitsee apua

-terassin viljelykset ja kukat jaksaa hoitaa

-turvallisuuden tunne, kun ei tarvitse olla omakotitalossa yksin puolison ollessa työmatkoilla

-ovipuhelin ja ylin kerros (lisäävät turvallisuudentunnetta)

-sopivan kompakti asunto (vain 140m2), ei paljoa siivottavaa

Toiset pitävät kerrostaloista, toiset omakotitaloista. Kaikkien unelma ei enää ole punainen tupa ja perunamaa. Onneksi jokainen voi itse valita.