Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Eikö kerrostalossa asuvia ahdista?
02.05.2017 |
En kysy ilkeyttäni. Olen asunut perheeni kanssa nyt 3v omakotitalossa, 3 pientä lasta. Mukava ajatella, että lapsilla koti"paikka", talo mihin tulla aikuisenakin,eikä vain osake. Tuntuisi kolkolta, jos lasten koti olisi pysyvästi kerrostalo. Vasta kerrostalosta muutettuani pois tajusin, miten kiinni siellä on naapureissa.
Kommentit (74)
Miksi ahdistaisi? Koen tämän asumismuodon helpoksi ja turvalliseksi. Yksityisyyttäkin on enemmän, kuin jossain ahtaalla rivarin takapihalla tai talopakettipellolla. Lapselle löytyy omasta pihasta leikkikaverit. Pihatöitä en kaipaa, parvekekukat riittävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ahdista. En todellakaan koe "olevani kiinni" naapureissa, vaikka kerrostalossa jossa asun on kolme rappua, jokaisessa kolme kerrosta ja jokaisessa kerroksessa kolme asuntoa. Ei olla naapureiden kanssa tekemisissä, pihalla/käytävässä moikataan jos nähdään, mutta siinä se. Ei siis tarvitse olla kiinni kenessäkään jos ei halua.
Tokihan kerrostalossa asuminen on tekemisen puolesta helpompaa kun ei ole pihatöitä, lumenluontia, ruohonleikkuuta yms. hommia tehtävänä. Omakotitalo velvoittaa. Mutta kyllä tekemistä riittää kerrostaloasujallekin. Ainakaan itselläni ei koskaan ole tekemisestä pulaa.
Erityisesti omakotitaloasumisessa minua kinnostaisi oma piha. Olen viherpeukalo ja niin mielelläni haluaisin laittaa kasvimaata, kasvihuonetta ja muutoin peuhata pihamaalla. Toisaalta taas pidän siitä turvallisuudentunteesta, joka tulee kun asun kerrostalossa. Talossa, jossa asun ei ole summeria: rappuun pääsee vain avaimella tai ovikoodilla.
Mutta siis, lyhyesti sanottuna: ei ahdista koska ei tarvitse olla naapureiden kanssa tekemisissä jos ei kiinnosta.
Lapsena asuin kerrostalossa ja sitten +10v iässä omakotitalossa. Sen jälkeen olen aikuisiällä asunut kymmenisen vuotta kerrostaloissa ja viitisen vuotta rivitalossa. Nyt rakennamme omakotitaloa.
Oman talon plussiksi lasken sen että ei ole kaikesta riippuvainen taloyhtiöstä. Jos tarvitsee vaihtaa hana niin sen kuin ottaa ja vaihtaa. Ei tarvitse anoa hallitukselta lupaa ym. Omistusasuessa siis omassa talossa on enemmän itsenäistä toimintavaltaa.
Nyt asumme rakentamisajan vuokralla kerrostalossa ja olin kyllä jo vähän unohtanut kuinka helppoa tämä vuokralla-asuminen on. Kiuas meni rikki ja tein vain vikailmoituksen ja se "ilmaiseksi" vaihdettiin. Omassa otsakkeessa sitä on tottunut aina kaivamaan omaa kuvetta, jos on ollut korjaustarpeita.
Vierailija kirjoitti:
43 vuoden kokemuksella, kerrostalossa asuminen on paljon enemmän työlästä henkisesti koska pitää ottaa kymmeniä muita osakkeenomistajia huomioon kaikissa yhtiön asioissa. Mistään ei saa päättää itse eikä tehdä itse. Sopii vain lapsettomien nuorille ja vanhuksille. OK talossakin voi teettää työt ulkopuolisilla, jos massia riittää. OK talossa on yleensä on tilaa toimia ja touhuta ihan erilailla.
Kerrostalo vain on isoissa kaupungeissa monille ainoa vaihtoehto. Maalla kukaan normaali ei tahdo kerrostaloon.
Olen ihmetellyt näitä pikkukunnissa keskellä ei mitään sijaitsevia kerrostaloja! Ovat yleensä jotain rähjäisiä 60-70-luvun betonikuutioita. Miksi kukaan haluaisi asua keskellä metsää kerrostalossa kun lähin kauppakin on jossain 20 km päässä? Millaisia ihmisiä näissä murjuissa oikein asuu? Jotain sosiaalitapauksia?
Vierailija kirjoitti:
Riippuu niin paljon omakotitalosta.
Tietty ottaisin omakotitalon isoilla eteläikkunoilla ja omalla suurella metsätontilla ja mahdollisesti jollakin lammellakin vielä, vaikka muuttotappiokunnasta jossa on aivan ala-arvoiset palvelut, kun olen nuori ja terve vielä ja jaksan ravata niiden perässä eikä koulua tarvitsevia lapsia ole. Sen sijaan ne nykyään rakennettavat tyyliin 100m2 tontilla 20 talon ryppäissä sijaitsevat pikku asemakaavamökit... kaikki kerrostalon naapurihaitat ja oman kodin työhaitta yhdistettynä. Mieluummin kerrostaloon.
No, kuulostaa siltä, että Pornainen on sun paikkakunta, 55km Helsingistä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut kahdessa omakotitalossa, yhdessä rivitalossa, luhtitalossa ja nyt kerrostalossa. Ei ahdista yhtään, päinvastoin.
Mieluummin kerrostalo kuin okt jossain 1000 neliön tontilla ja naapurin seinä metrin päässä. Kerrostalo ja mökki ilman lähinaapureita on oikein kiva yhdistelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ahdista! Olen koko ikäni halunnut asua stadin sydämessä, vanhassa kerrostalossa, ja seitsemän vuotta sitten unelmani toteutui. Olen joka päivä onnellinen asuinpaikastani ja kodistani!
Tuo olisi minunkin unelmani. Vielä ei ole kertynyt tarpeeksi rahaa, joten asun toistaiseksi kehyskunnassa. Nykyisenkin asuntoni hinnalla saisi 1-5 omakotitaloa jostain hevonperseestä.
Lapsuudenkoti oli omakotitalo, ja kyllä ahdisti kyyläävät naapurit. Ihanaa asua anonyymisti isossa kerrostalossa, tilavassa ja kauniissa kodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko kerrostaluasunto, tai okt vähintään neljän hehtaarin tontilla. Mieluiten rantatontti.
En ole ikinä ymmärtänyt okt-asumista siten että naapureita on näköetäisyydellä, enemmän rauhaa minulla on kerrostaloasunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihaan asua helsingissä pienessä rumassa ja kalliissa vuokrakämpässä. Pakko työni takia. Inhoan asua täällä. Olen hakenut töitä muualta, mutta en ole onnistunut toistaiseksi. Inhoan tätä asuntoa sekä ympäristöä, haluaisin muuttaa maalle, pois täältä paskasta.
Vierailija kirjoitti:
Joko kerrostaluasunto, tai okt vähintään neljän hehtaarin tontilla. Mieluiten rantatontti.
En ole ikinä ymmärtänyt okt-asumista siten että naapureita on näköetäisyydellä, enemmän rauhaa minulla on kerrostaloasunnossa.
Just näin. En ymmärrä mitä järkeä on asua postimerkin kokoisella pläntillä omakotitalossa jossa näet suoraan naapurin ikkunasta sisään. Miljoona kertaa mieluummin asun silloin kerrostalossa.
Lapsuuden vietin omakotitalossa enkä kyllä ikävöi. Naapurissa asui naturistiperhe...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauhalliset naapurit, ylin kerros. Asun yksin saunallisessa kolmiossa, aika letkeetä. Kokkaan hyvää ruokaa, aina on bisset kylmässä ja töllöstä näkyy NHL, Mestarien liiga, Valioliiga, Discovery, Natgeo jne.
Eipä kyllä ahdista, kohta on kesä ja uimarantakin kiven heiton päässä.
Ahistaa ihan hemmetisti, olen suorastaan traumatisoitunut. Ihan kuin asuisi jossain kommuunissa vai vastaavassa tää kerrostaloelo. Omakotitalossa ainakin jonkinlainen illuusio omasta elämästä, yksityisyydestä. Veikkaan että just tiivis asuminen aiheuttaa mt-ongelmia herkissä yksilöissä. Pakosta asun kerrostalossa.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa
Niin muakin. Sitä on kuin vanki vankilassa kun ihmisen pitäis asua luonnon lähellä ja saada viljellä edes kasvimaata!
Siis mitä töitä tai velvoitteita omakotitalossa on? En ymmärrä muita kuin lumenluonnin ja ruohonleikkuun. Ihana rauha, ei edes aitanaapureita.
T. Okt vuokralainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen asuin okt ja ahdisti kun jatkuvasti oli kaikenlaista hommaa. Muutin kerrostaloon ja pääsin työleiristä eroon. Ei kaduta
Moni kerrostalossa asuja maksaa kuntosalijäsenyyttä tms., kun ei ole luontaisia fyysisiä töitä. Itse motivoidun omakotitalon töistä, esim jonkun puun istuttaminen kivenmurikoita sisältävälle tontille saattaa olla tuntien homma, kun maan kaivaminen on niin hidasta enkä ikinä jaksaisi huhkia samalla lailla salilla.
saa melkoinen työmaa se okt olla jos siellä päivittäin saa viikossa 2-4 kertaa puskea maksimisykkeellä 1-2h. Eli pari täyttä työpäivää viikkoon.
Hohhoijaa, kysyjää ilmeisesti ahdistaa kun noin paljon kiinnostaa muiden asiat 😘
Alue: Aihe vapaa
Ei ahdista! Olen koko ikäni halunnut asua stadin sydämessä, vanhassa kerrostalossa, ja seitsemän vuotta sitten unelmani toteutui. Olen joka päivä onnellinen asuinpaikastani ja kodistani!